Tutkimusartikkelit Open access -lehdissä – tilannekatsaus HY:n julkaisuista vuonna 2014

Keskustelu tieteellisten julkaisuiden avoimuudesta on Suomessakin vilkastunut entisestään. Asiaan on vaikuttanut erityisesti kansallisessa Avoin tiede ja tutkimus -hankkeessa (ATT) esitetyt tavoitteet avoimen tieteen edistämiseksi. Merkittävänä tavoitteena hankkeessa on Suomen nostaminen yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. Haasteita tavoitteiden toteuttamisessa näyttäisi kuitenkin riittävän.

Toistaiseksi avoimen julkaisemisen yleistyminen on ollut Suomessa varsin hidasta. Helsingin yliopiston osalta pientä edistymistä on nähtävissä tutkimusartikkeleiden julkaisemisessa Open Access -lehdissä. Sen sijaan tutkimusartikkeleiden rinnakkaistallennuksessa ei ole tapahtunut viime vuosina lisäystä, jos asiaa tarkastellaan Tuhat-järjestelmään tehtyjen – ja Heldasta löytyvien – tallennusten perusteella. Toisaalta tarkempaa kuvaa rinnakkaistallennuksen tilanteesta on vaikea saada, sillä osa artikkeleista voi olla tallennettu Heldan sijasta muihin julkaisuarkistoihin tai esimerkiksi tutkijoiden omille verkkosivuille.

Esittelen tässä artikkelissa Helsingin yliopiston tutkijoiden OA-lehdissä esiintyvien julkaisujen määrää ja vaihtelua eri tieteenaloilla vuonna 2014. Teen samalla hieman vertailua vuoden 2012 tilanteeseen. Aiemmin on julkaistu artikkeli vuoden 2012 tilanteesta (Verkkari 6/2013).

Tässä esitetyt tiedot perustuvat HY:n Tuhat-tutkimustietojärjestelmään tallennettujen vertaisarvioitujen artikkeleiden julkaisutietoihin vuodelta 2014. OA-lehdeksi on luokiteltu ne julkaisut, jotka Tuhat-järjestelmään tallennettujen ISSN-numeroiden perusteella esiintyvät kansainvälisessä OA-lehtien hakupalvelussa, DOAJ:ssa (Directory of Open Access Journals).

Pientä lisäystä OA-julkaisemisessa

Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituja artikkeleita julkaistiin vuonna 2014 yhteensä 5474. Näistä 977 artikkelia julkaistiin 324:ssä eri OA-lehdessä. OA-artikkeleiden osuus oli näin ollen 18 % kaikista A1-artikkeleista, mikä on 6 % enemmän kuin vuonna 2012.

Oheisessa taulukossa on esitetty OA-lehdet, joissa esiintyi vähintään 10 kpl HY:n tutkijoiden artikkeleita vuonna 2014. Jos taulukosta rajataan Top 10 -lista, niin kymmenessä suosituimmassa lehdessä julkaistut artikkelit muodostavat 38 % kaikista OA-lehdissä julkaisuista artikkeleista.

Monitieteistä PLos One -lehteä lukuunottamatta lehdet ovat erikoistuneet tiettyyn tieteenalaan. Taulukko kuvastaa osaltaan tilannetta, jossa melko harvat erikoistuneet OA-lehdet houkuttelevat laajemmin julkaisijoita. Tilanne on kuitenkin parissa vuodessa hieman muuttunut: OA-lehtiä joissa on julkaistu vähintään 10 artikkelia oli nyt 16 eri nimekettä, kun vuonna 2012 niitä oli vain seitsemän. Toisaalta lehtiä, joissa HY:n tutkijat julkaisivat vain yhden artikkelin, oli peräti 60 % kaikista käytetyistä OA-lehdistä.

Kun tilannetta vertaa vuoden 2012 Top 10 -listaan, on puolet lehdistä samoja. Lisäksi kärkikaksikon ovat molempina vuosina muodostaneet PLoS One sekä Athmospheric Chemistry and Physics. Kotimainen kansanperinteen tutkimusta edustava Elore on ainoa humanististen alojen OA-lehti, joka on mukana listalla. Eloren lisäksi vain kaksi muuta taulukossa esiintyvää lehteä eivät peri julkaisemisesta kirjoittajamaksua.

Lehden/sarjan nimi Artikkeleiden määrä
PLoS One 167
Atmospheric Chemistry and Physics 41
Boreal Environment Research 38
Physics Letters B 28
ZooKeys 22
PLoS Genetics 20
Scientific Reports 16
Atmospheric Measurement Techniques 14
Elore 12
Ecology and Evolution 11
Biogeosciences 11
Frontiers in Human Neuroscience 11
BMC Genomics 10
Acta Orthopaedica 10
Agricultural and Food Science 10
BMC Public Health 10

Kuva 1. Open access -lehdet, joissa Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat vähintään kymmenen vertaisarvioitua artikkelia v. 2014. Lähde: Tuhat-tutkimustietojärjestelmä.

OA-julkaiseminen korostuu luonnontieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä

Tieteenalakohtaisesti tilannetta voidaan tarkastella Tuhat-järjestelmään tallennettujen OKM:n tieteenalaluokitusten perusteella. Tässä tarkastelussa luonnontieteet sekä lääke- ja terveystieteet hallitsevat edelleen OA-julkaisemista. Näiden alojen yhteenlaskettu osuus on 75 %. Tuo osuus oli täsmälleen sama vuoden 2012 tilastoissa. Toisaalta näiden päätieteenalojen keskinäinen suhde on vaihtunut parissa vuodessa, sillä luonnontieteillä oli nyt suurempi (40 %) osuus OA-julkaisuista.

Kuva 2. Open access -lehdissä vuonna 2014 julkaistujen HY:n vertaisarvioitujen artikkelien osuudet tieteenaloittain. Lähde: Tuhat-tutkimustietojärjestelmä.

Päätieteenalojen sisällä OA-julkaisemista suosivat luonnontieteistä etenkin fyysikot (16 % kaikista HY:n A1-artikkeleista OA-lehdissä) sekä ekologian (6 %) ja ympäristötieteen (5 %) tutkijat. Lääke- ja terveystieteiden puolella painotus on biolääketieteessä (13 %), lisäksi melko aktiivisia OA-julkaisijoita ovat sisätautien (6 %) sekä kansanterveystieteen, ympäristön ja työterveyden tutkijat (3 %).

Julkaisufoorumin vaikutus selvästi nähtävissä

Eräs kiinnostava näkökulma OA-julkaisemisessa on Julkaisufoorumin eri tasoluokissa esiintyvien lehtien ja sarjojen käyttö julkaisukanavina.

Julkaisufoorumissa eri tieteenalojen julkaisukanavat on luokiteltu kolmelle eri tasolle: 1=perustaso, 2=johtava taso, 3=korkein taso. Julkaisufoorumin luokitusten arviointikriteereissä ja sisällöissä tapahtui muutoksia vuoden 2015 alussa, mutta tässä vertailua on tehty vuoden 2014 tiedoilla.

HY:n tutkijoiden vuonna 2014 julkaisemista tutkimusartikkeleista esiintyi 49 % Julkaisufoorumin tasolla 1 olevissa lehdissä, 36 % tason 2 lehdissä ja 8 % tason 3 lehdissä. Vain 7 % artikkeleista jäi Julkaisufoorumin ulkopuolelle. Vuoteen 2012 verrattuna suurin muutos on tapahtunut artikkelien kasvussa tason 2 julkaisuissa, sillä kasvua on peräti 21 %.

Julkaisufoorumin tasoluokkiin liittyvä OKM:n rahoitus näyttäisi ohjaavan tutkijoita valitsemaan myös OA-lehtien osalta sellaisia julkaisukanavia, jotka sijoittuvat vähintään tasolle 1. Vuodesta 2015 alkaen yliopistojen rahoitusmallissa painottuu entistä selvemmin tasojen 2 ja 3 julkaisukanavat, sillä ne saavat rahoituksessa painokertoimen 3, kun taas tason 1 julkaisukanavilla painokerroin on 1,5.

Onko tutkijoiden kannalta kuitenkin tärkeämpää, että Julkaisufoorumin avulla voidaan valita laadukkaita julkaisukanavia, ja varmistaa siten julkaisemiseen liittyvä meritoituminen? On vaikea sanoa, mitkä eri tekijät motivoivat tutkijoita julkaisemaan OA-lehdissä – tai juuri tietyissä OA-lehdissä. Yleisesti ottaen OA-julkaisemiseen vaikuttavat yhä enemmän rahoittajien vaatimukset ja kehotukset tutkimustulosten avoimesta saatavuudesta. Esimerkiksi Suomen Akatemia kehottaa hakuohjeissaan avoimeen julkaisemiseen, joten kyse ei ole enää pelkästään suosituksesta.

Myös vertaisarvioinnin ja julkaisemisen nopeus voivat motivoida OA-julkaisemiseen. Joissakin tapauksissa tutkimustulosten näkyvyys ja nopea leviäminen OA-julkaisuna voivat vaikuttaa merkittävästi julkaisukanavan valintaan.

Teksti

Mika Holopainen
Tietoasiantuntija

Leave a Reply

Your email address will not be published.