Talojen suuret ikäluokat lähestyvät putkiremontti-ikää

Rakas GIS-päiväkirjani

Viidennellä kerralla meidät heitettiin armotta leijonan kitaan ja määränä oli käyttää oppimiamme työkaluja itsenäisesti ja tutustua myös bufferointiin. Bufferointi, eli puskurointi on työkalu, jolla voidaan selvittää esimerkiksi kuinka paljon asukkaita asuu tietyllä säteellä jostain kohteesta. Harjoituksissa laskimme muun muassa terveyskeskuksen saavutettavuutta Pornaislaisille, Vantaalla lentokenttien melualueiden vaikutusten laajutta ja bussi ja metropysäkkien läheisyydessä asuvien ihmisten määriä. Puskurointi oli hauskaa ja mielenkiintoista, kunhan sai ensin tekniikan kesytettyä. Tässä muutamia esimerkkejä Vantaalle sijoittuvan piste- ja polygoniaineistojen pohjalta lasketuista  asioista:

Alueen asukkaista:
asukkaita yhteensä 490 173
heistä taajamassa asuu 97,6 %
kouluikäisiä (7-16 v) taajaman ulkopuolella 1404
asukkaista asemien lähellä (500m) asuu 21,8 %
Alueet, joissa ulkomaalaisten osuus on…
yli 10 % 26
yli 20 % 21
yli 30 % 17

Tällä viikolla moni asia jäi vielä tunnilta epäselväksi ja jouduin omalla ajalla tekemään enemmän työtä asioiden oppimisen eteen. Harjoitus ja toisto tekivät tehtävänsä ja ongelma toisensa jälkeen selättyi. Amelia Cardwell totesi ihanan positiivisesti blogissaan, että “ei olisi paremmin oppimisen kannalta voinut käydä.” Lopulta Spatial Query, Count Points in polygon, erilaiset valinta- ja laskutyökalut sekä monet muut, alkoivat jo tuntua tutulta. Turhautuminen iski kun sama toiminto ei enää toiminutkaan kuten ennen. Vanhemmat opiskelijat riensivät lopulta apuun ja kyseessä oli ongelma joka oli ennenkin käynyt jollekkin. Join Attributes by location-toiminnon valintaikkuna vaatikin yhteen kohtaan jotain sisältöä, vaikka ennen se oli mennyt läpi mukisematta. Eräs toinen tärkeä asia, jonka opin oli, että ennen laskutoimituksia tai oikeastaan mitään toimituksia, taulukot on karsittava minimiin. Dataa on todella paljon, joten kaikki turha vaan veks.

Viimeisessä tehtävässä haastoin itseni, ja päätin tarkastella Pääkaupunkiseudun putkiremonttiasuntoja.  1960- ja 1970-luvuilla Helsinkiin rakennettiin paljon kerrostaloja ja ihmiset muuttivat lähiöihin. Tuona aikana Helsinkiin syntyi lähiöitä, kuten Siltamäki Jakomäki ja Mellunmäki. Taloja rakennettiin nopeasti ja vuonna 1965 rakennettiin ennätysmäärä asuinpinta-alaa.  Nuo talot ovat kuin suuret ikäluokat. Ne ovat nyt saavuttaneet putkiremontti-iän ja jos remonttia ei ole vielä tehty, se on auttamatta edessä.

Suodatin aineistosta 65-70 vuosina rakennetut kerrostalot ja aloin hommiin.  Noina viitenä vuotena rakennetuista aineiston taloista 19 % oli kerrostaloja ja joko putkiremontin jo tehneet tai sitä odottavia asuntoja on 39002 kappaletta. Onnea vaan niille, joita putkiremppa vaanii vielä edessä.

Kartassa (kuva 1) on esitetty niin kutsutun putkiremppa-indeksin mukaan sellaisia alueita, jossa 65-70 vuosina rakennettuja kerrostaloja on osuudeltaan eniten. Yli 16 % osuus on kolmessa paikassa: Keski-Vuosaaressa, Jakomäessä ja Kontulassa. Seuraavaksi korkeimman osuuden alueita ovat esimerkiksi Lauttasaari, Lehtisaari ja Myyrmäki.  Kantakaupungissa indeksi on korkeimmillaan 8 %. Kartassa nimet näkyvät ehkä huonosti ja legendassa on klassinen luokitteluvirhe, värit olisivat voineet olla myös selkeämmät. Muuten olen karttaan tyytyväinen.

Kuva 1 Pääkaupunkiseudun 1965-1970 vuosina rakennettujen kerrostalojen osuus alueittain

Tässä vielä lähiökauneutta Myyrmäestä.

Kuva 2 Douronen maalaama muraali Vantaan Myyrmäessä

Lähteet: 

Amelia Cardwellin blogikirjoitus -Viikko 4: väestötietoja sekä korkeuskäyriä https://blogs.helsinki.fi/amca/

http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Kaupunkiymparistot/Asuinrakentaminen_Suomessa_1900luvulla(37707)

https://fi.wikibooks.org/wiki/Helsingin_kaupunginosat

http://streetartvantaa.com/taiteilijat-2017/

3 Replies to “Talojen suuret ikäluokat lähestyvät putkiremontti-ikää”

  1. Pingback: Vitonen |

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *