Kurssikerta 7

Viimeisen kurssikerran tarkoituksena oli tuottaa MapInfolla kartta omavalintaisista ilmiöistä täysin omavalintaisella alueella. Tehtävän vaikein osuus oli se, mitkä ilmiöt valitsisin.

Kurssin jo päätyttyä löysin verkosta uutisen, jossa käsiteltiin Institute of Economic Affairsin tuottamaa selvitystä EU-maiden holhouksen asteesta: Maat järjestettiin indeksiin, jossa tarkasteltiin E-tupakoiden, tupakan, alkoholin ja ruoan verotusta ja sallittavuutta. Ruoan suhteen lienee tarkasteltu roskaruoan verotusta, esim. Suomessa makeisverotusta. Kyseisen indeksin perusteella EU:n holhotuin maa on, yllätys yllätys, Suomi! Suomi sai indeksissä 53,7 pistettä, mikä on paljon verrattuna vähimmin holhottuun maahan eli Tshekkiin, jonka pistesaldo oli 8.8

Koska holhousindeksi ei ole aivan tavanomaista tietolähdettä, olen laittanut postaukseen havainnollistavan kuvakaappauksen verkkosivuilta, mistä datan löysin.

Karttaesityksessäni ”holhousindeksi” on esitetty astettain kasvavana pisteenä: mitä suurempi piste on, sitä holhotumpi valtio on. Olen verrannut holhousindeksiä kartalla EU-maiden bruttokansatuotteeseen henkeä kohti, mikä on esitetty kartalla valtion värien asteittain tummenevana sinisävynä.. Karttaesitys ei tuo ilmi mitään korrelaatiota tämän suhteen. Esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa bruttokansantuote henkeä kohden on korkea, mutta päihteiden ja ruoan sääntely on matalimmasta päästä. Taas Suomessa ja Ruotsissa holhous on suurta, vaikka bruttokansantuote henkeä kohden onkin paljon.

Kartta oli helppo tehdä kuten muutkin MapInfolla suoritetut tehtävät kurssin loppupäässä: olen mielestäni oppinut ihan hyvin MapInfon salat. Kartan hienosäädön olen suorittanut CorelDraw-kuvanmuokkausohjelmistoa käyttäen. MapInfon visuaaliset muokkauskeinot ovat mielestäni todella huonot ja vanhanaikaiset, joten ulkopuolista ohjelmaa on väistämättä käytettävä, jos haluaa kartastaan esteettisesti miellyttävän. Mutta koska kartan tekoon oli täysin vapaat kädet, tarkasteltavan ilmiön valinta oli henkilökohtaisesti minulle vaikeaa.

Odotan innolla tulevia kursseja, missä opimme käyttämään toisia ohjelmistoja kuten ArcMapia ja vapaata QGIS:iä. Olettanen, että nämä ohjelmat ovat mukavampia käyttää. Ymmärrän kuitenkin myös MapInfon käytön opettelun tärkeyden, sitä kun käytetään vielä ainakin julkisissa virastoissa. Tulee myös hyvä mieli, kun on oivaltanut paikkatieto-ohjelmistojen perimmäisen toimintatavan. Tästä on hyvä jatkaa!

Eurooppagdpnsi

nannystateindex

Natural Earth data (2016). 1:10m Cultural Vectors, Countries without boundary lakes. Natural earth, 2016.
<http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/> Luettu 3.3.2016.

Eurostat (2014). Real GDP per capita, growth rate and totals. European Commission, 2014.
<http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-datasets/-/tsdec100> Luettu 3.3.2016.

Nanny state index (2016). Institute of Economic Affairs, 2016.
<http://nannystateindex.org/>. Luettu 4.4.2016.

Kurssikerta 6

Kurssikerralla kuusi harjoittelimme GPS-paikantimen käyttöä aineiston keräämisessä ja aineiston viemistä MapInfolla kartalle pistemuotoisena aineistona. Kävimme ryhmittäin Kumpulan kampuksen lähiympäristössä keräämässä GPS-koordinaatteja valitsemamme teeman mukaisesti. Meidän ryhmämme keräsi Kumpulassa ja lähiseuduilla olevien urheilupaikkojen koordinaatteja: 45 minuutin kävelyreissun aikana löysimme lähistöltä kahdeksan urheilupaikkaa, jalkapallokentistä maauimalaan. Veimme tiedot MapInfoon kirjaamalla koordinaatit manuaalisesti Exceliin ja avaamalla tiedoston MapInfossa. Testasimme myös GPS-laitteen keräämän tiedoston viemistä tietokoneella MapInfoon pienen mutkan kautta, kun tiedosto piti ensin muuntaa muotoon, jota MapInfo osaa käsitellä. Tässä tiedostossa oli muutakin ominaisuustietoa kuin pelkät koordinaatit: siitä näkyi myös kulkemamme reitti pistemuotoisena tietona.

Harjoittelimme kurssikerralla myös geokoodausta. Tietokantana käytimme Helsingin osoitetietokantaa ja RAY:n rahapelikoneiden sijoittumista Helsingissä. Rahapelikonetietokannassa kerrottiin pelikoneiden sijainti osoitteen tarkkuudella: käytimme pelikoneiden sijainnin esittämiseen kartalla siis yhteisenä muuttujana osoitetietoja, jonka avulla saimme luotua pistemuotoisen esityksen kartalle. Tämä onnistui MapInfon geocode-toiminnolla.

Viimeisimpänä tehtävänä meidän kuului tehdä opetuskäyttöön karttoja, joissa havainnollistetaan erilaisten hasardien esiintymistä maapallolla. Näistä kartoista näette esimerkkejä seuraavaksi.

Ensimmäinen kartta esittää pelkästään tulivuorten sijoittumisen maailmassa. Kartalla näkyy sekä historialliset sammuneet tulivuoret että aktiiviset tulivuoret. Kartalta käy selkeästi ilmi, kuinka tulivuoret ovat tiheimmin sijoittuneet alityöntövyöhykkeille ja laattojen hankaussaumoille, harvemmin erkanemisvyöhykkeelle kuten Atlantin keskiselänteelle. Tämän kartan oheen olisi opetuksessa hyvä esittää kartta, joka esittää maapallon mannerlaatat ja niiden liikkumissuunnan. Internetistä löytyi hyvin havainnollistava kuva tästä.

Itselaatimiani karttoja ja internetistä löytynyttä karttaa vertailemalla tulivuorten sijainti saa uuden ulottuvuuden. Jos osaisin MapInfoon lisätä tietokannat laattatektoniikasta, lisäisin ne karttoihini.

maailmantulivuoret

mannerlaatatliikkumissuunnat

Toinen laatimani kartta esittää yli 8 magnitudinmaanjäristysten sijoittumisen vuoden 1980 jälkeen. Maanjäristykset on esitetty keltaisella symbolilla. Maanjäristyksiä ei ollut tapahtunut montaa, vain 31 kappaletta. Kyseisen voimakkuusluokan maanjäristyksiä on tapahtunut ainakin viimeisen 36 vuoden aikana vain alityöntövyöhykkeillä, mitkä ovat vulkaanisestikin kaikista aktiivisimpia alueita.

Kolmannella kartalla on näkyvissä myös saman aikavälin yli seitsemän magnitudin maanjäristykset. Niitä onkin esiintynyt jo paljon enemmän: yli kahdeksan magnitudin maanjäristykset mukaan lukien 454. Opetuksessa olisi hyvä korostaa sitä, miten magnitudiasteikko käyttäytyy: jokainen asteikon kokonaisluku on kymmenkertainen edellisen suhteen, kun voimakkuuden määrittäjänä on maansiirtymän suuruus. Kahdeksan magnitudin maanjäristys on siis kymmenkertaisesti voimakkaampi kuin seitsemän magnitudin. Tämä siis selittää seitsemän magnitudin maanjäristysten yleisyyden verrattuna yli kahdeksan, jotka luokitellaan erittäin voimakkaiksi (Helsingin yliopisto 2006).

