Kategoriat
Geoinformatiikan menetelmät 1

The End!

Viimeisellä kurssikerralla lähdimme työstämään itse etsimästämme aineistosta karttaesitystä. Kurssikerta ei lähtenyt omalta osaltani aivan toivomallani tavalla liikkeelle, koska räpiköin lukuisten eri aineistojen kanssa tunteja löytämättä mieleistäni tietoa. Vaikka aineiston valmistelu olisi pitänyt aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kurssikertaa, en vain viikonlopun reissun takia saanut sitä kunnolla aikaiseksi. Sonja Nylund mainitsi blogissaan mielestäni osuvasti, että väsyneenä sekaviin sivustoihin kyllästyi nopeasti väsyneenä. Sain kuitenkin otettua itseäni niskasta kiinni, joten vihdoin ja viimein sain valittua lopullisen aineistoni ja pääsin toden teolla hommiin. Päädyin käyttämään aineistoja Pohjoismaiden korkeakouluista valmistuneiden osuuksia valtion väestöstä vuodelta 2017 sekä valtioiden opintorahojen määristä.

Aloitin viemällä taulukkomuotoiset aineistot exceliin ja muokkaisin taulukot QGIS:iin sopiviksi. Tallensin taulukot CSV -tiedostoiksi. Näin sain siirrettyä taulukot paikkatieto-ohjelmaan käyttökelpoiseen muotoon. Päätin esittää korkeakouluista valmistuneiden määrää koropleettikarttana ja liittää opinrahan (tuki + laina) kuukausisummat diagrammeina kartan päälle. Yritin ensimmäisenä esittää tukia pylväsdiagrammeina, mutta lukuisten yritysten jälkeen en millään saanut diagrammeja sopiviin kohtiin kartalle. Muutenkin summat olivat niin lähellä toisiaan, ettei diagrammien kokoeroja olisi ollut helppoa huomata. Näistä syistä johtuen siirryin käyttämään numeroita.

Kuva 1. Pohjoismaissa korkeakoulusta valmistuvien henkilöiden osuus valtion väestöstä prosentteina vuonna 2017 sekä valtioiden opintorahojen kuukausimäärät.

Kartasta voidaan havaita Islannin ja Tanskan olevan korkeakoulusta valmistuneiden osuuksissa kärkipäässä. Näissä maissa sattuukin myös opintorahat olemaan kaikista korkeimmat. Suomessa opintoraha on Pohjoismaiden alhaisin. Yllätyin itse hieman tästä. Suomessa opintorahan määrä suhteutettuna korkeakouluista valmistuneisiin ei ainakaan vuonna 2017 noudattele samaa linjaa Islannin ja Tanskan kanssa. Ruotsissa ja Norjassa opintoraha on Suomea suurempi, mutta valmistuneita näissä maissa on suhteessa väkilukuun huomattavasti vähemmän. Taustalla vaikuttavat varmasti lukuisat eri tekijät, mutta Suomen kannalta tilanne on kuitenkin kaikin puolin todella hyvä.

Kuva 2. Pohjoismaiden opintotuen ja -lainan osuudet opintorahasta vuodelta 2017 kartalla piirakkadiagrammin muodossa.

On myös hyvä huomata, että opintoraha sisältää sekä opintotuen että opintolainan. Vaikka Islannin opintoraha on suuri, summa koostuu vain opintolainasta. Islannissa opintotukea ei ole saatavilla eli käytännössä opiskelijat velkaantuvat todella helposti opintojensa aikana.  Islannissa ei myöskään ole saatavilla asumistukea, joten lainan ottaminen saattaa olla joillekkin islantilaisille välttämätöntä (yle uutiset 18.3.2013). Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan haluaisi elää lainalla opintoaikojaan.

Suomalaiset opiskelijat saavat opintotukea ja meille tarjotaan myös paljon muita etuja ja tukia opinnoista selviämiseen. En ole tarkemmin perehtynyt muiden Pohjoismaiden tukiin, joten en osaa sanoa enempää esimerkiksi asumistuista tai asuntojen hinnoista. Ymmärtääkseni kuitenkin esimerkiksi Islannissa ja Tanskassa asuntojen hinnat ja yleinen hintataso muutenkin on melko korkealla. Tästä voisi myös olla mielenkiintoista etsiä tietoa ja tuottaa samantyyppinen kartta.

Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssi on nyt saapunut päätökseensä ja omasta mielestäni sain kurssin aikana melko hyvän käsityksen geoinformatiikasta käytännössä. Myös QGIS on tullut jo tutuksi ainakin perustoiminnoiltaan. Kurssin edetessä oli hieno huomata, kuinka pystyin vähitellen itse ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia, eikä opettajan apua enää jokaiseen hätään tarvittu. Myös kurssikavereiden tuki ja apu on ollut korvaamatonta tehtävien suorittamisessa. Tältä kurssilta sain hyvät eväät tulevaisuuden gis -kursseille.

Lähteet:
https://www.nordicstatistics.org/ (luettu 25.2.2020)
http://www.naturalearthdata.com/downloads/ (luettu 25.2.2020)
https://yle.fi/uutiset/3-6541826 (luettu 26.2.2020)
Nylund, S. Final level: Itsenäinen karttatyö. Blogikirjoitus kurssikerralta 7. Luettu 25.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/sonysony/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *