Bibliometriikkaa tutkimuksen tueksi

Helsingin yliopistolla on monissa yliopistorankingeissa erityinen vahvuus: tieteellinen julkaiseminen. Yliopistomme tutkijoihin lukeutuu todellisia huippuja, mutta muidenkin julkaisuilla on merkittävä osa menestyksessä. Julkaisutuotannon esittäessä yhä tärkeämpää osaa OKM:n rahoitusmallissa on kannattavaa panostaa julkaisutuotantoa ja viittauksia analysoivaan bibliometriikkaan. Pitkäjänteistä työtä Bibliometriikkaa on tehty monilla laitoksilla jo kauan, sillä valveutuneet tutkijat ja kirjastolaiset ovat vuosien mittaan seuranneet trendejä […]

Pohjoismaiset bibliometriikkaseminaarit ja mistä Unioninkadulla puhuttiinkaan?

Bibliometriset palvelut ovat olennainen osa tieteellisten kirjastojen tutkimuksen tuen palveluita. Niiden kirjastolaisten lisäksi, jotka tarjoavat ja kehittävät tutkijapalveluita, tulisi kaikkien yliopistokirjaston asiakaspalvelussa työskentelevien tietää perusasiat bibliometriikasta. Bibliometriikka on viime vuosina noussut kysytyksi osaamisalueeksi kirjastoissa koska julkaisuja koskevia kvantitatiivisia tietoja käytetään tutkimuksen arvioinnissa, lähivuosina yhä enemmän myös tutkimusrahoituksen jakamisessa. Paljonko koulutuksessamme on käsitelty bibliometriikkaa?  Yliopistojen informaatiotutkimuksen […]

Kaksi kansainvälistä bibliometriikka-seminaaria Helsingissä

11.-12.10. 2012 oli Helsingin yliopiston kirjaston vuoro emännöidä vuosittain järjestettävää Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -seminaaria. Se järjestettiin nyt 17. kertaa. Seminaarin yhteydessä pidettiin erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alan bibliometrisiä erityiskysymyksiä käsittelevä Nordforsk Workshop on Bibliometrics for the Social Sciences and Humanities (10.-11.10.). Seminaareihin otti osaa yli 120 vierasta yli kymmenestä maasta: […]

Tutkimuksen arviointi ja bibliometriikka keräsivät kuulijoita

Miltä näyttävät eri tieteenalojen julkaisemisen tavat? Millainen kuva Helsingin yliopiston tutkimuksesta saadaan bibliometrisilla analyyseilla? Miksi TUHAT-tutkimustietojärjestelmä on niin tärkeä? Helsingin yliopiston kirjasto järjesti 7.9.2011 seminaarin ”Research Evaluation and Bibliometrics”. Seminaari liittyy yliopistossa parhaillaan tehtävään tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kansainväliseen arviointiin. Seminaarin kieli oli englanti ja mukaan oli kutsuttu erityisesti kaikki arviointiin osallistuvien tutkijayhteisöjen vastuulliset johtajat (Principal  […]

Bibliometriikkaa Leidenissä

Helsingin yliopistossa on meneillään  vuosiin 2005-2010 kohdistuva tutkimuksen arviointi. Se lennätti ryhmän kampusten bibliometriikkavastuullisia keväiseen Leideniin syventymään bibliometrisiin analyyseihin tutkimuksen arvioinnin näkökulmasta. Leidenin yliopiston Centre for Science and Technology Studies (CWTS) tekee nyt ja jatkossakin huippuluokan analyysejä Helsingin yliopistolle. Se on ollut tutkimuksen ja julkaisujen arvioinnin alalla arvostetuimpia toimijoita jo parinkymmenen vuoden ajan. Yliopistojen vuotuinen […]

