Tutkijoiden oma Open Access -arkisto uudistuu

arXiv on maailman tunnetuin OA-arkisto ja Helsingin yliopisto on sen aktiivisin käyttäjä pohjoismaissa. Eva Isaksson osallistui Helsingin yliopiston edustajana arXivin uuden käyttäjäyhteisön jäsenten elimen kokoukseen New Yorkissa syyskuussa 2013.


Cornellin yliopistolla on konferenssikeskus Manhattanin sydämessä. Kokoukset pidettiin viereisen pilvenpiirtäjän tontilta kantautuvan rakennusmelun säestyksellä.

arXiv syntyi tutkijoiden aloitteesta

arXivin perusti fyysikko Paul Ginsparg vuonna 1991. Palvelun lähtökohtana oli tarjota hiukkasfyysikoille mahdollisuus jakaa elektronisia artikkeleitaan kollegoilleen. Idea oli kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas. arXiv on parissakymmenessä vuodessa kasvanut vajaan miljoonan e-julkaisun arkistoksi ja laajentunut useille tieteenaloille. Fysiikka ja tähtitiede ovat aloista aktiivisimmat, mutta myös matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen julkaisumäärät ovat kasvussa. Vuodesta 2001 arXivin toiminnan jatkuvuudesta on huolehtinut Cornellin yliopiston kirjasto.

Helsingin yliopisto on ollut pitkään Pohjoismaiden johtava arXiv-käyttäjä. Sen sijoitus vuoden 2012 lataustilastoissa oli 73. sija – muita pohjoismaisia korkeakouluja ei löydy sadan aktiivisimman käyttäjän listalta. Palvelun suosiota kuvastaa se, että arXivin lataustilastot helsinki.fi:ssä ylittävät parhaimmillaan ao. alojen keskeisten lehtien lukemat monikymmenkertaisesti. Moni tutkija aloittaa päivänsä avaamalla uusimmat arXiv-artikkelit nähdäkseen, onko maailmalla tänään julkistettu jotain mullistavaa.

 Open Accessin hintalappu

Palvelun suosio on näkynyt sen kohonneissa ylläpitokustannuksissa, jotka ovat vuositasolla runsaat 800 000 dollaria. Kustannukset on katettava, joten vuonna 2010 käynnistettiin arXivin talouden kestävyystalkoot, joihin yliopistot ja tutkimuslaitokset kutsuttiin mukaan.

Myös Helsingin yliopisto liittyi avoimesti saatavilla olevien julkaisujen eli Open Access preprint -arkiston arXivin tukijoihin. Moni tutkija, joka selaa arXivin palvelusta uutuusartikkeleita tai lataa siihen omia artikkeleitaan on ehkä huomannutkin sen käyttöliittymässä kiitoksen Helsingin yliopistolle sen tuesta ja pohtinut, millaisesta tuesta mahtaa olla kyse.

Mukaan talkoisiin on lähtenyt 135 vapaaehtoista. Helsingissä arXivin tukijaksi ilmoittautui Helsingin yliopiston kirjasto. Näin on menetelty myös muissa organisaatioissa maailmalla. Onhan juuri kirjaston tehtävä huolehtia tutkimuksen ja opetuksen tietoaineistojen saatavuudesta. Yliopiston tutkijoiden ahkerasti käyttämän palvelun turvaaminen on koettu kirjastossa tärkeäksi, vaikka talous on tiukka.  Kirjasto on sitoutunut vuosittaiseen tukimaksuun viisivuotiskaudella 2013-2017, mutta tukea on ehditty maksaa jo kahtena edeltävänä vuonna.

 Käyttäjäyhteisö sanoo sanansa

arXivin kasvu edellyttää suunnittelua ja kehittämistä. Vuonna 2013 toimintansa aloitti aktiivikäyttäjien edustuselin, Membership Advisory Board. Sen jäsenet valittiin vaaleilla. Helsingin yliopistoa edustaa MAB:ssa Eva Isaksson kaksivuotiskaudella 2013-14.

Uusi elin järjesti ensimmäisen kasvoista kasvoihin tapaamisensa 16.-17.9.2013 New Yorkissa.  Söimme päivällistä tieteellisen elimen (Scientific Advisory Board) jäsenten kanssa, ja lisäksi kummankin elimen edustajat pääsivät tarkkailemaan toinen toistensa kokoontumista.


Viiden minuutin kokoustauko. Etualalla professorit Tommy Ohlsson (KTH, Ruotsi, selin) ja Steven Gottlieb (Indiana University, tieteellisen elimen tarkkailija). Keskellä Philip G. Kent (Melbournen yliopiston kirjasto).

arXivin kasvu ja kansainvälistyminen näkyvät MAB:n kokoonpanosssa. Jäseniä on kahdeksasta maasta. Tieteellisen elimen osalta muutos on vasta käynnistymässä. Keskeinen  muutostoimi on  tieteellisen johtajan palkkaaminen. Toimintaa on tähän asti ohjaillut arXivin perustaja Paul Ginsparg, joka on toivonut voivansa vetäytyä syrjemmälle, mutta toistaiseksi nämä aikeet eivät ole toteutuneet.

arXiv kasvaa jatkuvasti. Se on kuitenkin ulkonäöltään ja sisällöltäänkin varsin askeettinen palvelu. Juuri ylimääräisiksi koettujen ominaisuuksien puuttuminen on monista pelkästään hyvä asia. Silti arXiv kaipaa tarkoin harkittua uudistamista. Tarkoituksena on lisätä työvoimaa yhdellä lähinnä koodaukseen keskittyvällä henkilöllä. Muutokset on toteutettava niin, että tutkijat jatkossakin kokevat käyttävänsä omaa palveluaan omilla ehdoillaan.

Kuka maksaa kehityksen?

arXivin talous on tasapainossa, mutta kehittämiseen tarvitaan lisää rahaa. Saksassa arXiv-tuen maksaa kansallisen konsortio. Se on tehnyt laskelmia, joiden mukaan arXivin 25 suurinta käyttäjää erottuvat käyttötilastoissa selkeästi muista. Voisivatko he vastaavasti maksaa lisää tukimaksuja? Kokousta puhutti myös mahdollinen lahjoituspainike, joka mahdollistaisi käyttäjälahjoitukset.

Entä muiden yhteisöjen tuki? Juuri kokouksen edellä Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ilmoitti liittyvänsä arXivin tukijoihin. Sen tukimaksu on yhtä suuri (tai pieni) kuin pienin tukisumma, joten kyse on symbolisesta eleestä. Seuraavatko muut tutkimusta rahoittavat yhteisöt esimerkkiä? Pitäisikö yhteisöille määritellä oma rahoitusportaikkonsa?

Myös kustantajat ovat olleet kiinnostuneita arXivin tukemisesta. Tähän asti lähestymisiin on suhtauduttu varovaisesti, sillä odotettavissa voi olla ehtoja, jotka pahimmillaan sotivat palvelun periaatteita vastaan. Tutkijat pelkäävät, että kustantajat kasaisivat rajoituksia varsinaista lehtijulkaisua edeltävälle artikkelijulkaisemiselle.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyt OA-linjaukset ovat arXiville sekä mahdollisuus että haaste. Monille on houkutteleva ajatus täyttää OA-vaatimukset lähettämällä julkaisut arXiviin, jossa ne ovat vapaasti ja pysyvästi saatavilla. Metadatan puutteellisuus rajoittaa kuitenkin sekä artikkelien että tekijöiden tunnistamista, joten maailman suosituimmalla OA-arkistolla  on edessään mittava työsarka.

Linkit

arXiv

arXiv Sustainability Iniative

arXiv MAB Meeting 17.9.2013 pöytäkirja ja aineistot

Teksti ja kuvat:

Eva Isaksson
Kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Leave a Reply

Your email address will not be published.