University of Helsinki
Ruoka. Paitsi energiaa ja ravitsemusta, se on myös nautintoa, kulttuuriperintöä, ja usein tiivis osa identiteettiä. Olemme kasvaneet kiinni ruokavalintoihimme, ja siksi ruokavalion muutos on vaikeaa. Se on kuitenkin välttämätön tehtävä matkalla kohti tervettä ilmastoa ja rikasta lajinkirjoa. Nykyinen ruokajärjestelmämme tuottaa viidesosan kaikista maailman hiilipäästöistä ja Suomen tasolla 19% kaikesta ilmastovaikutuksesta syntyy lautaselle valitusta ruuasta.
Onneksi vaikeat asiat eivät ole mahdottomia. Avain myös ruokavalion kestävyysmuutokseen on löytää toimiva resepti. Sellaista haetaan Suomen Akatemian rahoittamassa Ruoka-askel hankkeessa, jonka primus moottoreina toimivat kestävän ravitsemuksen tutkijat Helsingin yliopistosta, THL:stä, Lukelta ja Laureasta.
Ruoka-askeleen lähtökohta on yksinkertainen: tarjotaan ihmisille terveellistä ilmasto- ja lajinkirjokestävää ruokaa jo päiväkodista lähtien. Laitetaan lasten lautasille enemmän kasviksia, palkokasveja ja kestäviä kalalajeja, ravitsemus huomioiden, ja kohtuullistetaan lihan ja maidon kulutusta suositellulle tasolle. Se, mihin uusi toimintamalli tarvitaan, on itse muutosprosessi, joilla kunnan ruokapalvelut, varhaiskasvatus, lapset, vanhemmat ja kuntapäättäjät yhdessä aikaansaavat uudistetut ruokalistat päiväkoteihin. Ruoka-askel kehittää tähän tarpeeseen uuden toimintamallin yhteistyössä kaikkien näiden tahojen kanssa.
Metodina käytetään yhteiskehittämistä (participatory design). Se tarkoittaa muutoksen suunnittelua niin, että sitä aktiivisesti tekevät ne ihmiset, joiden työhön ja arkeen haluttu muutos vaikuttaa. Ruoka on monella tapaa herkkä aihe. Sen takia yhteiskehittäminen soveltuu erityisen hyvin Ruoka-askeleen tavoitteisiin: motivoimaan kaikki tarvittavat osapuolet konkreettisiin lasten ruokavalioiden muutoksiin päiväkotien ruokalistoja uudistamalla – itse yhdessä parhaan suunnitelman ja toteutustavan löytäen.
Yhteiskehittämisen työpajat ovat oppimistilanteita, joissa muutoksen tekemiseen tarvittavaa tietoa esitetään, käsitellään, omaksutaan ja sen avulla suunnitellaan tulevaa, uudenlaista toimintaa. Tutkijat tuovat työpajoihin tutkittua tietoa ruokajärjestelmän kestävyyttä sekä terveyttä edistävästä ruokavaliosta ja niiden pohjalta laadituista tavoitteista ruokalistamuutoksille.
Ruokapalveluiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstö taas ovat parhaat asiantuntijat siinä, miten muutos on käytännössä mahdollista tehdä, jotta tavoitteet saavutetaan. He tuottavat suunnitelman muutokselle.
Kuntapäättäjät ovat parhaiten perillä siitä, miten kunnan päiväkotien ruokapalveluihin liittyvien poliittisten päätösten periaatteet ja taustatekijät tulee huomioida muutosta tehtäessä. He tukevat muutosta näiden tekijöiden pohjalta.
Lapset ja vanhemmat tietävät eniten siitä, kuinka erilaiset ruuat lapsille maistuvat. Ja lapset – he tietysti osallistuvat uusien ruokalajien kokeiluun ja testaukseen. Päiväkotien ruokalistojen kestävyysmuutos tapahtuu, kun kaikki nämä osapuolet ottavat koordinoidun askeleen omassa ajattelussaan ja toiminnassaan samaan suuntaan.
Ruokakäyttäytyminen, eli ruokavalinnat ja -käytänteet ovat yhtä aikaa sekä henkilökohtaisia, että yhteiskunnallisia valintoja. Muutosprosessissa nämä molemmat tasot täytyy ymmärtää ja käsitellä. Juuri siihen yhteiskehittäminen on hyvä – ellei jopa ainoa toimiva metodi. Ruoka-askeleessa synnytettävä, yhteiskehittämiseen perustuva toimintamalli on yksi tärkeä avain tarvittavaan ruokakäyttäytymisen muutokseen. Se tarjoaa uuden välineen ruoka-askeleen ottamiseen päiväkodeissa ja kunnissa, johtaen kohti entistä kestävämpää ja ravitsevampaa ruokakäyttäytymistä tulevaisuudessa.
Ruoka-askel toimii myös esimerkkinä yhteisponnistuksesta, jollaisilla ruokajärjestelmän systeeminen muutos käytännössä tehdään. Vastaavia, koordinoituja ja osallistavia askelia tarvitsemme jatkossa vielä monessa muussakin kontekstissa yhteisen ruokajärjestelmämme kestävyysmurrokseen. Mikä ruoka-askel otettaisiin seuravaksi?
Laura Forsman
Viikki Food Design Factory ja Ruoka-askel, Helsingin yliopisto
@LauraForsman @Ruoka-askel
Ruoka-askel -hankkeen yhteiskehittämistyöpajojen suunnittelua ja toteutusta vetää Viikki Food Design Factoryn Laura Forsman.