Uusi, ajankohtainen Bibliometriikka-sivusto avattu

Bibliometriikka – tilastollinen näkökulma tieteeseen – on ajankohtaisen aiheen ympärille toteutettu Terkon uusi palvelusivu. Sivun kautta voi seurata uusimpia bibliometriikka-artikkeleita ja uutisia. Sinne on koottu tietoja bibliometrisistä indikaattoreista, lisätietoa aiheesta sekä alan linkkejä. Bibliometriikka-sivustolta löydät alan keskeisimmät lehdet, tietokannat ja palvelut, joten se on hyvä lähtökohta analyysien aloittamiseen. Aihetta sivuavaa koulutusta järjestetään keväällä Terkossa. Uusi, […]

Bibliometriikkauutisia meiltä ja maailmalta

Meidän kirjastossamme… Tämän syksyn aikana bibliometriikka ja kirjastot ovat kiinnostaneet kirjastoväkeä, tutkijoita ja tiedehallintoa eri näkökulmista. Kirjastossamme on nyt bibliometriikkaverkosto, jolla on oma sähköpostilista ja wiki-sivut. Jäseniä on parikymmentä, ja meitä on kaikista kampuskirjastoista ja keskitetyistä palveluista. Verkosto on kokoontunut lokakuun alun jälkeen kolme kertaa. Aiheina ovat olleet mm. arkibibliometriikka (Terhi Sandgren), bibliometriikka ja tutkimuksen […]

PlumX-altmetriikkapilotti Helsingin yliopiston kirjastossa – kokemuksia eri tieteenaloilta

Kaikki julkaisut jättävät digitaalisia jalanjälkiä sen jälkeen kun ne ovat verkossa luettavissa. Näiden digitaalisten jalanjälkien avulla voi syntyä dataan pohjautuvia tarinoita siitä, mistä tieteessä tällä hetkellä puhutaan. Altmetriikan avulla pyritään löytämään näitä tarinoita, jotka tapahtuvat akateemisen kuplan viittauskäytäntöjen ja vertaisarvioinnin ulkopuolella. Ketkä julkaisustamme keskustelevat ja viestivät, onko tutkimuksellamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja voidaanko sitä mitata? Altmetriikan […]

Näkemisiin Maria! Tutkijapalvelujen uranuurtaja Maria Forsman eläkkeelle

”Onneksi meillä on Maria. Mitä olisimme tehneet ilman Mariaa? Miten pärjäämme ilman Mariaa?” Helsingin yliopiston kirjaston huoneet ja käytävät ovat kuulleet nämä lauseet monta kertaa. Vuoden tieteentekijä 2013, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston perustajajäsen, Suomen Akatemian tiedepoliittisen kirjaston perustajajäsen, Helsingin yliopiston useiden bibliometristen hankkeiden innovoija ja toteuttaja, useiden tutkimusdatatyöryhmien asiantuntija. STKS:n tutkijapalvelutyöryhmän puheenjohtaja, Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsen, SYN:in […]

Marian jutut VERKKARIssa

Maria Forsman & Eeva Peltonen: Ajatuksia kirjaston rakenteellisesta kehittämisestä; VERKKARI 5/2006 Maria Forsman & Tuula Laaksovirta: Ei vain kirjastoa vaan koko elämää varten (1987) ; VERKKARI 8/2005 Maria Forsman: Kirjaston aikaa ja taikaa; VERKKARI 7/2006 Maria Forsman: Valtsikan kirjasto kansainvälisten vierailijoiden kotipesänä – miten kaikki sai alkunsa ja hoitui?; VERKKARI 1/2007 Maria Forsman & Terttu […]

Avoin tiede näkyy, vaikuttaa – ja mahdollistaa onnekkaat sattumat

Helsingin yliopiston kirjaston lokakuinen Open access -viikon tapahtuma “Open Science – Impact and Research Funding” innosti esiintyjät tarkastelemaan aihepiiriä monipuolisesti, oman asiantuntijuutensa näkökulmasta. Viesti oli kuitenkin yksiselitteisen varma ja selvä: avoin julkaiseminen on tulevaisuutta, se etenee ja lisääntyy. Verkkoavoimuuden maailmaa Tiedon avoin saatavuus, open access tai OA on osa laajaa, vähitellen muotoutuvaa asia- ja tehtäväkokonaisuutta. […]

Kirjasto osana opiskelijan tukiverkostoa

Helsingin yliopiston kirjasto palvelee useita asiakasryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita. On opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa, sekä alumneja joiden työtä haluamme tukea, unohtamatta yliopiston ulkopuolelta tulevia asiakkaita. Pelkästään opiskelijan status kätkee sisälleen erilaisia vaiheita, joiden läpäisemistä kirjasto pyrkii aktiivisesti tukemaan. Kirjastosta saa aina jonkun kiinni ja neuvoa voi kysyä, jos on pulassa. Tavoitteena on, […]

Kesäkuun numero 2/2014

Pääkirjoitus London School of Economicsin kirjaston johtajan B.M. Headicarin (1875-1958) teos Library of the Future vuodelta 1936 kuului yhteen aikaan lempilukemistoihini. Hyvin selväpäisesti Headicar puhuu mm. keskitetyn aineistonhankinnan ja keskuskirjastojärjestelmän hyödyistä, kirjastoarkkitehtuurin merkityksestä, kirjastotyön asiakaslähtöisyydestä sekä kirjastojen tehokkuudesta. Kirjastoalalta hän edellyttää globaalia näkökulmaa ja kansainvälistä otetta. Kimmo Tuominen Edellyttääkö oppiminen uudenlaisia ympäristöjä? Isännöimämme kansainvälinen konferenssi […]

Maaliskuun numero 1/2014

Pääkirjoitus Tieteellinen työ on mielenkiintoista. Tutkimustulosten avulla voi muuttaa maailmaa, parantaa sairaita ja matkata Marsiin. Tai aivan yksinkertaisesti vain omistaa yhden kokonaisen päivän tutkijan avaamien luonnon säännönmukaisuuksien tai epäsäännöllisyyden ihmeiden ihailuun. Annikki Roos Yliopistorankingit – kevyttä hupia vai totista kilpailua? Maailman yliopistot kilpailevat keskenään opiskelijoista, rahoituksesta, tutkimuksen herättämästä kiinnostuksesta ja arvostuksesta, kaiken kaikkiaan: keskinäisestä paremmuudesta. […]

Yliopistorankingit – kevyttä hupia vai totista kilpailua?

Maailman yliopistot kilpailevat keskenään opiskelijoista, rahoituksesta, tutkimuksen herättämästä kiinnostuksesta ja arvostuksesta, kaiken kaikkiaan: keskinäisestä paremmuudesta. Yliopistorankingeja on julkaistu vuodesta 2003, ja ensimmäinen niistä oli Shanghai Jiao Tong University (SJTU) — Academic Ranking of World Universities (ARWU). Sen jälkeen on perustettu useita muita ranking-listoja, joissa painotetaan hiukan eri asioita. Eri listoilla myös Helsingin yliopisto on sijoittunut […]

Pääkirjoitus: Erehtymättömyyden aika on ohi

Suomalaisfirma Supercell julkisti viime viikolla jymyuutisen: japanilainen peliyhtiö ja teleoperaattori ostivat vuonna 2010 perustetusta yrityksestä 51 prosenttia 1,1 miljardilla eurolla. Mobiililaitteilla pelattavista Clash of Clans ja Hayday-peleistä tunnetun yrityksen kokonaisarvo on siis yli kaksi miljardia.  Satumaisen menestyksen takana on luovuuteen kannustava yrityskulttuuri. Lehtihaastattelujen perusteella Supercell haluaa palkata parhaat tyypit ja jättää heidät sitten rauhaan. Yrityksen […]

