Viestintäpäällikkö ei ole museokamaa

Tuore viestintäpäällikkö päätyy toisinaan myös poniratsastajaksi.

Oppiessani lukemaan hieman sujuvammin lempikirjani oli Sesse Koiviston Eläintarha olohuoneessamme. Ihastuin Korkeasaaren johtajan kotielämään siinä määrin, että luin kirjan saman tien viisi kertaa alusta loppuun. Vannoutunut kirjastofani olin kuitenkin tuossa iässä ollut jo hyvän aikaa. Ennen kuin olin ehtinyt edes vuoden ikään, olin asioinut kirjastossa ja nauttinut sen tarjoamista ”lukuelämyksistä”.

Nyt sitten pääsin kirjastoon töihin. Toimin viestintäpäällikkö Suvi Katajan sijaisena hänen äitiyslomansa ajan.

Kirjastojen lisäksi olen pienestä pitäen rakastanut eläimiä. Kiinnostukseni laajeni vähitellen evoluutioon, ekologiaan ja ympäristöasioihin, eikä lapsuuden haave lampaiden kasvatuksesta toteutunut, vaan opiskelin itseni biologiksi.

Opiskelin perusteellisesti – ja pitkään – mukaan tarttui biologian ja maantiedon opettajan pätevyys, sivuaine viestinnästä ja parista muusta aineesta, kolme vuotta ainejärjestölehden päätoimittamista ja opiskelijaedustus konsistoria lukuun ottamatta kaikilla yliopiston hallintotasoilla.

Ennen tänne kirjastoon siirtymistä ehdin työskennellä Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa yli kahdeksan vuotta. Luomus on kirjaston tapaan Helsingin yliopiston erillislaitos.

Noiden vuosien aikana Luonnontieteellinen museo – monille vielä eläinmuseo – avattiin kolmivuotisen peruskorjauksen jäljiltä ja kävijämäärä hyppäsi 70 000 vuosikävijästä 150 000:een, lisäksi Kumpulaan avattiin toinen kasvitieteellinen puutarha. Kaksihenkinen viestintä- ja markkinointitiimimme myös veti muun muassa identiteetti- ja ilmeprosessin, jonka myötä keskusmuseosta tuli Luomus.

Tein antoisaa yhteistyötä niin Luomuksen tutkijoiden kuin median kanssa. Tutuksi tuli myös suuri yleisö monimuotoisine kysymyksineen. Eniten ilmeenhallintaa vaati kenties äkäisehkö mummo, joka toi museolle näytteen sänkyynsä ilmaantuneista ”otuksista, jotka yöllä purevat kipeästi” – kyseessä kun olivat näkkileivän muruset.

Vapaa-ajalla muun muassa ratsastan, katselen toisinaan lintuja ja yritän pitää kuntoani yllä – ja luen tietenkin kirjoja.

Kirjastolta minut tavoittaa Kaisa-talon 7. kerroksesta, numerosta 050-318 5116 ja sähköpostista laura.hiisivuori(a)helsinki.fi

Teksti:

Laura Hiisivuori
Viestintäpäällikkö

Kuva:

Hannu Holmström

Leave a Reply

Your email address will not be published.