Tällä kurssikerralla tutustuimme erilaisiin datan lähteisiin. Työstimme QGIS:sillä WFS-palvelusta tuomia kunta-aineistoja. Päätavoitteena oli ymmärtää ja hahmottaa erilaisten projektioiden aiheuttamia vääristymiä Suomen kuntien pinta-aloissa. Projektioiden vääristymien takia onkin tärkeää valita oikea projektio tutkimustulosten luotettavuuden takaamiseksi. Tämä kiinnostavalta kuulostava projektioilla leikkiminen olikin aivan jotain muuta.
Harjoittelimme kurssikerralla Mercatorin projektion vertailua tuttuun ETRS89/TM35FIN- projektioon. Harjoitus osoittautui jo kurssikerralla haastavaksi vaikka apua oli saatavilla. Tuskailun jälkeen sain kuitenkin tuotettua kuvan 1. kartan. Kartta ei ole välttämättä paras kuvaamaan projektioiden pinta-alojen välistä vääristymää mutta siitä ilmenee kuinka Mercator vääristää pinta-aloja navoille päin mentäessä. Kartan luokkia on hieman liikaa ja niiden rajat voisivat olla johdonmukaisemmat. Lisäksi otsikon ja legenda tekstien välinen ristiriita vaikeuttaa hahmottamaan kartan ilmiötä.
Kurssikerrasta jälleen rohkaistuneena lähdin toteuttamaan samanlaista projektioiden vertailua. Kohteeksi valitsin Robinsonin projektion vertailun ETRS89/TM35FIN- projektioon. On yllättävää kuinka nopeasti kurssikerralla opitut asiat voivat unohtua. Viisi päiväisen työviikon aikana ei ollut päivää jolloin en olisi avannut QGIS:siä ja käynyt kokeilemassa joko nyt onnistuisin tehtävässä. Onnistuin vaihtamaan näkyvän projektion mutta pinta-aloja laskevan projektion muuttaminen halutuksi ei ollutkaan niin yksinkertaista. Viimein koitti se päivä kuin onnistuin (vahingossa) saamaan Robinsonin- projektion mukaiset kuntien pinta-alat attribuuttitaulukkoon. Tästä taisteluvoitosta syntyi kuvan 2. kartta. Mielestäni kartta on parempi kuin kurssikerran tuotos. Luokkia on puolet vähemmän ja kartta on selkeämpi. Luokkien vähäinen määrä tosin altistaa yleistämiselle.
Vaikka kurssikerran harjoitukset aiheuttivat vahvaa henkistä kärsimystä niin positiivisena puolena oli QGIS erilaisiin toimintoihin tutustuminen epätoivoisten kokeilujen kautta. Samalla kun tutustuin uusiin toimintoihin tuli ohjelman käyttöön rutiinimaista suorittamista. Etenkin tietokantojen hakeminen ja perustietojen täyttäminen attribuuttitaulukoon alkoi onnistumaan ilman ongelmia.
Kurssilaisten blogitekstejä lukiessa on yleisesti huomattavissa harjoituksen haastavuus. Tomi Kiviluoma on ottanut blogitekstiinsä mukaan epäonnistuneita yrityksiä. Toisen kurssikerran tekstiä on kiinnostavaa lukea Kiviluoman kertoessaan myös ei niin onnistuneista yrityksistään ja pohtiessa niihin johtaneita syitä. Sonja Nylund on piristänyt blogiaan lisäämällä taulukon, joka havainnollistaa hyvin projektioiden välisiä eroja pituuksien ja pinta-alojen suhteen. Kyseinen taulukko auttoi hahmottamaan uudella tavalla projektioiden valinnan merkitystä.
Lähteet:
Kiviluoma.T (24.01.2020). Tietokantoja, tykytystä ja toiveita tulevasta. Luettu 26.01.2020
https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/2020/01/24/tietokantoja-tykytysta-ja-toiveita-tulevasta/
Nylund.S (23.01.2020). Level 2: projektio projekti. Luettu 26.01.2020
https://blogs.helsinki.fi/sonysony/2020/01/23/level-2-ensimmainen-luento/