Tutkimusdatan hallinnan tuki – kymmenen suositusta kirjastoille

LIBERin (Euroopan tieteellisten kirjastojen yhdistys, Association of European Research Libraries) e-science –työryhmä on julkaissut  tutkimusdatan hallintaa koskevan loppuraporttinsa viime elokuun 24. päivänä.  Vuonna 2010 LIBER asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli tutkia, minkälainen rooli kirjastoilla voisi ja pitäisi olla e-sciencen piirissä. Ryhmä päätti keskittyä tutkimusdataan, joka vaikutti kaikkein kiireisimmältä ja tutkimuskirjastojen yhteisössä keskeisimmältä e-sciencen osa-alueelta.

 Työn tuloksena julkaistiin LIBERin e-science –työryhmän loppuraportti Ten recommendations for libraries to get started with research data management.

Suositukset

1. Tarjoa tukea tutkimusdatan hallintaan.

Se sisältää:

  • Datanhallintasuunnitelmat apurahahakemuksia varten
  • Immateriaalioikeuksiin ja tietoaineistoihin liittyvän neuvonnan
  • Tiedekuntien toiminnan tuen datanhallintasuunnitelmien laatimisessa ja datanhallinnan integroimisessa opetussuunnitelmiin

2.  Osallistu metadatan ja datastandardien kehittämiseen. Tarjoa metadatapalveluja tutkimusdataa varten.

3.  Perusta tutkimusdatapalveluihin keskittyvän kirjastonhoitajan (Data Librarian) tehtäviä ja kehitä kirjastoammattilaisten taitoja datan hallinnassa.

4.  Osallistu aktiivisesti organisaation tutkimusdatapolitiikan kehittämiseen, johon kuuluvat myös resurssisuunnitelmat. Rohkaise avoimen datan käytäntöihin ja valitse ne aina kun se on tarkoituksenmukaista tutkimusdatan elinkaaren eri vaiheissa.

5.  Ole yhteistyössä ja toimi kumppanina tutkijoiden, tutkimusryhmien, data-arkistojen ja datakeskusten kanssa. Näin edistät yhteensopivaa infrastruktuuria, joka mahdollistaa dataan pääsyn, sen löytämisen ja jakamisen.

6.  Tue tutkimusdatan elinkaarta tarjoamalla tutkimusdatan varastointi- ja hakupalveluja sekä varmista pysyvä pääsy dataan.

7.  Edistä tutkimusdataan viittaamista siihen liitettyjen pysyvien tunnisteiden avulla.

8.  Tuota organisaatiokohtainen dataluettelo tai datan säilytyspaikka, joka on käytettävissä olevan infrastruktuurin mukainen.

9.  Tutustu tieteenalakohtaisiin tutkimusdatan hallintakäytäntöihin.

10.  Aseta tarjolle tai toimi välittäjänä niin että dynaamista ja staattista tutkimusdataa varten on olemassa turvattu säilytystila. Toimi yhteistyössä organisaation IT-yksiköiden kanssa tai hyödynnä tarkoituksenmukaisia pilvipalveluja.

E-science –työryhmä ja suositusten laatiminen

LIBERin e-science –työryhmän puheenjohtajana toimi Birte Christensen-Dalsgaard Tanskan kansalliskirjastosta (Det Kongelige Bibliotek, Københavns Universitetsbibliotek). Suomesta kuusijäsenisessä kansainvälisessä ryhmässä oli mukana kampuskirjaston johtaja Annikki Roos (Meilahden kampuskirjasto Terkko).

Ryhmä on järjesti kolme työpajaa, joista ensimmäinen oli Barcelonassa vuonna 2011, toinen Bristolissa IDCC 2011 (International Digital Curation Conference)  –konferenssin yhteydessä ja kolmas Tartossa 2012. Barcelonan ja Tarton workshopit toteutettiin osana samaan aikaan pidettyjä LIBER-konferensseja.

LIBER-yhteisön kirjastoja varten koottiin lista suosituksista, tehtävistä, joiden avulla päästään alkuun tutkijoille suunnatun tutkimusdatan hallinnan tukemisessa. Suositusten kokoamisessa käytettiin pohjana kahden ensimmäisen työpajan tuloksia. Tarton kolmannessa työpajassa suositukset viimeisteltiin ja niiden tärkeysjärjestys määriteltiin.

LIBER 2012 – kolmas workshop: suositusten tarkennuksia ja tärkeysjärjestys

LIBERin e-science –työryhmän tuottaman ja tutkimusdatasuositukset sisältävän loppuraportin sivuilla 2-3  on tiivistelmä Tartossa järjestetyn kolmannen workshopin työskentelystä. Tämän käsillä olevan, kymmenestä suosituksesta kertovan tekstin seuraavat kappaleet sisältävät mainitun tiivistelmän kirjoittajien englannista kääntämänä.

LIBER-konferenssin yhteydessä pidetyssä e-science –ryhmän työpajassa suositusten validiteetista käytiin keskustelua yleisön kanssa. Tilaisuus alkoi Oxford-väittelynä. Osallistujien suuri enemmistö oli sitä mieltä, että tutkimuskirjastot voivat ja niiden täytyy tukea tutkijoita tutkimusdatan hallinnassa ja siihen liittyvässä suunnittelussa.

Osallistujat ehdottivat muutamia muutoksia suositusten ilmaisuihin ja painotuksiin. Esimerkiksi datan avoimuutta haluttiin korostettavan vähemmän, koska varsinkin tutkimuksen alkuvaiheessa tutkijat eivät halua tutkimusdatansa olevan avointa ja ilman valvontaa vailla heidän omaa suostumustaan.

Tuotiin esiin, että kirjastojen yhteistyö data-arkistojen ja datakeskusten kanssa ei riitä. Niiden on keskitettävä huomionsa erityisesti paikalliseen yhteistoimintaan tutkimusryhmien ja jopa yksittäisten tutkijoiden kanssa.

Suositusta, jossa kannustetaan yhteistyöhön organisaation IT-yksikön kanssa, pidettiin liian rajoittavana. Sitä esitettiin laajennettavaksi niin, että myös pilvipalvelujen käyttö sallitaan.

E-science –työryhmän johdolla,  yksinkertaista äänestysmenettelyä käyttäen, yleisö laati suosituslistan toimenpiteiden prioriteettijärjestyksen.

Tutkimusdatapalveluja käynnistettäessä hyvä muistaa!

Työpajan lopuksi e-science –työryhmä kysyi osallistujilta, mitä kannattaisi muistaa ja ottaa huomioon tutkimusdatapalveluja käynnistettäessä. Vilkkaasta keskustelusta tiivistettiin seuraavat ajatukset:

Tutkimuskirjastojen ei alkuvaiheessa tarvitse lähteä liikkeelle koko suosituspaketti mukanaan tai yrittää tarjota kaikkia tutkimusdatapalveluja kerralla. Pienet askeleet riittävät. Kannattaa oppia muilta, niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin. On hyödyllistä kopioida ja omaksua toisilta hyviä käytäntöjä. Tutkimuskirjastoihin kautta maailman on jo kertynyt kokemusta tämän tyyppisistä palveluista.

Kirjastohenkilöstön koulutus on erittäin tärkeää, koska hyvin harvoilla kirjastoilla on nykypäivänä mahdollisuutta palkata uutta, erikoistunutta henkilökuntaa. Tutkimusdatapalveluihin keskittyvä kirjastonhoitajan tehtävä vaatii oman ammattitaitonsa, mutta esimerkiksi lisäkoulutuksen saaneet tieteenala-asiantuntijat voivat tehdä datapalveluissa paljon.

Tutkijat ja päätöksiä tekevät johtokunnat saattavat olla epäileviä, kun kirjastot omaksuvat itselleen tutkimusdatan hallinnan tukitehtäviä. Vastustus on mahdollista voittaa osoittamalla, että hyvät datanhallintakäytännöt hyödyttävät välittömästi tutkijoita ja täten myös koko organisaatiota. Voidaan myös viitata äskettäisiin petosskandaaleihin, jotka olisi vältetty kokonaan tai ne olisivat olleet huomattavasti lievempiä, jos hyvät datanhallintakäytännöt olisivat olleet voimassa.

Lähteet:

Ten recommendations for libraries to get started with research data management. Final report of the LIBER working group on E-Science / Research Data Management. Birte Christensen-Dalsgaard et al. 4-7-2012

LIBER

Lue e-tieteestä:

Riitta Tirronen: eTiede muuttaa tapaa tehdä tutkimusta.  A propos. Suomen Akatemian verkkolehti 13.10.2011

Teksti

Liisa Siipilehto
Projektipäällikkö
Helsingin yliopiston kirjaston Tutkimusdata 2 -projekti

Eeva-Liisa Viitala
tiedottaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Liisa Siipilehto

Leave a Reply

Your email address will not be published.