Month: March 2019

Seitsemäs kerta. Viimeinen koitos. Kurssi on edennyt siihen pisteeseen, että tehtävänanto kuului kätännössä näin: etsi itse aineistot ja tee jotain hauskaa niillä. Aika laaja tehtävänanto siis. Aluksi ajatus tuntui aika mahdottomalta.

Loputtoman tiedon suosta, eli internetistä valinnanavaraa ei puuttunut. Lopulta päätin rajata kiinnostustani johonkin alueeseen ja katsoa mitä löytyy. Halusin tehdä kartan Suomen alkuperäisestä pääkaupungista. Homma meinasi tyssätä alkuunsa, kun oikeassa muodossa olevaa dataa ei löytynytkään kovin helposti Turun seudulta.  Opettelin käyttämään rajapintoja, jotka osoittautuivat kovin käteviksi. Kuitenkin kyseinen WFS rajapinta ei toiminutkaan toivotulla tavalla (errorit tulivat taas tutuksi), joten keskityin luomaan uutta strategiaa.

Suunnitelmani oli seuraava: nappaan Maanmittauslaitokselta palan maastotietokantaa ja suodatan itse tarvittavat palaset Turun karttaani varten. Sitten voisin keskittyä itse olennaiseen eli teemakarttojen luontiin.

Tehtävä oli hauska. Kerrankin latasin jotain, jossa oli kaikki mitä QGIS näpertelijä saattaisi toivoa ja vielä samassa paketissa. Paketti sisälsi hurjasti shapefileja ja kummia koodeja. Nopean googlettelun ansiosta löysin kuitenkin tiedoston, jossa nämä riimut oli kirjoitettu auki suomen kielelle. Hetken kuvittelin olevani salapoliisi, joka selvittää laajaa mysteeriä. Irrottelin omiksi tasoikseen esimerkiksi asuinrakennuksia, puistoja, pyöräteitä ja muuta, jota kuvittelin tarvitsevani myöhemmin. Nyt myös muut löytämäni erilliset tiedostot tulivat käyttöön, kun saatoin sitoa ne järkevästi kartalle.

Lopulta sain puristettua kaksi karttaa liittyen kestäviin kulkumuotoihin ja asumiseen. Luovuus loppui kesken ja oli vaan pakko saada jotain aikaiseksi. Kuitenkin nämä kartat kertovat aika vähän siitä, mitä kaikkea kokeilin erilaisilla aineistoilla.

Ensimmäinen kartta on teemakartta Turun joukkoliikenteen ja kaupunkipyörien asemista, sekä pyöräteistä ja bussireiteistä. Turku sai omat kaupunkipyöränsä viime keväänä ja ne ovat helpottaneet lyhyiden matkojen taittamista keskusta-alueella. Toisessa kartassa on selvitetty asuinalueita, joissa bussipysäkit jäävät hieman kauemmas. Kartoista voi todeta, että Turun seudun joukkoliikenneverkko on melko hyvällä mallilla ja bussipysäkkejä on Turun keskusta-alueella kattavasti.  Nämäkin ovat pääasiassa omakotitaloalueita, joten väestö ei ole niissä kovin tiivistä. Toisaalta karttaan ei mahdu esim. Kaarinan ja Raision alueet, joissa varmasti olisi pidemmät matkat pysäkeille. Toisaalta, vaikka pysäkkejä on kattavasti, linjat kulkevat aina keskustan kautta viuhkamaisesti. Tähän on tulossa muutos, kun Turkuun  saadaan runkolinjauudistus vuonna 2021. Suunnitteilla on kehämäinen reitti, jonka on tarkoitus helpottaa poikittaisia yhteyksiä ja lisätä vuoroja. Kuulostaa lupaavalta!

Kuva 1 Kestävien kulkumuotojen verkosto Turussa. Turku sai kaupunkipyöränsä viime keväänä.

Kuva 2 Asuinalueet, joissa lähin  bussipysäkki on kauempana. Turkuun on tulossa uusi kehämäinen runkolinja, joka helpottaisi poikittaista bussimatkustamista.

Viimeisiä karttoja tehdessä olen tutustunut QGIS:in toimintoihin yhä paremmin. Olen oppinut valtavasti tiedonhausta, muuntanut tiedostoja, käyttänyt rajapintoja ja uusia plugineja. Eniten olen oppinut googlaamaan. Olen myös oppinut, että kaikkiin ongelmiin on looginen tai vähemmän looginen ratkaisu, kunhan vaan jaksaa kaivella. Yhden kartan taustalla on myös monta yritystä ja erehdystä ja hirveästi työtä,  mikä ei välttämättä näy valmiissa kartassa mitenkään. Vaikeinta kuitenkin kaikesta huolimatta oli päättää mistä lopulta kartat tekisin. Tietoa oli ihan liikaakin, vaikka aluksi homma näytti vähän haastavalta. Pisteväestötietoja en löytänyt vieläkään Turusta, vaikka yritin. Niillä olisi ollut hauska tehdä jotain.

Kurssi antoi paljon. Ohjelman opetteluun liittyy paljon palkitsevia hetkiä, kun huomaa pystyvänsä vaikka mihin, ja osaa auttaa kaveriakin hädässä. Blogimuotoinen suoritus oli yllättävänkin hauskaa. Seurailin innolla muiden aikaansaannoksia, ja ihailin monien luovuutta. Kuten Susanna ilmaisi blogissaan, joskus muiden työn seuraaminen aiheutti jopa paineita, joka on tietenkin ihan luonnollista, kun alkaa verrata omia töitä muiden töihin. Minusta paine oli kuitenkin pääosin positiivista kurssin suoritusta ajatellen. Julkaistessa omia töitä tulee vielä viimeistelleeksi kartat huolellisemmin. Seuratessa muiden blogeja, saattoi myös oppia muiden oivalluksista eikä vain omistaan.

Mielenkiintoisimmat jutut, joita harjoittelimme olivat usein väestöön liittyviä teemoja, esimerkiski bufferit ja ruutumatriisit. Kaikkein hyödyllisin taito, jonka opin kurssin aikana liittyy tiedostojen hakuun ja hallintaan. Kun osaa hakea oikeita asioita ja tuoda niitä QGIS:siin, sen jälkeen vain taivas on rajana!!

Kiitos hyvästä kurssista!

Fölin runkolinjauudistus https://www.foli.fi/runkolinjasto

Susanna Kukkavuoren blogiteksti https://blogs.helsinki.fi/kukkasus/

Maastotietokanta, Maanmittauslaitos https://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu

Fölin avointa paikkatietodataa http://data.foli.fi/doc/index

Tietenkin kartta!

Karttoja on joka puolella. Niitä ei ole turhaan livautettu oppikirjojen väliin. Kartta paitsi antaa hurjasti informaatiota sitoo sen aina alueisiin ja kokonaisuuksiin. Kartat ovat myös aivan oivallinen opetusväline tällaisellekin puupäälle kuin minä. Visuaalisena oppijana ilmiöiden suhdetta ja laajutta on vaikea ymmärtää pelkästään tekstimuodossa. Kartat ovat myös kauniita. Oodi kartoille.

Siispä tervetuloa rakkaat lukijat jälleen kerran ihmettelemään paikkaan sidotun tiedon magiaa. Itse kurssikerrastani onkin jo vierähtänyt tovi, mutta aiheena oli tiedon tuottamista itse Epicollect5-sovelluksen kanssa, sekä tämän tiedon esittämistä kartalla interpoloinnin avulla. Interpoloinnilla voidaan yleistää mitattu asia, tässä tapuksessa esimerkiski paikan koettu turvallisuus tai miellyttävyys, laajemmalle alueelle pisteiden sijaan. Kuten Amanda totesi blogissaan, näin pienellä aineistolla esityksestä voi tulla vähän harhaanjohtava, kun pisteet heijastavat liian laajoille alueille.

Vaikka olenkin sukulaisille monesti kertonut, että minusta ei opettajaa tule, niin tässä nyt kuitenkin varmuuden vuoksi muutama opetuskartta maanjäristyksistä ja tulivuorista yläaste- tai lukioikäisille. Opetuskartan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat  varmasti  selkeys ja ymmärrettävyys. Lisäksi olisi hyvä keskittyä vain yhteen asiaan, tai sellasisiin asoihin, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ensimmäisessä kartassa on  vuodesta 2000 lähtien kaikki yli 6 magnitudin maanjäristykset, mannerlaatat, ja poimuttuvat alueet. Toisessa kartassa on kuvattu kaikki tulivuoret ja vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Kolmas kartta on yhdistelmä edellisiä ja siihen on lisätty urbaanit alueet Väli-Amerikan alueelta, sekä vähän bufferia maanjäristysten ympärille. Hasardihan on riski nimenomaan ihmisen toiminnan näkökulmasta.

Sen verran arviointia tämän työn tuloksesta, että tehtävä vaikutti yksinkertaiselta ja sitä se olikin. Silti näinkin yksinkertaisten asioiden kuvaaminen ei olekaan niin helppoa. Kulutin hirveästi aikaa oikeanlaisten tiedostojen hakuun ja kokeilin kaikenlaista väentiehys rasterista pinnankorkeuksiin. Sellainen perustavan muutoksen tekisin karttoihin, että ne olisivat alunperinkin keskitetty Tyynenmeren alueelle, jolloin tulirengas vaikutelma olisi selkeämpi. Näin on tehnyt kartoissaan esimerkiksi Oula. Tulivuoritiedostoa olisi myös voinut karsia jotenkin, ja selvittää esim mitä tekee tuo tulivuori keskellä Ruotsia! Toivottavasti siellä ei oikeasti ole tulivuorta…

Onneksi tämän blogin suola onkin juuri se, että saa saattaa kartat loppuun asti esittämiskelpoisiksi ja vielä päälle miettiä mitä olisi voinut tehdä toisin. Itse en ainakaan ole vielä tehnyt yhtään täydellistä karttaa. Näitä voisi hioa loputtomiin.

Kuva 1 Maanjäristyksiä vuodesta 2000.

Kuva 2 Tulivuoria

Kuva 3 Väli-Amerikan tulivuoret ja maanjäristykset sekä urbaanit asutusalueet.

 

https://blogs.helsinki.fi/amandaoj/

https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/

https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5

https://nordpil.com/resources/world-database-of-large-cities/