Interpolointia ja hasardeja

Luisteluretki paikkatietoaineistoa keräten

Kylläpä nämä viikot suorastaan liitävät ohitse! Meneillään on jo kuudes ja toiseksi viimeinen kurssiviikko. Arttu viime viikolla varoittikin, että pääsemme tällä kertaa ulkoilemaan ja keräämään omaa paikkatietoaineistoa. Käytimme tässä harjoituksessa Epicollect5-sovellusta, jonka avulla kirjasimme sijaintimme ja liitimme havaintopisteeseen tietoja alueen turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Normaalisti tämä tehtäisiin kampuksen lähistöllä niin, että koko ryhmä kartoittaa kohteita samoilla kulmilla, mutta nyt poikkeusaikana kukin kartoitti tahoillaan. Hyvää, interpoloitavaa aineistoa saimme siltikin kokoon.

Itse keräsin aineistoa (ja luistelin katuja pitkin) kotikulmillani viihtyisässä  Malmin kaupunginosassa. Joku toinenkin kurssilainen oli aineiston perusteella kiertänyt samoilla kulmilla, mikä on hyvä – näin saimme enemmän havaintopisteitä samalta seudulta. Kuva 1 kuvaa havainnoijan kokemusta  siitä, kuinka viihtyisä havaintopaikka on asteikolla 1–5, jossa 1 on vähiten viihtyisä ja 5 on eniten viihtyisä.  Vähiten viihtyisää kuvataan punaisella ja eniten viihtyisää vihreällä. Interpoloidun aineiston perusteella vaikuttaa, että aseman seudulla, jonka tunnistaa harmaalla kuvatuista ostoskeskuksista rautatien molemmin puolin, on vähemmän viihtyisää kuin kauempana asemasta.

Kuva 1. Punaisella värillä havainnoijan mukaan vähiten viihtyisät alueet ja vihreällä värillä viihtyisimmät alueet. Malmin aseman ostoskeskukset on kuvattu suurina harmaina rakennuksina, joiden välissä kulkee rautatie.

Hasardikarttoja  kouluopetuksen tueksi 

Kurssikerran toisena ohjelmanumerona oli luoda hasardeja havainnollistavia karttoja, joita voisi opettajana käyttää tuntiopetuksen tukena. Saimme linkit tulivuoria, maanjäristyksiä ja meteoriitteja kuvaaviin aineistoihin. Päätin kuvata kartoillani tulivuoria ja eri tasoisia maanjäristyksiä. Laadin kolme karttaa, joissa esitän tulivuorten sijoittumista ja tapahtuneita maanjäristyksiä. Ensimmäisessä kartassa näkyy maanjäristykset, joiden voimakkuus oli yli 8 Richterin asteikolla vuosina 1950–2020 (kuva 2), toisessa kartassa maanjäristykset, joiden voimakkuus oli yli 6 Richterin asteikolla vuosina 1950–2020 (kuva 3) ja kolmannessa kartassa maanjäristykset, joiden voimakkuus oli yli 4,5 Richterin asteikolla vuonna 2020 (kuva 4).

Nämä kartat kuvaavat tietenkin tulivuorten sijoittumista ja maanjäristysten esiintymistä eri alueilla maailmassa sekä niiden yhteyttä  – monella alueella esiintyy sekä tulivuoria, että maanjäristyksiä. Tämä voisi toimia hyvänä alustuksena esimerkiksi litosfäärilaattoihin, laattatektoniikkaan ja siihen miten tulivuoret ja maanjäristykset liittyvät mannerliikuntoihin. Olisi myös mielenkiintoista esittää esimerkiksi ydinvoimaloita ja maanjäristysalttiutta yhdellä kartalla ja näin havainnollistaa ihmis- ja luonnonmaantieteellisten hasardien yhteyttä.

Tässä The Geographer Online -sivuston kuvassa on selkeästi esitetty suurimmat litosfäärilaatat, niiden liikesuunnat sekä maanjäristykset ja tulivuoret. Siinä on mielestäni osuvasti yksinkertaistettu esitystä niin, että maanjäristykset ja tulivuoret eivät peitä toisiaan.  Siinä ei mainita, kuinka voimakkaista maanjäristyksistä on kyse, vaan puhutaan maanjäristyksistä yleisesti, mutta tämä lienee tarkoitukseen sopiva tarkkuus.

Tässä kohtaa haluan tehdä muutamia nostoja kurssikavereiden blogeista. Annika Innanen on laatinut esteettisesti miellyttäviä ja informatiivisia karttoja , joissa hän erottelee maanjäristykset voimakkuuden perusteella eri värisin palloin. Mielestäni tämä on todella onnistunut ja havainnollinen tapa kuvata ilmiötä. Hennan blogissa on hyvää, perusteellista pohdintaa erilaisista maantieteen sovelluksista kouluopetuksessa. Suosittelen tutustumaan, jos aihepiiri kiinnostaa!

Kuva 2. Tulivuoret ja maanjäristykset, joiden voimakkuus oli  yli 8 Richterin asteikolla vuosina 1950–2020. NOAA & USGS 2021.

Kuva 3. Tulivuoret ja maanjäristykset, joiden voimakkuus olin yli 6 Richterin asteikolla vuosina 1950–2020. NOAA & USGS 2021.
Kuva 4. Tulivuoret ja maanjäristykset, joiden voimakkuus on yli 4,5 Richterin asteikolla vuonna 2020. NOAA & USGS 2021.

Ongelmakohtia

Näitä karttoja tuottaessa tuli monen monta tenkkapoota. Ensinnäkin olisin halunnut käyttää symboleita, jotka kuvastavat tulivuoria ja maanjäristyksiä paremmin kuin pallot ja nelikulmiot. Halusin kuitenkin tarkastella hasardien esiintymistä globaalissa mittakaavassa ja monimutkaisemmat symbolit olisivat vaikeuttaneet kartan tulkintaa entisestään. Jo nykyisellään kartat ovat hieman vaikeatulkintaisia, kun ne näkyvät niin pienenä täällä blogissa. Esimerkiksi kuvissa 3 ja 4 tulivuoret peittyvät Etelä-Amerikassa ja Aasiassa suurilta osin maanjäristyksien alle. Päädyin laittamaan maanjäristyslayerin tulivuorten päälle, koska ajattelin nämä kolme kuvaa sarjana ja kuvasta 2 näkee tulivuoret selkeämmin.

Viimeistelyvaiheessa päässäni jyskytti muistutukset siitä, että kartassa pitää aina olla pohjoisnuoli ja mittakaava, mutta pohjoisnuolen laittaminen maailmankarttaan tuntui hassulta. Eikö ole itsestäänselvää, että koko maailmaa kuvaavassa kartassa pohjoinen on ylhäällä? No, se on tietysti turha luulo, kuten tämä kartta osoittaa. Nopealla googlettamisella en nähnyt kovinkaan monessa maailmankartassa pohjoisnuolta, joten päätin luottaa intuitiooni ja jättää sen pois. Katsotaan käykö tämän takia vielä köpelösti…

Tällaiset lörinät tällä kertaa. Hyvää uutta viikkoa!

Lähteet

Innanen, A. Harjoitus: 6 maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia kartalla. Sivulla käyty 28.2.2021. https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/25/harjoitus-6-maanjaristyksia-ja-tulivuorenpurkauksia-kartalla/

National Oceanic and Atmospheric Administration. Sivulla käyty 22.2.2021 https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search

Mapworld. Sivulla käyty 22.2.2021.  https://www.mapworld.com.au/products/australia-upside-down-world-map-in-envelope

Sanaksenaho, H. Nykypäivän koulumantsaa! Sivulla käyty 28.2.2021. https://blogs.helsinki.fi/hennablog/2021/02/25/nykypaivan-koulumantsaa/

The Geographer Online. Plate Tectonics. Sivulla käyty 22.2.2021. https://www.thegeographeronline.net/plate-tectonics.html

USGS Earthquake Hazards Program. Sivulla käyty 22.2.2021. https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

 

 

5 Replies to “Interpolointia ja hasardeja”

Leave a Reply

Your email address will not be published.