CEFcult
CEFcult on Lifelong Learning -ohjelmaan kuuluva EU-projekti, jossa tutkitaan suullisen kielitaidon verkkoperustaista ja eurooppalaiseen viitekehykseen pohjautuvaa arviointia kontekstina kulttuurienvälinen ammatillinen viestintä.
Projektissa työskentelevät: Pirjo Harjanne (Suomen vastuullinen koordinaattori) ja Seppo Tella.
2009–2012
Tavoitteet: Hankkeen kulmakivenä on kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden edistäminen. Tavoitteena on parantaa eurooppalaisten kulttuurienvälistä viestinnällistä kielitaitoa työelämässä kehittämällä arviointimalli, joka integroi kielitaidon kielelliset ja kulttuurienväliset kompetenssit. Kehitettävä arviointimalli antaa eri kielten puhujille mahdollisuuden harjoitella spesifejä suullisia tehtäviä kulttuurienvälisiin ammatillisiin tarkoituksiin sekä esittää näytteitään arvioitaviksi ja hyödyntää arvioituja näytteitä uransa edistämiseksi. Tällä tavalla hanke rohkaisee kielenkäyttäjiä ja opettajia lähestymään vieraan kielen opiskelua ja oppimista tapana edistää kulttuurienvälistä dialogia.
Yhteistyössä: Katholieke Universiteit Leuven (Belgia)), GROEP T -Internationale Hogeschool Leuven (Belgia), Technische Universität Dresden (Saksa), Université de Savoie (Ranska), Alma Mater Studiorum – Università di Bologna (Italia), Fontys Hogescholen (Hollanti), Open Universiteit Nederland (Hollanti), The University of Łódź (Puola), Euneos Oy (Suomi), Jyväskylän Yliopisto (Suomi), The Open University (Englanti), Helsingin yliopisto (Suomi).
Yhteyshenkilö: Pirjo Harjanne, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
CoCuTel
CoCuTel, Communication, Culture and University Teaching and Learning in Finland, Japan and India) tutkii (i) viestintätyylejäkulttuurikäytänteitä ja yliopisto-opettajien opetustyylejä sekä (ii) korkean/matalan kontekstin kulttuurin vaikutusta yliopisto-opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ja opetuskäytänteihin Suomessa, Japanissa ja Intiassa.
Hankkeessa työskentelevät: Seppo Tella (opettajankoulutuslaitos), Anne Nevgi (käyttäytymistieteiden laitos), Shoji Nishimura (Waseda University, Japan)
2008–
Tavoitteet: CoCuTelin lähtökohtina ovat mm. transkultuurisuus, viestintäkulttuurit, yliopisto-opettajien opetustyylit ja opetuskäytänteet, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Tavoitteena on myös kehittää ja tehostaa yliopisto-opettajien pedagogisia innovaatioita. Tutkimusasetelma on monessa suhteessa kansainvälinen.
Yhteistyössä: Helsingin yliopisto (Suomi), Waseda University, Tokyo (Japani), Goa University (Intia)
http://www.seppotella.fi/cocutel.pdf
Yhteyshenkilö: Seppo Tella (seppo.tella@helsinki.fi)
HELST
HELST on kieltenopettajankoulutuksen yhteistyö- ja tutkimusprojekti Tukholman yliopiston USOS:in kanssa (Institutionen för utbildningsvetenskap med inriktning mot språk och språkutveckling)
Hankkeessa työskentelevät: Pirjo Harjanne, Christine Lalander kollegoineen (USOS)
2009–2010
Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on saada lisää tietoa USOSin/VieKin vieraiden kielten opettajankoulutuksesta ja sen monikulttuurisesta komponentista sekä valintamenettelystä kieltenopettajankoulutukseen. Hankituilla tiedoilla kehitetään koulutusohjelmia molemmissa laitoksissa.
Yhteistyössä: USOS (Institutionen för utbildningsvetenskap med inriktning mot språk och språkutveckling), Tukholman yliopisto.
Kulturfonden för Sverige och Finland on myöntänyt apurahan HELST-projektille.
Yhteyshenkilö: Pirjo Harjanne etunimi.sukunimi@helsinki.fi
HY-TALK
HY-TALK, Suullisen kielitaidon arviointitutkimus Helsingin yliopistossa.
Hankkeessa työskentelevät: Hildén Raili, KT.
