Categories
Geoinformatiikan menetelmät 1

Tietokannoista käyttökelpoisia

Kolmannella kurssikerralla lähdimme tutustumaan tietokantoihin, niiden valmisteluun, yhdistelyyn sekä ulkoisen tiedon liittämistä tietokantaan tässä tapauksessa Excelistä. Lähdin tunnille hyvillä mielin ja valmiina oppimaan uusia ominaisuuksia QGIS:stä. Tavoitteenani oli pysyä koko kurssikerran ajan kärryillä missä mennään ja mitä tapahtuu. Onnistuiko? Noh miten sen nyt ottaa…

Lähdimme yhdessä harjoittelemaan tietokantojen erilaisia toimintoja Afrikan kartalla. Ensimmäisenä yhdistelimme sadoista polygoneista koostuvia maita yhdeksi polygoniksi, jotta attribuuttitaulukon tietoja olisi helpompi tulkita ja käsitellä. Tämän jälkeen toimme tiedostoon tietoa öljystä, konflikteista ja timanteista. Oma tuotos tästä kartasta näkyy alla olevassa kuvassa (kuva 1.)

Tutkimme tunnin aikana myös internetin käyttäjien lukumääriä Afrikan valtioiden lukumääriin verrattaen. Osa arvoista oli todella erikoisia. Esimerkiksi yhden valtion kohdalla internetin käyttäjiä oli asukaslukuun verrattuna viisinkertaisesti. Kuten Pihla Haapalo mainitsikin blogitekstissään, ei tällaisia arvoja voi pitää luotettavina ja tämän takia myös muiden valtioiden arvoja on kuvattava vain suuntaa antavina.

Kuva 1. Kartta Afrikassa sijaitsevista konflikteista, öljynporaus alueista sekä timanttiesiintymistä.

Sitten pääsimmekin siirtymään itsenäiseen harjoitukseen. Tehtävänämme oli luoda eri tietokantojen avulla teemakartta Suomen valunta-alueiden tulvaindekseistä (kuva 2.) ja lisätä karttaan valunta-alueiden järvisyysprosentit diagrammina (kuva 3.). Järvisyysprosentit olivat alunperin excel -tiedostona, joten aluksi meidän piti muuttaa tiedosto Excelissä .CVS -muotoon. Tämän jälkeen avasin tarvittavat tietokannat QGIS:ssä. Lähdin laskemaan ohjelmassa tarvittavia arvoja ja pääsinkin hyvin vauhtiin

Tässä vaiheessa ystävämme QGIS päätti kuitenkin lopettaa yhteistyön ja ohjelma kaatui. Jouduin siis aloittamaan tehtävän alusta. Pääsin taas hetken taistelun jälkeen vauhtiin ja sain luotua alla näkyvän koropleettikartan valuma-alueiden tulvaindekseistä. Putosin samalla kuitenkin kärryiltä diagrammeihin liittyvässä ohjeistuksessa. Tehtävän ohjeista ei paljoa apua saanut, joten vierustoverini korvaamaton apu tuli taas enemmän kuin tarpeeseen. Sain lopulta diagrammit kartalle ja pienen hienosäädön jälkeen ulkoasustakin tuli kohtuullisen siedettävä. Halusin kuitenkin liittää kartan ilman diagrammeja järvisyysprosenteista, jotta valuma-alueiden tulvaindeksit näkyisivät hieman paremmin.

Kuva 2. Kartta Suomen jokien valuma-alueista sekä tulvaindekseistä.
Kuva 3. Kartta Suomen jokien valuma-alueista, tulvaindekseistä sekä järvisyysprosenteista.

Kartasta voi havaita, että yleisesti tulvaindeksi on korkealla rannikkoalueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa. Joet tulvivat järviä helpommin erityisesti keväällä lumien sulaessa, koska niillä on vähemmän kapasiteettia ns. säilöä vettä kuin esimerkiksi järvillä. Rannikkoalueilla on myös luonnollisesti paljon jokia, koska vedet virtaavat jokia pitkin sisämaasta kohti merta. Rannikkoalueilla Suomessa ei myöskään ole suuria korkeuseroja, joten tulviminen tapahtuu tällaisissa paikoissa helpommin.

Korkeimmalla tulvaindeksi näyttäisi olevan Helsingin- sekä Turun alueilla. Joonatan Reunanen oli omassa blogikirjoituksessaan pohtinut, voisiko esimerkiksi pääkaupunkiseudun maankäytöllä olla vaikutusta kohonneeseen tulvaindeksiin. Eli voisiko asfaltin määrä alueella korreloitua tulvaindeksiin jollain tavalla. Reunanen kuitenkin totesi tekstissään myös, ettei asia varmasti ole näin yksinkertainen. Olen kuitenkin samalla kannalla, että maankäyttö kaupunkialueella voisi olla jollain tavalla yhteydessä tulvaindeksin korkeisiin lukuihin.

Annika Luoma mainitsi omassa blogikirjoituksessaan tehtävässä haasteena olleesta sopivien värien valitsemisesta. Kohtasin myös itse kyseisen haasteen, koska huomasin jo melkein julkaisemastani kartasta, että järvet olivat merkittynä lähes samalla värillä tulvaindeksien kanssa. Jouduin siis palaamaan QGIS:iin ja miettimään uusia värivaihtoehtoja. Halusin kuitenkin kuvata sekä tulvaindeksit että järvet ja joet sinisellä sävyllä. Päädyin järvien kohdalla tämän takia turkoosimpaan ja kirkkaampaan siniseen.

Teimme kurssikerran aikana myös paljon asioita joihin en ehtinyt sen enempää syventyä nopean etenemistahdin vuoksi. Osa asioista meni siis aivan täysin ohi. Toivon kovasti meidän palaavan jossain vaiheessa kurssia näihin asioihin uudestaan, jotta saisin vielä toisen mahdollisuuden painaa ne mieleeni.

Lähteet:
Haapalo, P. Timanttikaivoksia ja tulvaindeksejä. Blogikirjoitus kurssikerralta 3. Luettu 29.1.2020.
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Reunanen, J. Beast mode on. Blogikirjoitus kurssikerrasta 3. Luettu 29.1.2020.
https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/
Luoma, A. Tietokantoihin syventymistä & valuma-alueisiin syventymistä. Blogikirjoitus kurssikerralta 3. Luettu 31.1.2020.
https://blogs.helsinki.fi/luomanni/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *