The End

Haloo! Jos jäi epäselväksi niin blogi on valmis! Done! Finito! Jne.
Tai kuten Eemil nätimmin ilmaisi: “Se oli siin, kiitos kurssista!”

Arttu, anna arvosana pls

t. Vivi

LÄHTEET
Becker, Eemil. Se oli siin, kiitos kurssista!. (28.3.2018)
https://blogs.helsinki.fi/beemil/  (luettu 28.3.2018)

It’s the final countdown

Noniin nyt on viimeinen kurssikerta takana ja viimeisetkin kartat tehty. Tehtävänä oli etsiä omatoimisesti jokin mielenkiintoinen aihe ja tehdä siitä karttaesitys. Tie karttojen syntymiseen ei ollut helppo lähinnä siksi, että aiheen keksiminen oli niin vaikeaa. Selasin tuntikausia erilaisia aineistoja inspiraation toivossa. Aineistoa oli samalla aivan liikaa ja liian vähän. Lopulta päätin tehdä kartan maasta, joka on ollut jo pitkään ollut ”pakko joskus päästä tänne” -listallani. Maa on Nepal. Mieleeni tuli aikaisemmalla kurssikerralla käytetty maanjäristystietokanta. Lopulta aiheeksi muotoutui Nepalin vuoden 2015 kaksi tuhoisaa maanjäristystä, jotka tapahtuivat 25. huhtikuuta ja 12. toukokuuta. Ensimmäinen niistä oli 7,8 Magnitudia ja toinen 7,3.

Prosessi lähti alkuun sopivan Nepalin pohjakartan etsimisellä. Halusin näkyville myös jonkinlaisen aluejaon väestömäärineen, mikä osoittautui hieman hankalaksi, sillä Nepalin voi jakaa alueisiin kolmella eri tavalla eli kehitysalueiden, provinssien ja piirikuntien mukaan. Kaiken lisäksi aluejakoa oli muutettu vuonna 2015, joten en löytänyt uusien provinssien mukaista aluejakoa. Päädyin lopulta käyttämään piirikuntia. Aineistossa ei kuitenkaan ollut mitään väestötietoa, joten hain väestömäärät eri lähteestä ja muokkasin ne manuaalisesti sopiviksi. Yhdistin ne join-toiminnolla aluejakodataan. Aluksi väestöntiheyskartta näytti hyvin kummalliselta ja lähdin selvittämään olisiko datassa jokin virhe. Noh, kävi ilmi, että rakas Excel oli ottanut tehtäväkseen poistaa kaikki ”turhat” nollat lukujen perästä muuttaen mm. pinta-alan 1190km2 muotoon 119km2. Kiitos Excel, love you. Ei auttanut kuin korjata virheet manuaalisesti. Maanjäristyksien sijainnit sain aiemmalla kurssikerralla käytetystä maanjäristystietokannasta. Voila kartta on valmis. (Ei se oikeasti ihan näin helposti mennyt, mutta sovitaan nyt näin) (Kuva 1)

Kuva 1 Nepalin maanjäristykset 25. huhtikuuta ja 12. toukokuuta sekä väestöntiheys (ihmisiä/km2) ja majapaikkojen sijannit.

Vain väestöntiheydellä ja maanjäristyksien sijainnilla pystyy jo pohtimaan maanjäristyksien vaikutusta. Kartalla näkyy, että kumpikaan järistyksistä ei tapahtunut tiheimmin asutuilla alueilla, mutta Nepalin pääkaupunki Kathmandu sijoittuu niiden kummankin väliin. Kathmandussa asui vuonna 2015 n. 985 000 ihmistä. (Nykyään luku on jo yli miljoona. Kartassa käyttämäni väestöaineisto on vuodelta 2011.) Karttani mukaan alueella asuu yli 4000 ihmistä/km2. Pääkaupunkina se on myös infrastruktuuriltaan maan edistynein, joten taloudellinen tuho on suurta. Järistykset ovat siis tapahtuneet lähellä hyvin haavoittuvaista aluetta.

Kuten mainitsin aikaisemmin, on Nepal ollut omalla matkalistallani jo jonkin aikaa, joten halusin tuoda kartassani esille jollain tavalla myös maanjäristyksien mahdollisen vaikutuksen turisteihin. Kartassa näkyy, että toukokuun järistys on tapahtunut kohtuullisen lähellä Mount Everestiä, mikä on luonnollisesti suosittu matkakohde. Löysin dataa erilaisten majapaikkojen sijainnista ja liitin ne vielä tekemääni karttaan, sillä uskon niiden sijainnin kertovan myös turistien suosimista alueista. Jälleen kerran maanjäristyksen eivät ole osuneet alueille, joilla olisi eniten turisteille suunnattuja yöpaikkoja. Kuitenkin kummankin maanjäristyksen itä- ja länsipuolella on suuria majoituskeskittymiä. Maanjäristyksien aikaan Nepalissa oli n. 20 000 turistia. Olin odottanut turistien uhriluvun olevan suurempi, mutta lopullinen uhriluku on ”vain” n. 90.

Tein myös toisen kartan, jolla näkyy huhtikuun maanjäristyksen kuolonuhrit piirikunnittain. (Kuva 2) Tilastoituna on kuitenkin vain 30. Huhtikuuta mennessä tietoon tulleet kuolonuhrit, joten lopullinen kuolleiden määrä on ollut suurempi. Kartassa näkyy kuitenkin hyvin, että kuolemantapaukset keskittyvät nimenomaan Kathmanduun ja sitä ympäröiviin piirikuntiin. Britannica.com -sivuston mukaan lopullinen uhriluku oli n. 9000 ja yli 600 000 rakennusta vaurioitui tai tuhoutui Kathamandussa ja sen lähiympäristössä. Toukokuun maanjäristys on luonnollisesti myös vielä lisännyt kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää. Vuoristojen läheisyys johti siihen, että myös maanvierimissä kuoli satoja ihmisiä.

Kuva 2 Nepalin vuoden 2015 huhtikuussa tapahtuneen maanjäristyksen tiedossa olevat uhrit alueittain 30.huhtikuuta.

Löysin neitistä vielä taustatyötä tehdessäni hyvän kartan, jossa on kuvattuna Nepal earthquake severity index. Se kuvaa huhtikuun maanjäristyksen aiheuttamaa tuhoa asteikolla minor-very severe. Indeksissä on otettu huomioon maanjäristyksen intensiteetti, väestö sekä asutuksen ja väestön haavoittuvuus. Tein kartasta oman version QGIS:llä. (Kuva 3)

Kuva 3 Nepal earthquake severity index

Tekemäni kartat ovat mielestäni onnistuneet hyvin ja ne ovat visuaalisesti selkeitä. Ensimmäisessä kartassa huomasin kuitenkin kirjoittaneeni legendaan pelkästään “väestöntiheys” ilman tarkempaa selitystä, että kuvattuna on nimenomaan väestöntiheys ihmisiä/km2. Olisin voinut myös lisätä maanjäristyksien viereen niiden tapahtumispäivämäärän, jotta ne erottaa toisistaan.

Jälkeenpäin mietittynä olisin ehkä halunnut kuvata jotakin hieman monimutkaisempaa kuin vain väestötiheyden ja majapaikkojen sijainnin. Tätä tunnetta vahvisti muiden blogien lukeminen. Nelli Junttila oli mm. käyttänyt yhdessä kartassaan aiemmin opittua interpolointia ja Tuoma Kirjavainen oli käyttänyt hyväkseen ympyrädiagrammeja. Kun ajattelen, millaisin odotuksin kurssille lähdin, olen kuitenkin ihan tyytyväinen. En olisi ikinä uskonut, että selviän kurssin näinkin kunniakkaaksi, joten en aio murehtia asiaa sen enempää. Olen yllättynyt, kuinka paljon olen oppinut ja QGIS:n perusteet todella tulivat aika hyvin selväksi, vaikka parantamisen varaa onkin vielä rutkasti. Onneksi (tai harmiksi) tämä ei jää viimeiseksi geoinformatiikan kurssiksi.

Kiitos kaikille kurssista!

 

LÄHTEET

Kirjavainen, Tuomas. Seitsemäs kurssikerta – Biogeografiaa feat. QGIS. (1.3.2018) (luettu 9.3.2018)
https://blogs.helsinki.fi/tuokirja/

Junttila, Nelli. 7. Kurssikerta: Oman kartan laadinta. (3.3.2018) (luettu 9.3.2018)
https://blogs.helsinki.fi/junelli/

Wikipedia.
April 2015 Nepal earthquake. (luettu 9.3.2018)
https://en.wikipedia.org/wiki/April_2015_Nepal_earthquake
Districts of Nepal. (luettu 28.2.2018)
https://simple.wikipedia.org/wiki/Districts_of_Nepal

HDX.
Nepal earthquake severity index. (30.4.2015) (luettu 28.2.2018)
https://data.humdata.org/dataset/nepal-earthquake-severity-index
Reported deaths from Nepal earthquake by district (30.4.2015) (luettu 9.3.2018)
https://data.humdata.org/dataset/map-of-reported-nepalearthquake-deaths

Mapcruzin. (luettu 28.2.2018)
http://www.mapcruzin.com/free-nepal-country-city-place-gis-shapefiles.htm

Natural Earth Data. 1:110m Physical Vectors. (luettu 28.2.2018)
http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-physical-vectors/

Diva GIS. Download data by country. (luettu 28.2.2018)
http://www.diva-gis.org/gdata

World population review. Poupulation of Kathmandu 2018. (20.10.2017) (luettu 9.3.2018)
http://worldpopulationreview.com/world-cities/kathmandu-population/

Maps of the world. Earthquakes in Nepal. (luettu 28.2.2018)
http://images.mapsofworld.com/earthquake/earthquake-severity-map-of-nepal.jpg

Northern California Earthquake Data Center. ANSS Composite Catalog Search. (luettu 28.2.2018)
http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html

Encyclopedia Britannia. Nepal earthquake of 2015. (27.4.2015) (luettu 9.3.2018)
https://www.britannica.com/topic/Nepal-earthquake-of-2015