2006–2009 (rahoitus 2010 saakka)
Tavoitteet:
- rakentaa validiusargumentti suullisen kielitaidon arviointiin yleissivistävässä koulutuksessa
- kuvata ja analysoida tavallisimpien yleissivistävässä koulutuksessa opiskeltavien vieraiden kielien puhutun kielen kehitystä eurooppalaisen viitekehyksen ja suomalaisen opetussuunnitelma-asteikon taitotasoilla
- tuottaa tietokanta, joka sisältää videoidut puhekoesuoritukset litterointeineen, arviointitulokset ja niiden tilastolliset analyysit, arviointikokousten pöytäkirjat ja videotallenteet kielellisen ja arviointiteoreettisen jatkoanalyysin perustaksi
- tuottaa validoitu koulutusaineisto suullisen kielitaidon arvioinnin avuksi
Tutkimustulokset ja yhteistyötahot: https://blogs.helsinki.fi/hy-talk/
Yhteyshenkilö: Raili Hildén, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
JoMiTE
JoMiTE – Joint Master in Teacher Education
Hankkeessa työskentelevät: Raili Hildén (Suomen vastuullinen partneri ja kontaktihenkilö)
2008–2010
Tavoite: kansainvälisen opetusohjelman ja opetussuunnitelman kehittäminen aineenopettajan pedagogisten opintojen teoreettisten kurssien (60 ETCS) osalta. Hanke on tuottanut yhteiset tutkintovaatimukset (curriculum framework) tavoitekuvauksineen ja kehittää niiden mukaisia opinto-ohjelmamoduuleja, joita pilotoidaan viimeisen projektivuoden aikana. Moduuleihin on laadittu verkkoaineistoja, joita kaikki osallistujat voivat hyödyntää. Lisäksi opiskelu toteutetaan tarjoamalla partnerimaista tuleville vaihto-opiskelijoille paikallisia kurssisisältöjä, jotka vastaavat kansainvälisesti hyväksyttyjä tavoitekuvauksia. Hankkeella edistetään opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistä liikkuvuutta ja Bolognan sopimuksen mukaista eurooppalaisten yliopisto-opintojen harmonisointia.
Yhteistyötahot: University of Groningen, Alankomaat (koordinaattori), Eszterházy Károly College, Eger (Unkari), Charles University, Praha (Tsekin tasavalta), Universitat Autónoma de Barcelona ( Espanja), University of Tartu, Tarto (Viro), University of Edinburgh, Edinburgh (Yhdistynyt kuningaskunta), Joensuun yliopisto, Joensuu (Suomi), University of Regensburg, Regensburg (Saksa)
Tutkimustulokset ja tuotokset: http://www.rug.nl/jomite/jocite/index
Yhteyshenkilö: Raili Hildén, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Kasvatustieteiden tohtorien täydennyskoulutustarpeet ja niihin vastaaminen
Hankkeessa työskentelevät: Esa Penttinen (vastaa projektista) ja Liisa Kyyrönen (tutkija)
2010–2012
Tavoite: Projekti tukee tutkijauralle suuntautuneiden tohtoreiden siirtymistä työelämän erilaisiin tehtäviin. Tarkoitus on löytää ratkaisuja tiedeyhteisöstä ja työelämästä esille nousseisiin haasteisiin kehittää käyttäytymistieteellistä soveltavaa tutkimusta.
Päämäärän saavuttamiseksi asetettiin seuraavat välitavoitteet:
- Kartoitetaan suomalaista kasvatustieteellistä väitöstutkimustraditiota ja sen uutisoinnista välittyvää kuvaa.
- Kartoitetaan tohtoreiden kokemuksia tutkimuksen tekemisestä ja muuta työkokemusta sekä toivomuksia täydennyskoulutustarpeista.
- Työkokemusta ja täydennyskoulutustarpeita analysoimalla rakennetaan malli täydennyskoulutukseksi ja sen järjestämiseksi.Yhdyshenkilö: Esa Penttinen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
KIELO
KIELO, Valtakunnallinen vieraiden kielten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tutkimus- ja kehittämishanke.
Hankkeessa työskentelevät: Pirjo Harjanne (vastuullinen tieteellinen johtaja ja koordinaattori), Seppo Tella (tieteellinen asiantuntija).
2009–2012
Tavoitteet: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tutkia ja kehittää kieltenopetuksen nykytilaa suomalaisissa koululuokissa – erityisesti viestinnällisen kieltenopetuksen asemaa ja merkitystä opettajien työtapana ja ajankohtaisena metodisena suuntauksena. Hankkeessa tutkitaan, millä tavoin vieraita kieliä opetetaan ja opiskellaan ja millä perustein tämä tapahtuu. Tutkimusnäkökulmaan liittyy myös kieltenopetuksen yhteys yhteiskunnallisiin rakenteisiin, kuten opetussuunnitelmien valtakunnallisiin perusteisiin, kansalliseen kielikoulutuspolitiikkaan, opettajankoulutuksen kehittämiseen, formaalin, informaalin ja nonformaalin koulutuksen voimistumiseen, monikulttuurisuuteen ja sosiaalisen median (Web 2.0) käyttöön kieltenopetuksessa.
Yhteistyössä: KIELO-hankkeessa on kymmeniä toimijoita: professoreita ja yliopistonlehtoreita opettajankoulutuslaitoksista (kaikki kuusi yliopistoa ovat edustettuina) sekä kieltenopettajia normaalikouluista ja kenttäkouluista. Hankkeeseen on tulossa myös kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä.
Yhteyshenkilö: Pirjo Harjanne, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Kieltenopetuksen tulevaisuus
Kieltenopetuksen tulevaisuus -tutkimusintressi kohdentuu kielididaktiikan ja kieltenopetuksen tulevaisuusajatteluun ja tulevan kehityksen pohtimiseen ja kehittelyy.
Tavoitteet: Kielididaktiikan ja kieltenopetuksen tulevaisuusajattelun liittäminen opettajien peruskoulutukseen ja kieltenopetuksen tulevan kehityksen pohtiminen ja kehittely. Hanke on luonteeltaan kehittämishanke, joka on pääasiassa toteutunut tutkimus- ja kehittämispainotteisina artikkeleina ja seminaarityöskentelynä.
Hankkeen tuotoksia: http://www.seppotella.fi/tulevart.pdf
Yhteyshenkilö: Seppo Tella (seppo.tella@helsinki.fi)
STEP
STEP Subject Teacher Education – Teachers’ Pedagogical Studies in English
Hankkeessa työskentelevät: Raili Hildén (hankkeen johtaja ja koordinaattori).
2010–2012
Tavoite: Aineenopettajan pedagogisten opintojen kehittäminen ja pilotointi englannin kielellä vastaamaan paikallisia ja kansainvälisiä tutkintovaatimuksia (Ks. myös JoMiTE-hanke edellä).
Yhteistyössä: Matemaattisten aineiden, äidinkielen ym. ainedidaktiset yksiköt omalta laitokselta; ainetiedekuntia ja -laitoksia (lopullinen konsortio muovautumassa), kansainvälisiä tutkimus- ja pilotointiyhteyksiä.
Yhteyshenkilö: Raili Hildén, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Kielididaktiikka ja didaktinen opetus-opiskelu-oppimisprosessi -tutkimusintressi
Toiminta ja tavoitteet: Kielididaktiikka tutkii vieraan kielen opetusta monitieteisesti ja toimii kieltenopettajan ammatillisena taustatieteenä. Kielididaktiikan käsite on laajentunut kattamaan didaktisen opetus–opiskelu–oppimisprosessin kokonaisuudessaan, syvällisessä merkityksessä.
Toiminnan tavoitteena on ankkuroida kieltenopettajien peruskoulutus kielididaktiseen käsitteistöön ja ajatteluun sekä edistää kielididaktista tutkimusta. Tutkimus on luonteeltaan kehittämistoimintaa ja on pääasiassa toteutunut tutkimuspainotteisina artikkeleina sekä seminaarityöskentelynä.
Tutkimusintressiin liittyviä julkaisuja:
http://tinyurl.com/harjannepirjo
http://www.seppotella.fi
Yhteyshenkilö: Pirjo Harjanne, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Vieraan kielen aineenopettajaksi kasvaminen – koulupedagoginen näkökulma
Hankkeessa työskentelee ja siitä vastaa Esa Penttinen.
Tavoite: Hanke kartoittaa vieraiden kielten opettajaksi opiskelevien kasvamista opettajuuteen pedagogisten opintojen aikana.
Sisältö: Vieraan kielen aineopinnot antavat opiskelijoille muodollisen aineen hallinnan ja opettajan pedagogiset opinnot laaja-alaisen muodollisen pätevyyden opettaa vieraita kieliä eri kouluasteilla. Opettajan työtä määrittävät ne pätevyys- ja osaamisvaatimukset, jotka ovat keskeisiä itse työn suorittamisen ja kehittämisen kannalta. Lähestyn vieraan kielen opettajaksi kasvamista käsitteiden kvalifikaatio, kompetenssi ja ammattitaito näkökulmasta, viitaten niihin vaatimuksiin, joita koulutuksen järjestäjät asettavat opettajille. Tietoa opiskelijoiden opettajuuteen kasvamisesta saan analysoimalla heidän opintojensa aikana pitämiään reflektointipäiväkirjojaan. Esittelen tutkimuksen tuloksia kotimaisissa ja ulkomaisissa symposiumeissa, Erasmus-opettajavaihdossa pidettävissä esityksissä sekä alan julkaisuissa.
Yhteyshenkilö: Esa Penttinen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Vieraan kielen ylioppilaskokeen ja yhteiskunnasta nousevan vaatimuksen välinen suhde
Hankkeessa työskentelee ja siitä vastaa Esa Penttinen.
Tavoite: Tutkimushanke nostaa vieraiden kielten opettajien ja ylioppilaskokeiden laatijoiden tietoisuutta yhteiskunnasta nousevista vieraan kielen opettamisen tarpeista sekä opettamisen vaikuttavuuden testaamisesta.
Sisältö: Kieli toimii viestinnän välineenä prosessissa, jossa viestijät jakavat yhteisen ymmärryksen viestittävästä asiasta. Yhteisen ymmärryksen jakaminen edellyttää, että kommunikatiivisen kielikompetenssin osa-alueet, lingvistinen, sosiolingvistinen ja pragmaattinen kompetenssi ovat tasapainossa. Tutkimusaineistona ovat saksan kielen ylioppilaskirjoitukset. Esittelen tutkimuksen tuloksia kotimaisissa ja ulkomaisissa symposiumeissa, Erasmus-opettajavaihdossa pidettävissä esityksissä sekä alan julkaisuissa.
Yhdyshenkilö: Esa Penttinen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi