Risuja ja ruutuja

Neljäs tunti vierähti ohi jo aikoja sitten. Saan postauksen aikaan nyt, ei se mitään. Näiden juttujen väsäily auttoi jo hieman enemmän hahmottamaan eri työkaluja ja toimintoja, kun niitä joutui useasti käyttämään itsenäisesti.

Tunnilla käsiteltiin jälleen tietokantojen liitoksia, nyt ruudukon muodossa, sekä rasteriaineiston liittämistä ja yhdistämistä. Lopuksi vielä asetettiin aivot putkimoodiin ja tuotettiin omaa aineista, toisin sanoen klikkailtiin taloja kartalle.

Ruutumatriisi on tietokanta, johon on mahdollista liittää tietoa esimerkiksi asukkaista. Ruutumatriisin avulla voidaan tarkastella absoluutisia arvoja vertailukelpoisesti jollain tietyllä alueella. Toisin sanoen lukuja ei tarvitse suhteuttaa pinta-alaan, kuten esimerkiksi silloin kun tarkastellaan kuntatasojen eroja. Mutta kuitenkin. Jos tarkastellaan jotain sellaista muuttujaa kuin vaikka ruotsinkieliset alueella, on hyvä ottaa huomioon, että väkeä asuu tiehämmin esimerkiksi keskustan seudulla. Osuuksien vertaileminen voi olla silloin järkevämpää. Näin onkin tehnyt esimerkiksi Vesa Eskelinen blogissaan.

Kuva 1 Rakennetut asuintalot  pääkaupunkiseudulla vuonna 2000 tai sen jälkeen ruututietokannassa. (SeutuCD’13 HSY)

Koulussa pyöriteltiin väestötiheyksiä, mutta kotona otin mikroskoopin alle jotain aivan muuta, rakennukset! Oheisessa kartassa on kuvattu vuonna 2000 tai sen jälkeen rakennettuja taloja ruutumatriisin avulla.  (kuva 1) Eniten taloja on kartan mukaan rakennettu Vantaalle, Koillis-Helsinkiin ja Espooseen esimerkiksi Espoonlahden läheisyyteen. Ylipäätään rakkennuksia on syntynyt paljon kehämäisesti Helsingin kaupungin reunoille. Kantakaupungin alueella voidaan erotta esimerkiksi arabian alueen rakentaminen. Karttaa lukiessa tulee ottaa huomioon, että esimerkiksi Espoossa rakentaminen on enemmän pientalo- ja omakotitalo valtaista, kun taas lähempänä keskusta rakennettu kerrostalo näkyy kartalla vain yhtenä talona.

Helsingin osuus asuinrakentamisessa (asuinkerrosala) koko pääkaupunkiseutuun nähden on Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan hieman laskenut. Osuus oli 1980- ja 90-luvuilla 46 prosenttia, mutta 2000-luvulla (2000-2006) osuus on laskenut  42 prosenttiin.  Tämä voi selittyä Espoon ja Vantaan houkuttelemilla alueilla, jotka sijoittuvat myös palvelujen läheisyyteen ja ovat hieman matalampaa hintaluokkaa.

Kartta olisi voinut olla vielä kuvaavampi pienemmällä kuin 1 km ruudukolla. Myös paikannimet olisivat auttaneet asiaa, mutta löysin sen toiminnon vasta seuraavaa karttaa tehdessäni. Opin työskentelystä valtavasti, mitä tulee tietokantojen yhdistämisiin ja laskuoperaatioihin. Opin myös karsimaan taulukoita ja alan pikkuhiljaa hahmottaa, mikä tekee tällaisilla aineistoilla työskenyelyn vaikeaksi. Tietoa on valtavasti.

Leikimme tunnilla vielä rasteriainoistojen kanssa ja opettelimme tekemään korkuprofiilin perusteella korkeuskäyriä ja esittämään korkeuserot rinnevarjosuksena. Tästä ei jäänyt käteen mitään kovin esittämiskelpoista valitettavasti.

Blogikirjoitus Vesa Eskelinen viitattu 11.2. https://blogs.helsinki.fi/veesvees/

Lähteet: Rakentaminen Helsingissä 1970-2007 ; Helsingin kaupungin tietokeskus https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_08_30_tilast20_vihavainen.pdf

Seutu CD 13 tilastot; Helsingin seudun ympäristöpalvelut