Kuudennella luentokerralla lähdimme ulkoilemaan, mikä oli mukavaa vaihtelua. Käytimme kännykkään ladattavaa Epicollect5 -sovellusta ja keräsimme omaa aineistoa Kumpulan lähialueelta. Etsimme paikan, jonka sijainnin saimme tallennettua sovelluksen paikannuksella, ja vastasimme kysymyksiin mm. paikan turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Myöhemmin tunnilla katsoimme, miten pisteet sijoittuvat kartalla. Opimme siis tuottamaan omaa aineistoa.
Tämän jälkeen meitä odotti jälleen QGIS:n ihmeellinen maailma. Käytimme Go2streetview- liitännäistä, jonka avulla tutkimme haluamamme Helsingin keskustan alueen kaupallisuutta. Merkitsimme pisteitä, joille annoimme arvon 1-5 riippuen siitä, kuinka paljon kaupallista toimintaa näimme alueella. Tämän jälkeen vielä interpoloimme aineiston, jolloin kartalla näkyi tummempana alueet, joilla kaupallisuusaste oli suurempi.
Viimeisenä tehtävänä harjoittelimme aineiston hakemista netistä ja sen muuttamista sellaiseen muotoon, että sitä voi esittää QGIS:ssä. Haimme tietoa hasardeista ja tehtävänä oli tehdä niistä kartta, jota voisi käyttää opetustarkoituksiin. Tunnilla sain tehtyä kartan, jossa näkyi 2000-luvulla tapahtuneet maanjäristykset. Tuotokseni kuitenkin katosi, kun QGIS päätti kaatua oppitunnin viimeisillä minuuteilla. Tein kuitenkin luennon jälkeen kartan, jossa näkyvät sekä maanjäristykset että kerrostulivuoret. (Kuva 1)
Kartta on mielestäni kohtuullisen onnistunut. Selkeyden vuoksi päätin kuvata siinä vain 6.5-8 magnitudin maanjäristykset, sillä kuvaamalla myös 6.5 magnitudia heikommat järistykset, tuli kartasta liian täysi ja sekava. Yli 8 magnitudin järistyksiä ei ollut montaa, joten päätin jättää nekin pois. Kartasta näkyy silti olennainen eli se, millä alueilla maanjäristyksiä tapahtuu eniten ja missä ne ovat voimakkaimpia. Muutin maajäristyksien sijaintia kuvaavien pallojen kokoa ja väriä magnitudin mukaan. Päätin kuvata samalla kartalla myös kerrostulivuorien sijainnin, sillä niitä esiintyy eniten alueilla, joilla on myös paljon maanjäristyksiä. Ne näkyvät hyvin, sillä tein niistä kolmion muotoisia. Kartta voisi mielestäni soveltua hyvin opetukseen. Sillä voi näyttää, missä maanjäristyksiä esiintyy ja selittää, miksi kerrostulivuoret sijoittuvat samoille alueille. Niiden sijainnista voi nähdä myös litosfäärilaattojen reuna-alueet,
Kartassa näkyy, että maanjäristyksiä tapahtuu eniten Tyynenmeren tulirenkaan alueella Amerikkojen länsirannikoilla sekä Aasian mantereen itäpuolella Japanissa ja Filippiinien saaristoissa. Alueella tapahtuu jopa 90 % maanjäristyksistä ja siellä sijaitsee 75 % aktiivisista ja nukkuvista tulivuorista. Tämä johtuu siitä, että Aasiassa Filippiinien mereinen laattaa työntyy Euraasian laatan alle. Siellä on siis subduktio vyöhyke. Pohjois-Amerikassa Tyynenmerenlaatta ja Pohjois-Amerikan laattaa sivuavat toisiaan, ja Etelä-Amerikassa Nazca-laatta työntyy Etelä-Amerikan laatan alle. Sielläkin on siis alityöntövyöhyke. Karttani mukaan näillä alueilla on myös voimakkaimmat maanjäristykset, mikä johtuu juuri siitä, että laatat sivuavat toisiaan ja työntyvät toistensa alle. Voimakkaita järistyksiä tapahtuu myös Himalajalla, jossa kaksi mantereista laattaa törmää. Vaikka myös Atlantin valtameren poikki kulkee laattojen reunavyöhyke, siellä laatat erkanevat toisistaan, joten järistykset eivät ole yhtä voimakkaita. Hämäävää oppilaille voisi olla, että erkanemisvyöhykkeillä ei näy kartallani juuri ollenkaan maanjäristyksiä vaikka niitä tapahtuu siellä hyvin paljon. Ne ovat vain heikompia, kuin kartalla kuvaamani järistykset. Tuuli Lahin on blogissaan tehnyt kartan, joka näyttää ”kaikki yli viiden magnitudin maanjäristykset maailmankartalla vuodesta 2002 lähtien mitattuna.” Tästä kartasta näkee hyvin, että maanjäristyksiä tapahtuu runsaasti myös muualla kuin subduktiovyöhykeillä. Elli-Nora Kaarton tekemä kartta ”Kaikki maanjäristykset vuorokauden aikana 1.8.2016” havainnollistaa hyvin sitä, kuinka yleisiä maanjäristykset ovat ja kuinka suurin osa niistä ei aiheuta suurta katastrofia.
Kuvaamalla tulivuoret samalla kartalla, oppilaiden olisi helpompi nähdä yhteys tulivuorien ja maanjäristysten välillä. Jälleen kerran laattojen liikkeet ovat keskeisessä asemassa. Kerrostulivuoria syntyy ennen kaikkea subduktiovyöhykkeillä, joissa mereinen laatta työntyy mantereisen alle. Mereinen laattaa sulaa astenosfäärissä ja kuuma magma syövyttää tiensä maanpinnalle synnyttäen tulivuoren. Alityöntövyöhykkeillä syntyy paljon kerrostulivuoria, sillä laava on jäykempää ja sitoo paljon kaasuja. Tällöin purkaus on usein räjähdysmäinen. Kerrostulivuoria ei synny yhtä paljon laattojen erkanemisalueilla, sillä laava purkautuu maankuorien välisistä raoista ja on juoksevampaa. Himalajalla ei tulivuoria näy, vaikka siellä on voimakkaita maanjäristyksiä. Tämä johtuu siitä, että siellä törmäävät laatat ovat kumpikin mantereisia, jolloin kumpikaan ei painu toisen alle ja sula astenosfäärissä.
(lähde: sciencelearn.org)
Nämä kaikki asiat voisi opettaa tekemäni karttaa hyödyntäen. Opetustarkoituksissa kartta toimisi tosin vielä paremmin, jos samassa yhteydessä näyttää myös litosfäärilaattoja kuvaavan kartan tai mahdollisesti kuvata niitä samassa kartassa. Näin oppilaat näkisivät, miksi maanjäristykset ovat juuri tietyillä alueilla. Tätä pohtiessani mietin, että litosfäärilaattojen reunavyöhykkeitä kuvaavaa vektorimuotoista aineistoa saattaisi olla jo aivan valmiina tarjolla. En ollut väärässä! Google-haulla ja muutamalla klikkauksella olin saanut karttaani vielä laattojen reunavyöhykkeetkin esille. (Kuva 3) Vielä parempi olisi kartta, jossa näkyisi myös mihin suuntaa laatat liikkuvat suhteessa toisiinsa (Kuva 2), sillä siinä näkyisi hyvin subduktiovyöhykkeet, mikä selittäisi myös kerrostulivuorten sijoittumista.
Onneks musta ei tuu opettajaa!
LÄHTEET:
Tekniikan maailma. Tyynenmeren ”tulirenkaan” tulivuoret pelottelevat taas – uusin hälytystila julistettiin Japanissa. (12.10.2017)
https://tekniikanmaailma.fi/tyynenmeren-tulirenkaan-tulivuoret-pelottelevat-taas-uusin-halytystila-nostettiin-japanissa/ (luettu 23.3.2018)
USGS. Google Earth/KML Files
https://earthquake.usgs.gov/learn/kml.php (luettu 23.2.2017)
Science Learning Hub. Plate tectonics. (21.7.2007)
https://www.sciencelearn.org.nz/resources/339-plate-tectonics (luettu 23.2.2018)
ABC News. Volcanoes: How often do they erupt and what happens when they do? (22.11.2017)
http://www.abc.net.au/news/science/2017-11-22/volcanoes-heres-what-happens-when-they-erupt/8997014 (luettu 23.2.2018)
Lahin, Tuuli. Kerta 6: Pisteaineistoa ja tulivuoria. (21.2.2018)
https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/ (luettu 23.2.2018)
Kaarto, Elli-Nora. 6.kurssikerta: QGIS järisee (22.2.2018)
https://blogs.helsinki.fi/elkaelka/ (luettu 23.2.2018)