Vuoden tieteentekijä 2013: johtava tietoasiantuntija Maria Forsman

Kiinnostus tutkimukseen ja tieteisiin sekä monipuolinen kirjasto-osaaminen ovat Maria Forsmanissa kasvaneet niin tiiviisti yhteen, että niitä ei voi erottaa toisistaan. Yhteiskuntatieteilijän vuosikymmenien mittaisen, vaihtelevan uran saavutukset ovat omalta osaltaan antamassa kirjastoille ja niiden palveluille uudenlaista merkitystä etenkin yliopistojen tutkimusinfrastruktuurin osana. Maria ei ole tyytynyt etenemään turvallisella ja yllätyksettömällä taipaleella. Hänen omien sanojensa mukaan ennakkoluulottomuus ja […]

Pääkirjoitus: Verkostoissa on voimaa

”Naapurin tytöltäkö mallin kysyt”, kysyy Helena Anhava individualismia ylistävässä runossaan ja toteaa, ettei niin voi tehdä, sillä naapurin tytöllä on toiset perintötekijät ja toisenlainen tausta. Matkiminen ei kannata kirjastomaailmassakaan, mutta vaikutteita on syytä ottaa, lähempää ja kauempaa. Kirjastot ovat aina saaneet voimansa yhteistyöstä, verkostona toimimisesta, ja kirjastojen kansainvälisen yhteistyön perinne on pitkä. Huippuyliopiston tieteellistä tietoympäristöä […]

Kirjaston oppimistarina: Osaamisen kehittämistä Kumpulassa

Kehityskeskusteluista kuulee sanottavan, etteivät ne johda mihinkään ja ovat vain vuosittaista pakkopullaa. Näin ei tarvitse olla. Heli Ahosen vetämässä koulutuksessa meille esiteltiin dialoginen kehityskeskustelumalli ja se otettiin käyttöön HULibissa  vuonna 2010. Dialogisen kehityskeskustelumallin kantavana ideana on kunkin työntekijän ja koko työyhteisön yhteinen oppiminen palvelutoiminnan kehittämisessä. Kumpulan kampuskirjastossa kehityskeskustelumallin muutos käynnistikin koko työyhteisön yhteisen oppimiskehittelyn. Kehittävän […]

Pure Seminar 2.5.2013 – kysymyksiä ja vastauksia Tuhatista

Tuhatin/Puren takana oleva Atira siirtyi viime elokuussa Elsevierin omistukseen. Helsingin yliopisto ja Elsevier järjestivät Kaisa-talossa Pure-seminaarin, joka antoi erinomaisen mahdollisuuden tavata Puren ylläpitäjiä ja esittää kysymyksiä. Päivä alkoi Puren kehittäjän, Atiran perustajan Bo Alroen puheenvuorolla. Hän kertoi, miten Pure sai alkunsa 2000-luvun alussa, kun Aalborgin yliopisto ryhtyi uudistamaan tutkimustietojärjestelmäänsä. Vähitellen Pure sai asiakkaita myös muista […]

Maaliskuun numero 2/2013

Pääkirjoitus: Vihreää näkyvissä! Nyt vietetään hiljaista viikkoa – jaa mitä hiljaista ihmetellään kiireen keskellä. Kyllä vain kerran vuodessa on lupaa laskeutua pääsiäiseen, päästä perillekin, aloittaa alusta. Lue lisää >> Tiinakaisa Honkasalo Artikkelit Hyötyä tutkijoille – uusia tietokantoja tiedonhakuun, tieteentutkimukseen ja tutkimuksen arviointiin Helsingin yliopiston kirjasto hankki vuodenvaihteessa Web of Science (WoS) –tietokantojen kokonaisuuteen neljä uutta […]

Bibliometriikan kaikkein lyhin oppimäärä kirjastolaisille

Julkaisuja ja niihin viittaamisia analysoimalla tulee esiin mielenkiintoisia asioita. Web of science -tietokannasta saamme muutamalla klikkauksella esiin tunnusluvun, joka paljastaa tutkijan merkityksen tiedemaailmalle. Esim. muuan viime aikoina paljon tapetilla ollut tutkija, kutsutaan häntä vaikkapa 7satatonniksi, saa luvukseen ykkösen… Kun käytössä on ”koko maailman kaikki tieteelliset artikkelit” jalostettuina viitetietokantoina, pienen Suomen suurimmankin yliopiston tutkijat jäävät jalkoihin.  […]