Yli seitsemän magnitudin maanjäristyksiä esiintyy yleisimmin alityöntövyöhykkeillä, mutta niitä on tapahtunut myös esimerkiksi keskiselänteillä, jotka yleisesti ovat rauhallisia alueita verrattuna alityöntövyöhykkeisiin, jossa mannerlaatat voivat kasvattaa hyvinkin suuria jännitteitä.

Mielestäni laatimani kartat toimisivat aivan hyvin opetuksessa. Olisi kuitenkin hyvä, jos taustakarttaan saisi lisättyä vielä mannerlaatat ja niiden liikesuunnat, jotta tulivuorten sijainti selittyisi oppilaille paremmin. Paremman puutteessa erillinen kartta laattatektoniikan toiminnasta toimii tarpeeksi havainnollistavana vaihtoehtona.

maanjäristykset yli 8 mgt

maanjaristykset 7-8

Kirjallisuus

Pearson Pentile Hall, Inc (2008). Map of Plate Boundaries and rates of motion (mm/yr). Suffolk County Community College <http://www2.sunysuffolk.edu/hornj/ESC102_PlatesAssgnmt_Fig2.jpg> Luettu 26.2.2016.

Helsingin yliopisto, Seismologian laitos (2006). Tietoa maanjäristyksistä. Helsingin yliopisto, Helsinki. <http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjtietoa/perustietoa/magnitudi.html> Luettu 26.2.2016.

Northern California Earthquake Data Center (2016). ANSS Catalog Search. <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> Luettu 23.2.2016.

Data.gov (2016). Global vulcano locations database. <http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database> Luettu 23.2.2016.

Kurssikerta 5

Hei! Tällä kertaa saatte lukea vähän teknisluontoisempaa tekstiä. Viidennellä kurssikerralla tutkimme esimerkiksi pääkaupunkiseudun lentokenttien melun vaikutusalueita ja niillä asuvien ihmisten määriä ja lähijunaliikenteen käytössä olevien asemien välittömässä läheisyydessä asuvien asukkaiden määriä. Olen jakanut tekstin kolmeen osaan tehtävittäin. 🙂

Tehtävä 1
Malmin lentokentän melualueella (2 kilometrin säteellä Malmin lentokentästä) asuu yhteensä 51 723 asukasta. Yhden kilometrin säteellä Malmin lentokentästä asuu 8 259 asukasta.
2 kilometrin säteellä Helsinki-Vantaan lentoasemasta asuu 9695 asukasta. Pahimman lentomelualueen eli 65 desibelin melualueen sisällä asuu 333 asukasta. Vähintään 55 desibelin melualueella asuu jo 11 387 asukasta. Suurempi asukasmäärä tällä alueella lienee suurempi siksi, että melualueet eivät ole tasaisen pyöreitä lentoaseman ympäristössä vaan muodostuneet kiitoratojen, toisin sanoen laskeutumisalueiden suuntaisesti. Luode-kaakko—suuntaista kiitorataa käytetään oikeastaan vain luoteen suuntaan, sillä kaakkoispuolella on suuri asutuskeskus ja lisäksi Malmin lentoasema sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemasta kaakkoon. Näin melua ei suuntaudu sinnepäin.
Mikäli kyseessä oleva toinen laskeutumissuunta olisi lentokoneille sallittu, 60 desibelin melualueella asuisi 25 637 asukasta. Melualueeseen kuuluisi Tikkurila lähiympäristöineen.

Ohessa hieman todistusaineistoa työvaiheista.

hkivantaa_vaikutusaluetikkurilakk5.4

Yllä olevalla kartalla näkyy tietokannasta poimitut Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueet pinkillä sekä arvioitu melualue taajaan asuttulla alueella Tikkurila mukaan lukien, mikäli lentokoneet saisivat laskeutua kaakon suunnasta. Sinisellä on korostettu lentoaseman kolme kiitorataa.

Arvioidun melualueen toteutin MapInfolla piirtämällä apuviivan lentokoneen laskeutumissuuntaan 7 kilometriä kiitoradasta ja bufferoimalla eli luomalla vaikutusalueen laskeutumislinjasta kilometri suuntaansa. Näin sain aikaan melualueen, jonka pituus on 7 kilometriä ja leveys 2 kilometriä.

Tehtävä 2
Enintään 500 metrin päässä juna-asemasta Vantaalla asuu 82 860 asukasta. Se on noin 17,3 % kaikista alueen 478 458 asukkaasta. Kyseessä on juna-asemat ajalta ennen kehärataa, joka avattiin heinäkuussa 2015. Tällä alueella työikäisiä (15-64—vuotiaita) on 59 110, siis noin 71,3 %.
Alueen asukkaista taajamissa asuu 411 945 asukasta, mikä on noin 86,1 %.
Kouluikäisiä taajamissa asuu 42 27. Taajamien ulkopuolella kouluikäisiä asuu 7710, eli noin 15,4 %.
Yhteensä 338 alueesta yhdeksällätoista yli 10 % asukkaista on ulkomaalaan kansalaisia. Kuudella alueella ulkomaalaisten osuus on 20 % tai enemmän. Vain neljällä alueella asukkaista yli 30 % on ulkomaalaisia.
Tehtävä 3
Helsingin yhtenäiskoulun koulupiirissä asuu tietokannan mukaan 14 kuusivuotiasta lasta. Nämä aloittavat koulutiensä seuraavana vuonna. Lapsia, jotka ovat yläkouluikäisiä (12-14—vuotiaita), asuu alueella 62.
Yhtenäiskoulun koulupiirin alueella asuu yhteensä 1894 asukasta, joista 159 on kouluikäisiä eli 7-15—vuotiaita. Kouluikäisten osuus on siis noin 8,4 % kaikista alueen asukkaista. Alueella asuu yhteensä 110 vieraskielistä henkilöä, joten vieraskielisiä koululaisia asuu alueella arviolta yhdeksän (käytettäessä samaa suhdelukua kuin kaikkien kouluikäisten osuus alueen asukkaista: 0,084*110=9,24)

Kyseiset tehtävät toivat itselleni paljon varmuutta tietokantojen käsittelyyn MapInfolla ja erilaisten laskutoimitusten tekoa ihan manuaalisesti. Enää ei tarvitse jokaikistä työvaihetta tarkistaa ohjeista, vaan esim. taulukoiden luonti ja eri arvojen laskeminen taulukon päivitystoiminnolla onnistuu jo ihan hyvin.

Saatte pian lukea myös mielenkiintoisia asioita aikaisemmilta kurssikerroilta! Kuulemiin 😉 😉

Toinen kurssikerta

Heipähei taas!

Toiselle kurssikerralle pääsin itse jopa osallistumaan, influenssani alkoi jo helpottaa. MapInfon salat alkoivat aueta ja ohjelmaa oli jo vähän mukavampi käyttää. Harjoittelimme kurssikerralla tietokannoissa olevien sisältöjen esittämistä kartalla erilaisin tavoin, kuten koropleettina, kartogrammeina pylväs- ja ympyrämuodossa sekä eräänlaisia graduated-karttoja, joissa valittu symboli kasvaa muuttujan arvon noustessa.

Kurssikerran kartalla oli tarkoitus esittää kahta eri muuttujaa päällekäin. Muuttujat oli hyvä valita niin, että ne liittyisivät jotenkin toisiinsa ja voitaisiin etsiä niiden välillä mahdollisesti olevaa korrelaatiota.

Kurssikerralla aikaansaamani teemakartta näyttää siis tältä:

kurssikerta2

Kartalla esitetään koropleettina Pirkanmaan kuntien taajama-asteet. Väri vaihtuu mielestäni loogisesti vaaleasta tummempaan taajama-asteen kasvaessa. Koropleettiteeman päällä näkyy alkutuotannon osuus kunnan elinkeinorakenteesta osuuden kasvaessa suurenevana pisteenä, “graduated”-karttana.

Kartan teemat liittyvät toisiinsa, mutta kartan informaatioarvo on sinänsä vähäinen, että korrelaatio on varmaan kaikille selvä. Mitä enemmän ihmiset asuvat urbaanisti taajamissa, sitä vähemmän alkutuotannolle, kuten maanviljelylle, jää kunnassa tilaa. 😀

Ensikertaan!

 

 

Ensimmäinen karttani MapInfolla

Moikka! Tervetuloa blogiini, jota pidän Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssilla. Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa meidät paikkatiedon hankintaan, sen analysointiin ja karttojen luomiseen varsinkin MapInfo-nimisellä tietokoneohjelmalla.

Jouduin sairastapauksen vuoksi olemaan poissa ensimmäiseltä kurssikerralta, joten MapInfo-ohjelmaan tutustumisen olen joutunut hoitamaan aivan itsenäisesti. Ohjelma on ensivaikutelman mukaan melko raskas ja jäykkä, kuin suoraan 2000-luvun alusta. Viime periodissa Tiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssilla (TAK) käytimme CorelDraw-nimistä kuvankäsittely- / piirto-ohjelmaa karttojen tekemiseen, ja siihen verrattuna ainakin MapInfolla karttojen teko ja varsinkin niiden muokkaus juuri haluamakseen vaikuttaa hyvin kankealta. Tietysti täytyy muistaa, että ohjelmien käyttötarkoitus on loppupeleissä hyvin erilainen, kuten tulette huomaamaan.

Ensimmäisessä MapInfolla tuotetussa teemakartassani on sama tutkimuskohde kuin syksyn TAK-periodissa: Ahvenanmaa. Kyseessä on yksitasoinen koropleettikartta, missä on muuttujana korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden suhteellinen määrä kunnissa. Maarianhamina korostuu kartalta 27,8 prosentin korkea-asteen kouluttaneiden osuudella: en ole asiasta ollenkaan yllättynyt, sillä Maarianhamina on Ahvenanmaan ainoa kaupunki ja talouden keskittymä. Maarianhaminan ympäryskunnat Jomala ja Lemland ovat myös melko korkeakouluttautuneita. Yllätyksenä itselleni Sottunga, hyvin pieni 99 asukkaan kunta (Väestörekisterikeskus), on myös hyvin kouluttautunut. Toki pienessä kunnassa esimerkiksi hallinnossa työskentelevien osuus saattaa korostaa kouluttautuneisuutta? Tiedäppä sitä. Kauempana Maarianhaminasta pohjoisessa on hyvin maaseutuvoittoisia kuntia, jonka asukkaissa ei liiemmin kouluttaneisuutta ole.

Ahvenanmaata voisi melkein pitää pienoismallina Suomesta, Jos verrataan Maarianhaminaa Helsingin seutuun ja pohjois-pääsaarta muuhun Suomeen. Eikö olekin mielenkiintoista? 😀 Näette kartan postauksen lopussa.

MapInfo useine ominaisuuksineen ja workspaceni Suomen kuntatietokantoineen teki ohjelman pyörimisestä melko hitaan ja sai koneen prosessorin huutamaan, mutta sain kuin sainkin tulostettua kartan. Layout-windown käyttö on vielä vähän hakusessa, mikä näkyy tönköstä asettelusta ja fonttien ei-niin-harkitusta käytöstä. Ja kellekään ei varmaan jää epäselväksi se missä pohjoinen sijaitsee, sen verran suuri on nuoli. Enköhän kurssin edetessä opi esteettisesti miellyttävän sommittelunkin salat!

Näkemiin!

kurssikerta1

Kirjallisuus

Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. (31.12.2015). Väestörekisterikeskus, Helsinki.                                4.2.2016.