Suomen valuma-alueita ja Afrikan konflikteja

Tämän kolmannen kurssikerran ohjelmassa oli ulkoisen tiedon liittäminen tietokantaan ja tietokantojen yhdistäminen erilaisten kyselyiden avulla. Harjoittelimme toimintoja ensin Artun opastuksella Afrikkaan liittyvien aineistojen avulla. Kurssikerran loppupuolella teimme itsenäisesti tulvaindeksikartan, jossa pääsimme harjoittelemaan aiemmin oppimiamme taitoja. Lopputuloksena oli koropleettikartta, jossa esitämme tulvaindeksin eri valuma-alueilla ja valuma-alueiden järvisyysprosentin. Tulvaindeksin laskimme käytännössä laskemalla: keskiylivirtaama / keskialivirtaama.

Kuva 1. Tulvaindeksi ja järvisyysprosentti Suomen suurimmilla valuma-alueilla. Lähde: kurssikerran harjoitusmateriaali.

Kartan valinnoista 

Tulvaindeksille valitsin väriskaalaksi sinisen sävyt. Se tuntuu luonnolliselta valinnalta, kun kyseessä on veteen liittyvä muuttuja. Mitä syvempi sinisen sävy, sitä korkeampi tulvaindeksi on. Toinen hyvä valinta olisi mielestäni ollut vaaran värin, punaisen sävyt niin, että korkein tulvaindeksi kuvataan tummanpunaisella.

Valitsin järvisyysprosentin esitystavaksi pylväsdiagrammin sijaan ympyrädiagrammin siitä käytännön syystä, etten onnistunut laatimaan legendaan mitään selkeää mittaria pylväsdiagrammille. Ympyrädiagrammin avulla onnistuin sentään kuvaamaan järvisyysprosenttia niin, että suuremmat pallot kuvaavat suurempaa järvisyysprosenttia. Tässä tapauksessa tosin pienen järvisyysprosentin alueiden pallot näkyvät lopputuloksessa häviävän pieninä… Toinen ongelmakohta, johon en löytänyt ratkaisua ovat pallojen ympärillä näkyvät haaleat neliöt, joita en osannut poistaa näkyvistä.

Annika Innanen on blogissaan keksinyt esteettisen ratkaisun järvisyysprosentin esittämiseen. Hän esittää Etelä- ja Pohjois-Suomen omina karttoinaan ja hän on muokannut järvisyysprosenttia niin, että ympyrä on sitä suurempi mitä suurempi järvisyysprosentti on. Hieno ratkaisu! Mielenkiinnolla odotan, että pääsen näkemään vielä muitakin kurssikavereiden ratkaisuja tämän kartan suhteen.

Maallikon silmin 

Tarkempana tehtävänä oli pohtia maallikkona sitä, mitä kartta esittää, ja mitä sillä voidaan tulkita. Nimensä mukaisesti kartta kuvaa tulvaindeksiä ja järvisyysprosenttia Suomen valuma-alueilla. Järvisyysprosentti tuntuu selkeältä käsitteeltä, käytännössä se on järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta ja sitä on kartalla esitetty eri kokoisilla palloilla, joiden koot on selitetty legendassa. Joissain polygoneissa ei tosin näy palloa lainkaan tai se näkyy häviävän pienenä ja mietinkin karttaa tarkastellessa puuttuuko tieto kokonaan vai onko se vain todella pieni. Polygonit, joista pallo näyttäisi puuttuvan, sijaitsevat rannikolla missä järvisyysprosentti on yleisesti pieni, olettaisin että kyseessä on vain erittäin pieni järvisyysprosentti.

Tulvaindeksi tuntuu käsitteenä maallikon silmin monimutkaisemmalta. Mitä sillä tarkoitetaan? Kuvaako se tulvan todennäköisyyttä tai korkeutta? Kurssimateriaalista selviää, että tulvaindeksi (keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla) tai “virtaamavaihtelujen indeksi” kuvaa sitä, kuinka moninkertainen on virtaaman huippu verrattuna kaikkein kuivimpaan aikaan (Arttu Paarlahden kurssimateriaali).

 Konflikteja, timantteja ja öljyä Afrikassa

Palataan vielä hetkeksi kirjoituksen alussa lyhyesti mainittuihin Afrikka-teeman harjoitusmateriaaleihin. Kurssikerralla karttaa laatiessani QGIS kaatui kriittisellä hetkellä enkä saanut mitään Afrikka-aiheista karttaa talteen, joten nyt muutaman päivän henkisen toipumisen jälkeen parsin kasaan kartan (kuva 2), jossa esitän Internetin käyttäjien määrää prosenttiosuuksina eri maissa ja mantereella esiintyneitä konflikteja pisteinä. Internetin käyttömahdollisuuden tulkitsin eräänlaiseksi teollistumisen mittariksi. Oletukseni oli, että teollistuneemissa maissa esiintyy vähemmän konflikteja. Tästä kartasta on kuitenkin vaikeaa vetää kovin syväluotaavia johtopäätöksiä, sillä muuttujien välillä ei näytä ainakaan  visuaalisella tarkastelulla olevan merkittävää yhteyttä: konflikteja esiintyy niin maissa, joissa internetin käyttäjiä on runsaasti kuin maissa, joissa internetin käyttäjiä on vähän.

Kuva 2. Internetin käyttäjien määrä prosenttiosuuksin ilmoitettuna maittain sekä yksittäiset konfliktit harmaina pisteinä. Lähde: kurssimateriaali.

Tässä harjoituksessa on tarkoituksena pohtia, mitä saatavilla olevilla tiedoilla voisi tehdä tai päätellä, kun ainakin seuraavat muuttujat ovat tiedossa:

  • Konfliktin tapahtumavuosi
  • Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
  • Timanttikaivosten löytämisvuosi
  • Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
  • Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
  • Öljykenttien löytämisvuosi
  • Öljykenttien poraamisvuosi
  • Öljykenttien tuottavuusluokittelu
  • Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina

Olisi mielenkiintoista tarkastella ajallisesti onko konflikteja esiintynyt erityisesti öljykenttien tai timanttikaivosten löytämisen jälkeen.  Tällaisista rahanarvoisista resursseista voisi ajatella tulevan monenlaista kiistaa. Alueellisesti olisi mielenkiintoista tarkastella missä konflikteja on esiintynyt eli onko runsailla luonnonvaroilla ja konfliktien määrällä yhteyttä. Kuten Helmi kirjoituksessaan toteaa, konfliktien esittäminen pisteenä antaa kuitenkin hyvin kapean kuvan konfliktista, koska emme tiedä konfliktin kestosta, maantieteellisestä laajuudesta, uhrien ja vahinkojen määrästä tai syistä.

Lähteet: 

Arttu Paarlahden kurssimateriaali, kurssikerta 3.

Innanen, Annika. Harjoitus 3: Tulvaindeksikartta. Sivulla käyty 3.2.2021. https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/04/harjoitus-3-tulvaindeksikartta/

Lappalainen-Imbert, Helmi. Kerta 3-Kun data ja kartta ovat erillään. Sivulla käyty 6.2.2021. https://blogs.helsinki.fi/laphelmi/2021/02/02/kerta-3-kun-data-ja-kartta-ovat-erillaan/

 

 

 

8 Replies to “Suomen valuma-alueita ja Afrikan konflikteja”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *