Kesäkoulut

Orilammen kesäkoulu 26.8.-31.8.2019 (5op) (94001)

Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntijaopinnot aloitetaan yhteisellä, viikon mittaisella kesäkoululla (5op) Valkealassa Orilammen majalla. Kesäkoulu vahvistaa tulevaa VIE-asiantuntijuutta, laajentaa asiantuntemusta oman tieteenalan ulkopuolelle ja luo yhteisön sekä verkoston, jossa asiantuntemusta pystyy jatkossa kehittämään eteenpäin. Kesäkoulussa tutustutaan laajasti eri tieteenalojen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimukseen. Pääosa viikosta on luentojen kuuntelua, mutta mukana on myös pienryhmätyöskentelyä sekä tutkimus- että työelämäpainotteisesti.

Kesäkoulu on pakollinen osa VIExpertin opintoja ja se on pyritty sijoittamaan siten, että se ei häiritsisi muita opintoja eli se on aina ollut elokuun viimeisinä päivinä. Ilmoittautuminen kesäkouluun tällä lomakkeella 25.6.2019 mennessä. Pakottavista syistä osallistumisen voi perua heinäkuun loppuun asti.

Kesäkoulun omavastuu on 95 euroa. Hintaan kuuluu koko viikon majoitus Orilammella ja ruokaa enemmän kuin jaksat syödä! Omavastuu maksetaan 12.8.2019 mennessä tilille FI58 5000 0120 3778 32, saajaksi merkitään Helsingin yliopisto ja viitteeksi: 99108803.

Vuoden 2019 kesäkoulun ennakkotehtävät

Kesäkoulua varten opiskelijat tekevät kolme ennakkotehtävää.

Kesäkoulutehtävä 1: Ideapaperi pro gradu -tutkielmaasi (dl 12.8.2019)

Ensimmäinen kesäkoulun ennakkotehtävä on ideapaperi, jossa esität alustavia ideoita pro gradu -tutkielmaasi / maisterintutkinnon opinnäytteeseesi. Tutustu aiempaan kirjallisuuteen ko. aiheesta käyttämällä tätä aihetta hakusanana yliopistosi e-journal-tietokannoissa tai muissa relevanteissa tietokannoissa. Mieti myös miten voisit tätä aihetta tutkia, eli kun olet tutustunut muutamaan aihetta koskevaan tutkimukseen (vertaisarvioidut artikkelit tai kirjat), mieti mitä aineistoja ko. aiheesta on olemassa ja miten näitä voisit tutkia.

Kesäkoulussa paperia käsitellään pienryhmissä. Periaatteena on, että kaikki kommentoivat kaikkien pienryhmän opiskelijoiden papereita. Jokaisella on erikseen nimettynä kaksi muuta opiskelijaa, jonka papereista tulee valmistella yksityiskohtaisemmat kommentit suullisesti esitettäväksi (opponointi).

Ideapaperi on noin kolmen-kuuden sivun mittainen (+ lähdeluettelo) kuvaus tutkimusideasta – mitä haluaa tutkia ja miten. Lisäksi tulisi perustella miksi tätä tulisi tutkia. Perustelut liittyvät useimmiten siihen, ettei juuri kyseistä aihetta ei ole tutkittu, tai ko. lähestymistavalla, ko. kontekstissa tai ko. aineistoja käyttäen. Aiheen ajankohtaisuus, ongelmallisuus tms. voi myös olla perusteluna (ks. alla Matti Jutilan laatimat ohjeet).

Ideapaperin kirjoittaminen ei sido sinua tähän aiheeseen, jos myöhemmin haluatkin muuttaa pro gradusi aihetta. Vaikkeigradun kirjoittaminen olisikaan vielä ajankohtaista, ota tehtävä mahdollisuutena tutustua johonkin sinua kiinnostavaan VIE-alueen kysymykseen ja hahmotella siitä käsiteltävä kokonaisuus, josta voidaan yhdessä kesäkoulussa keskustella. Ehkä tästä voi myöhemmin tulla tutkimuskohteesi tai sitten olet käynyt läpi yhden idean, jonka voit poissulkea. Kumpikin vaihtoehto auttaa sinua eteenpäin tulevassa gradun tai opinnäytteen kirjoittamisprosessissa.

Jos olet jo pidemmällä opinnoissasi ja gradusuunnitelmissasi, voit esittää myös tutkimussuunnitelman. Tutkimussuunnitelman rakenteelle on erilaisia vaihtoehtoja, noudata kotiyliopistosi ja koulutusohjelmasi vaatimuksia. Usein tutkimussuunnitelmassa on seuraavat osiot: johdanto, tutkimuksen tavoitteet ja/tai tarkoitus, kirjallisuuskatsaus, teoreettinen viitekehys, aineistot ja menetelmät, miten tutkimus raportoidaan/esitetään, lähdeluettelo. Tutkimuskysymykset ja/tai hypoteesit tulee myös esittää, erillisessä osiossa tai osana esim. tutkimuksen tavoitteita. Tutkimussuunnitelman pituus on noin 10 sivua (+lähdeluettelo).

Ideapaperin ja tutkimussuunnitelman tekemisessä noudatetaan yleisiä tieteellisen kirjoittamisen, kuten seminaariesitelmien laatimiseen annettuja ohjeita. Voit noudattaa kotiyliopistossasi ja koulutusohjelmassasi suositeltua viitekäytäntöä (esim. APA, Chicago style). Esityksen kielenä voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Palauta paperi 12.8.2019 mennessä suoraan pienryhmien ohjaajille ja osallistujille (cc:nä Hannalle ja Sirkelle), jotta opponenteille, ohjaajille ja muille ryhmän jäsenille jää tarpeeksi aikaa lukea paperit läpi. Ryhmät kootaan ja niistä ilmoitetaan ennen elokuun alkua.

Kun lähdet muokkaamaan tutkimusideastasi kirjallista esitystä eli ideapaperia, käytä seuraavia Matti Jutilan laatimia ohjeita. Tutkimussuunnitelmaa kirjoittaessa nämä on hyvä kerrata.

  1. Mikä on tutkimusongelmasi? Tutkimuksen keskiössä on aina ongelma: on jotain mitä emme tiedä tai ymmärrä. Ongelma tarjoaa tutkimukselle yleisen kehikon. Voit lähestyä ongelman tunnistamista omista lähtökohdistasi käsin: Mistä olet erityisesti kiinnostunut VIE-maissa? Miksi se kiinnostaa sinua? Mitä haluaisit tietää siitä lisää? Tämän jälkeen haasteena on tutkimusongelman muovaaminen tutkimuskysymyksen muotoon. Pyri muodostamaan tutkimusongelmastasi yksi mielenkiintoinen, napakka ja hallittavissa oleva kysymys. Hyvä ja selkeä kysymys on suoraan yhteydessä kohtaan 3, eli siihen kuinka tulet ratkaisemaan ongelman.
  2. Miksi tutkimusongelmasi on tärkeä? Tutkimusaiheita on loputtomasti, mutta jotkut ongelmat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Tutkimuksen voi perustella kahdella tavalla. Olet huomannut akateemista kirjallisuutta läpikäydessä virheen tai tutkimattoman alueen johonkin ilmiöön liittyen, jolloin oma tutkimuksesi toisi lisätietoa, haastaisi aiemman tutkimuksen ja/tai testaisi teoriaa uudessa kontekstissa/uudella aineistolla. Toinen vaihtoehto on, että tutkimuksesi tuo lisätietoa johonkin ajankohtaiseen, poliittisesti/yhteiskunnallisesti merkitykselliseen ilmiöön.
  3. Kuinka ratkaiset tutkimusongelmasi? Tässä vaiheessa esitellään tutkimuksessa käytettävä aineisto ja metodit. Mitä aineistoa käytät tutkimusongelmasi selvittämiseen? Miksi olet valinnut juuri tämän aineiston? Mitä metodeja tarvitset aineiston analyysiin?

 

Kesäkoulutehtävä 2: Asiantuntijan/työelämässä olevan henkilön haastattelu

Kesäkoulun toisena ennakkotehtävänä on asiantuntijan haastattelu.

  1. Valitse itseäsi kiinnostava toimintasektori, josta lähdet kartoittamaan haastateltavaa asiantuntijaa. Haastateltavan toivotaan olevan VIE-asiantuntija, koska tästä on eniten hyötyä sinulle itsellesi.
  2. Mieti sektorilla toimivia henkilöitä, keitä voisit haastatella. Jos et heti keksi henkilöä, mieti työnantajia. Ole aktiivinen ja ota yhteyttä ajoissa.
  3. Pyydä lupaa saada haastatella henkilöä tämän työpaikalla (tai muualla).
  4. Tee haastattelu. Haastattelun aluksi kerro myös, että haastattelu esitellään kesäkoulun opettajille ja opiskelijoille. Varmista haluaako haastateltava esiintyä omalla nimellään vai esimerkiksi tittelillään. Muista myös pyytää lupa, jos haluat nauhoittaa haastattelun (on suositeltavaa nauhoittaa haastattelu).
  5. Valmiit haastattelut esitellään pienryhmissä kesäkoulussa ja niiden pohjalta käydään ryhmäkeskustelu. Esitysten suosituspituus on noin 10 minuuttia. Voit halutessasi valmistella power pointin, prezin, videon tm. visualisoinnin.

Ennen haastattelua mieti haastateltavan asemaa ja organisaatiota. Selvitä esimerkiksi internetistä organisaation perustiedot, toimiala, visio, historia ja haastateltavan asema, aikaisempi historia jne. Näistä voit löytää kysymyksiisi lisää syvyyttä.

Esimerkkirunko haastatteluun:
– Tehtävänkuvaus, esim. tyypillinen työpäivä/-viikko
– Työn konteksti, organisaatio, työyhteisö, verkostot
– Työn edellyttämät valmiudet ja osaaminen
– Mikä motivoi aikoinaan opiskelussa ja mistä uran suunta löytyi?
– Mistä opiskeluajan kokemuksista (esim. ainejärjestö- ja osakuntatoiminta, oleskelu ulkomailla, kesätyöt, harjoittelu) oli erityisesti hyötyä työelämään siirtyessä?
– Mitä taitoja ja osaamista haastateltava tarvitsi lisää työuran alussa?
– Mitä taitoja on pitänyt hankkia tai kehittää työuran aikana?
– Miten työelämään siirtyminen sujui valmistumisen jälkeen?
– Minkä tekijöiden haastateltava arvioi vaikuttaneen ensimmäisen työpaikan saamiseen?
– Minkälainen visio haastateltavalla on tulevaisuudesta tällä alalla

 

Kesäkoulutehtävä 3. Luentomateriaalien lukeminen

Kesäkoulun kolmantena tehtävänä on tutustua vähintään neljän kesäkoululuennon ennakkolukemistoon (artikkelit, kirjanluvut). Tämä lukemisto laitetaan Moodleen kesäkuun loppuun mennessä.

 

petro