Suomen kuntien pinta-aloja eri projektioissa

Rajapinta-aineistoja

Toisen kurssiviikon luento aloitettiin käymällä läpi erilaisia aineistoja, erityisesti rajapintojen kautta haettavia aineistoja. Rajapinnoista kävimme läpi vektoriaineistojen WFS-palvelut, rasteriaineistojen WMS-palvelut sekä WMTS- ja WCS-palvelut. Arttu Paarlahti totesi, että viime vuosikymmenten aikana aineistot ovat tulleet entistä laajemmin maksutta saataville, mitä on edesauttanut EU:n INSPIRE-direktiivi, joka määrittelee mitä aineistoja jäsenmaiden tulee tuoda maksutta kansalaisten saataville. INSPIRE myös ohjaa jäsenmaita rakentamaan yhtenäiset paikkatietoinfrastruktuurit, jotta aineistojen yhteiskäyttö olisi mahdollisimman sujuvaa.

Kuinka projektion valinta vaikuttaa kartan todenmukaisuuteen?

Pääasiallisena harjoituksena tällä kurssikerralla oli vertailla miten todenmukaisesti eri projektiot esittävät alueiden pinta-aloja Suomessa. Vertailimme muutamia eri projektioita Suomea hyvin esittävään suositusprojektioon ETRS-TM35FIN. Monella aiemmalla maantieteen kurssilla on puhuttu kriittiseen sävyyn Mercatorin projektiosta ja katsottu käytännön esimerkkejä siitä, miten se vääristää pinta-aloja niin, että lähellä napa-alueita sijaitsevat alueet näyttävät merkittävästi suuremmilta kuin ne todellisuudessa ovat. Tällä kertaa saimme laittaa kädet saveen ja vertailla itse Mercatorin vääristämiä pinta-aloja Suomen tasolla. Kuva 1 esittää sitä, kuinka moninkertaisena Mercatorin projektio näyttää Suomen kuntien pinta-alat verrattuna ETRS-TM35FIN-projektioon.

Kuva 1. Mercatorin projektio vääristää pinta-aloja merkittävästi muita vertailtuja projektioita enemmän. Vääristymät ovat sitä suurempia mitä pohjoisemmas mennään. Aivan pohjoisimmassa Suomessa Mercatorin projektio esittää pinta-alat yli kahdeksan kertaa suurempina kuin ETRS-TM35FIN-projektio.

Eckert I 

Seuraavaksi vertailin itsenäisesti kahden muun projektion vääristämiä pinta-aloja suhteessa suositusprojektioon. Ensimmäisenä tarkastelin Eckert I-projektion esittämiä pinta-aloja (kuva 2). Valitsin vertailemani projektiot rehellisesti sanottuna aivan summamutikassa ja, kun etsin jälkikäteen lisätietoa, huomasin Eckert I-projektion olevan täysi turhake. Se ei esitä mitään ominaisuutta oikeassa suhteessa, se esittää leveyspiirit suorina viivoina ja pituuspiirit päiväntasaajalla kääntyvinä murtoviivoina (kuva 3). No jos tämän kerran perusteella muistaisin, että Eckert I-projektioon ei enää tarvitse palata.

Kuva 2. Myös Eckert I-projektiota käyttäen Suomen kuntien pinta-alat vääristyvät sitä enemmän mitä pohjoisempia alueita tarkastellaan.
Kuva 3. Eckert I on maailmankarttoihin tarkoitettu 1900-luvun alussa kehitetty projektio. Lähde: TobJung68, Wikipedia.

Azimuthal equidistant eli oikeakeskipituinen tasoprojektio 

Toisena esimerkkinä tarkastelin oikeakeskipituista tasoprojektiota (kuva 4). Tässä projektiossa vääristymät olivat merkittävästi pienempiä kuin aiemmin tarkastelemissani projektioissa. Luin Annika Innalan blogista hyvän huomion siitä, että esitystapa vaikuttaa lopputulokseen ja kartan tulkintaan merkittävästi. Koska tässä kartassa pinta-alaerot ovat verrattain pieniä, olisin saanut jälkikäteen ajateltuna paremmin todellisuutta vastaavan tuloksen käyttämällä vähemmän luokkia. Nyt näyttää värierojen vuoksi siltä, että erot olisivat merkittäviä, vaikka ne ovat todellisuudessa suhteellisen pieniä.

Kuva 4. Azimuthal Equidistant eli oikeakeskipituinen tasoprojektio vääristää Suomen kuntien pinta-aloja suhteellisen vähän verrattuna aiemmin tarkastelemiini projektioihin.

Projektiolla on merkitystä 

Lotta Puodinketo on blogissaan hienosti vienyt tämän tehtävän uudelle tasolle ja tarkastellut teemakarttoja vertailemalla, miten eri projektioiden käyttö vaikuttaa karttojen avulla esitettävään tietoon käytännössä. Hän vertailee yli 65-vuotiaiden lukumäärää neliökilometriä kohden Suomen kunnissa Lambertin ja Mercatorin projektioissa. Koska Mercatorin projektio vääristää pinta-aloja merkittävästi ylöspäin, vaikuttaa yli 65-vuotiaiden määrä paljon Lambertin projektiota vähäisemmältä. Tämä on oiva esimerkki siitä, että kartoilla on mahdollista vääristellä tietoa merkittävästi niin tahallisesti kuin tahattomasti ja tämä onkin seikka, jonka suhteen meidän maantieteilijöiden tulee olla erittäin tarkkana.

Tästä on hyvä jatkaa kohti uutta QGIS-viikkoa. Tämän viikon harjoituksissa ohjelma tuntui jo paljon selkeämmältä kuin ensimmäisellä viikolla ja tähän asti käytetyt perustoiminnot alkavat olla ihan mukavasti hallussa.

Innolla kohti uusia karttoja ja antoisaa kurssiviikkoa kaikille kurssilaisille!

 

Lähteet

Innanen, Annika. Harjoitus 2: Pinta-alojen vertailu eri projektioissa. Sivulla käyty 31.1.2021. https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/01/27/harjoitus-2-pinta-alojen-vertailu-eri-projektioissa/

Puodinketo, Lotta. 2. kurssikerta: Toimintojen kertausta. Sivulla käyty 31.1.2021. https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/2021/01/27/2-kurssikerta-toimintojen-kertausta/

INSPIRE-direktiivi. Maanmittauslaitos. Sivulla käyty 27.1.2021. https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/paikkatietojen-yhteentoimivuus/inspire/mika-inspire

Eckertin projektio. Wikipedia. Sivulla käyty 29.1.2021. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eckertin_projektio

Kuva 3. Wikipedia. Sivulla käyty 31.1.2021. By TobJung68 – Oma teos, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=40920342 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.