Nimeni on Bang, Lauri Bang

Kumpulan kampuskirjaston kirjastonhoitaja Lauri Bangilla on kampuksella erikoistehtävä: toiminta maantieteen, geologian ja seismologian tieteenalavastaavana. Tehtävä ei kuitenkaan ole salainen, vaan tukee avointa pääsyä tietoon. Niinpä saamme tutustua Lauriin. Kerro taustastasi. Olen syntyjäni savolainen, mutta nuoruuteni olen varttunut Kouvolassa. Maisterintutkintoni opiskelin Helsingin yliopistossa pääaineenani ympäristöekonomia. Valmistumisen jälkeen työskentelin ympäristöhallinnossa, mutta veri veti kirjastoalalle. Niinpä kävin Tampereella […]

Kirjasto kohtasi tähtitieteilijät Kiinassa

Tähtitieteen kirjastolaisten kansainvälinen verkostoituminen on pitkään ollut vilkasta. Ensimmäisen kerran tähtitieteen kirjastoammattilaiset kokoontuivat jo 1965 Helsingin IFLAssa, sen jälkeen aktiivisemmin oman verkostonsa kautta 1980-luvulta alkaen. Toiminnassa tehtiin uusi avaus, kun kirjastolaiset järjestivät ensimmäisen oman workshopinsa International Astronomical Unionin (IAU) yleiskokouksessa Pekingissä elokuussa. Tähtitieteen maailmankongresseja järjestetään kolmen vuoden välein. Niiden suojissa tapahtuu paljon. On tieteellisiä tapaamisia, […]

Marraskuun numero 8/2012

Pääkirjoitus: Asiantuntemusta ja palvelua Verkkarin tämänkertaisessa numerossa puhutaan paljon kirjaston palveluista. Kirjastoissa korostetaan usein niiden roolia asiantuntijaorganisaatioina. Toisaalta yliopiston palveluiden kentässä kirjastojen katsotaan kuuluvan palveluntuottajien joukkoon. Tästä syntyy näkökulmasta riippuen joko hedelmällinen haaste tai jonkinmoinen ristiriita. Lue lisää >> Pälvi Kaiponen Artikkelit Kirjaston palvelut näkyväksi Kirjastoissa on aina ajateltu asiakkaan parasta – aina. Silti Helsingin […]

Lokakuun numero 7/2012

Pääkirjoitus: Huipulla ei tarvitse huipata Syksy on värien ja uuden toiminnan luomisen aikaa. Helsingin yliopiston strategia kannustaa meitä kaikkia saamaan yhteisöämme huippuyliopistoksi. Kirjastomme oma tavoiteohjelma soveltaa ajatusta: miten olemme paras kumppani, loistavin omalla alueellamme, osaavin, pystyvin? Miten palvelemme parhaiten ikinä? Paremmin, korkeammalle ja nopeammin. Lue lisää >> Tiinakaisa Honkasalo Artikkelit Syksyisiä kirjapaloja: Saviano ja Nussbaum […]

Osa 1: Kirjaston maailma avautui Tiedekulmaan 27.3.-13.4.2012

Avajaiset 27.3. Avaus ja tervetuloa! Helsingin yliopiston kirjaston johtokunnan puheenjohtaja, vararehtori Ulla-Maija Forsberg. Vasemmalla ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara. Avajaisten kutsuvieraita. Kirjaston palvelumuotoiluhankkeen esittelyä. Avajaisten kutsuvieraita. Ranskalaisia chansoneita. Palvelun uudet konseptit. Esittelijänä suunnittelija Liisa Vilkkumaa, suunnittelutoimisto Taivas – kirjaston palvelumuotoiluhankkeen yhteistyökumppani. Kuvataiteilija Bo Haglundin Jättikäsi tervehti Tiedon lähteen avajaisvieraita. Se toivottaa kaikki Tiedekulman asiakkaat tervetulleiksi syksyyn 2012 […]

Pääkirjoitus: Tekemisen iloa

Poikkitieteellisyys tuo uusia näkökulmia. Tutkimusta voi tehdä kimpassa. Työparityöskentely voi inspiroida eikä asioiden hoitaminen ole niin haavoittuvaa, kun jakamassa on toinenkin. Hartiatkin keventyvät kun ei ole yksin kantamassa vastuun taakkaa. Osaamista jaetaan. Monissa julkaisuissa alkaa jo olla kiitosta yhteistyökumppaneista, joita ilman ei kirja olisi valmistunut. Ei ole hävettävää kysyä neuvoa eikä etsiä yhdessä vastauksia. Jaettu […]

Ennakkotieto: NordForsk Workshop on Bibliometrics for the Social Sciences and Humanities lokakuussa

NordForsk järjestää humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen bibliometriikkatyöpajan Helsingin yliopistossa 10.-11.10.2012. Työpaja pidetään Helsingin yliopiston kirjaston järjestämän The 17th Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -tilaisuuden yhteydessä (11.-12.10.2012). Työpaja on jatkoa NordForskin aiemmalle Noria-net -bibliometriikkaprojektille, jossa todettiin tarve humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen bibliometriikan tarkasteluun ja edistämiseen. Työpajan tarkoituksena on kerätä yhteen asiasta kiinnostuneita tutkijoita, asiantuntijoita ja hallinnon ihmisiä. Lisätietoja […]

Informaatikko Mari Elisa Kuusniemi lukee mielellään manuaaleja muun kirjallisuuden ohessa

Aloitit informaatikkona Meilahden kampuskirjasto Terkossa syksyllä. Mikä houkutteli hakemaan töihin Terkkoon? Onko työ vastannut odotuksia vai onko tullut yllätyksiä? Terkko on terveysalan kirjastoista se suurin ja kaunein. Olen aina työskennellyt terveysalan kirjastossa, siksi valinta oli minun puoleltani helppo. Työ on vastannut  odotuksia, ylittänytkin ne. Tietenkin suuri kirjasto on omanlaisensa verrattuna pienehköön yksikköön, josta tulin. Mitä […]

Lokakuun numero 7/2011

  Pääkirjoitus: Asiakas on jatkuvasti oikeassa Asiakaslähtöisyys on ollut kuluneen vuosikymmenen kärkisloganeita myös kirjastomaailmassa. Palvelujen kehittämisen keskiöön on haluttu asettaa asiakas tarpeineen, ja oikeinhan se onkin. Asiakastarpeiden tarkka hahmottaminen on kuitenkin haaste mille tahansa palvelulaitokselle. Lue Lisää >> Veera Ristikartano Artikkelit Monipuolista tutkimusaineistoa Pyhäjärveltä – pilottiryhmä tutkimusdataprojektin tukena Helsingin yliopiston kirjasto etsi keväällä sopivaa tutkimusryhmää […]

Research Evaluation and Bibliometrics -seminaari 7.9.2011

Helsingin yliopistossa on parhaillaan meneillään kansainvälinen tutkimuksen ja jatkokoulutuksen arviointi. Tämän tiimoilta Helsingin yliopiston kirjasto järjestää 7.9.2011 klo 9-16 seminaarin “Research Evaluation and Bibliometrics”, jossa on mahdollisuus mm. kuulla tutkimuksen arvioinnin yhteydessä tehdyistä bibliometrisista analyyseista ja pohtia arvioinnin ja bibliometriikan tulevaisuutta. Seminaarin kieli on englanti ja paikkana yliopiston päärakennuksen 2. krs, sali 1 (2044). Seminaari […]

Luonnontieteen kirjastonhoitajat verkostoituvat

Kumpulan kampuskirjasto kutsui luonnontieteen tieteenalavastaavat ensimmäisen kerran valtakunnalliseen tapaamiseen aamupäivällä 27.5. ennen suurta juhlaseminaaria. Helsingin ja Aalto-yliopiston, Jyväskylän, Turun ja Itä-Suomen yliopiston kirjastojen luonnontieteen kirjastonhoitajat kokoontuivat soppakattilan äärelle Kumpulan kirjaston viileään lukusaliin. Kokoontumiseen osallistui tieteenalavastaavia Helsingin ja Espoon lisäksi Jyväskylästä, Joensuusta ja Turusta. Keskustelu pyörähteli vilkkaana tieteenalapalveluiden ympärillä. Kokemukset tieteentekijöiden ja opiskelijoiden tukemisesta vaihtelivat kirjastoittain, […]

Kuinka arvioida humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta?

Tutkimuksen arviointi on alkanut Helsingin yliopistossa. Kirjaston bibliometriikkaverkoston jäseniä on tulossa mukaan analysoimaan 138 tutkimusryhmän aineistoja erityisesti niiden tieteenalojen osalta, jotka ovat vähän edustettuina Web of Science (WoS)–tietokannoissa. Näitä ovat useimmat humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat sekä mm. tietojenkäsittelytiede ja maantiede. Näitä tutkimusryhmiä on 50-60. Arvioinnissa tullaan käyttämään bibliometrisen analyysin aineistona TUHAT-tietokantaa. Kaikista tutkimusryhmistä tuotetaan tiedot […]

Ajatuksia bibliometriikasta

Bibliometriikan asiantuntija ja dosentti Per Ahlgren piti Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksella bibliometriikan johdatusluennon 26. marraskuuta. Luennolla Ahlgren käsitteli muun muassa bibliometriikan historiaa, tieteellisen toiminnan arviointia bibliometriikan avulla ja erilaisia analyysimenetelmiä. Lisäksi hän esitteli maksutonta bibliometristä analyysiohjelmaa, Bibexceliä, ja sen erilaisia käyttömahdollisuuksia. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomesta löytyy vähän bibliometrisiin menetelmiin perustuvaa tutkimusta. Ahlgren […]

Tuttua asiaa vieraalla kielellä – kirjastokurssilla Japanissa

Japan Foundationin Kansain kieli-instituutti järjestää räätälöityä kielikoulutusta erilaisille ulkomaalaisryhmille, kuten diplomaateille, tutkijoille, virkamiehille tai sairaanhoitajille. Kurssi, jolla itse olin viime kesänä, oli tutkijoiden, kirjastolaisten ja museolaisten kahden kuukauden kurssi. Onnekkaasti pääsin sinne kirjastonhoitajan roolissa. Kirjastonhoitajia oli yhtäaikaa instituutissa kuusi, minun lisäkseni yksi venäläinen ja neljä kiinalaista. Muista kurssilaisista valtaosa oli uraansa aloittelevia japanologeja, monet vielä […]

Kirjastoammattilaiset kohtaavat uusia tehtäviä osa II

Kansallisella tasolla tutkimuksen arviointiin liittyviin kysymyksiin on nyt paneutunut opetus- ja kulttuuriministeriön RAKETTI-hankkeeseen kuuluva JURE-projekti, johon kuuluu neljä työryhmää: sitaatioindeksityöryhmä, tieteenalatyöryhmä, sisältöryhmä ja tekninen ryhmä. Näistä kahdessa ensimmäisessä ryhmässä olen ollut jäsenenä tämän vuoden alusta. JUREn taustalla on mm. kansallisen julkaisurekisterin aikaansaaminen, ja TUHATin kaltainen malli on ollut siinä vahvasti esillä. JURE-sitaatioindeksityöryhmässä on analysoitu suomalaista […]