Toisella viikolla jatkoimme QGIS-ohjelmiston käytön opettelua vertailemalla projektioiden aikaansaamia vääristymiä kartan kohteiden pituuksissa ja pinta-aloissa. Lisäksi syvensimme QGIS-taitojamme tutustumalla muun muassa QGIS:in valintatyökalujen käyttöön sekä WFS-palvelujen toimintaan.
Projektioiden aiheuttamia vääristymiä pituuksissa ja pinta-aloissa
Projektioiden aikaansaamat pituuksien, pinta-alojen ja suuntien vääristymät ovat tuttua juttua jo useammalta aiemmalta kurssilta. Kun maapalloa kuvataan kaksiulotteisesti tasolla, ei vääristymiltä voida välttyä. Tutustuimme lisää pinta-alojen ja pituuksien vääristymiin QGIS:in parissa mittaustyökalujen avulla. Projektioita vaihtelemalla itä-länsi-suuntaisen mittausviivan laskema matkan pituus osoittautuukin erisuuruiseksi eri projektioiden välillä. Piirsin mittausviivan ja pinta-alaa mittaavan alueen Lappiin, jotta tutkitut vääristymät olisivat mahdollisimman suuria. Tutkin mittausviivan laskemia pituuksia sekä pinta-alamittarilla laskettuja pinta-aloja kolmen eri projektion välillä. Taulukossa 1 on tekemäni vertailun tulokset.
Taulukko 1: Projektioiden aiheuttamia eroja mitatussa etäisyydessä ja pinta-alassa.
Aiempien luentojen opit ovat menneet perille, sillä Mercatorin projektion suuret vääristymät eivät päässeet yllättämään; onhan kyseinen projektio tunnettu suurten leveysasteiden suurista pinta-alavääristymistä. Vaikka Mercatorin projektio on huono väline kartalla esitettyjen kohteiden pituuksien ja pinta-alojen vertailuun, sopii se tähän vääristymiä havainnollistavaan tehtävään oikein mukavasti. Myös Robinsonin projektio aiheuttaa selkeitä pituuksien ja pinta-alojen vääristymiä, muttei vääristymien suuruuksien suhteen pärjää alkuunkaan Mercatorin projektiolle.
Projektioiden väliset vääristymät kartalla
Suurin osa luennosta kului kuvien 1 ja 2 karttoja väsäillessä. Havainnollistimme kartalla eri värein projektioiden aiheuttamien vääristymien suuruutta. Vertasin ETRS-TM35FIN –projektioon sekä Mercatorin projektiota että Gall stereographic –projektiota. Kartalla sininen väri merkitsee projektioiden välistä pientä vääristymää, kun taas punainen väri kertoo vääristymän olevan suuri. Karttojen välillä voidaan havaita joitain yhtäläisyyksiä; kummassakin kartassa vääristymien suuruus kasvaa pohjoiseen mentäessä.
Nopeasti vilkaistuna näyttää siltä, että Gall-projektio aiheuttaa Mercatorin projektiota suurempia vääristymiä, sillä kuvan 2 kartasta yli puolet hehkuu punaisena. Karttojen legendoja tarkasteltaessa kuitenkin huomataan, että vääristymien kertoimet ovat kuvan 2 kartassa reilusti kuvan 1 karttaa pienemmät. Jälkeenpäin ajateltuna olisikin ehkä ollut fiksumpaa esittää vääristymien luokat niin, että ne olisivat näillä kahdella kartalla myös värien puolesta paremmin vertailtavissa toisiinsa. Myös legendan vääristymien suuruutta symboloivien luokkien rajoissa on hiottavaa, sillä huomasin, että niissä toistuu sama virhe kuin viime viikollakin. Muuttujan esittäminen luokiteltuna olikin jo tuttua viime luennolta, mutta tämän luentokerran uudet asiat tuntuvat vielä haastavilta.
Myös Liina vertaa blogissaan ETRS-TM35FIN-projektiota Mercatorin projektioon. Sekä Liinan tekemällä kartalla että minun kartallani muuttujan alin luokka alkaa arvosta 3,95 ja ylin luokka päättyy arvoon 8,26. Kartat näyttävät kuitenkin keskenään hyvin erilaisilta, sillä Liinalla muuttujan luokkia on viisi ja minulla seitsemän. Lisäksi visualisoimme muuttujan eri väreillä, mikä myös tekee kartoistamme keskenään erilaiset. Vaikka kartoilla esitettäisiinkin samaa ilmiötä, voivat esitystavat poiketa runsaastikin toisistaan. Kummastakin kartasta voi kuitenkin nähdä, että vääristymien suuruus kasvaa, mitä pohjoisempana ollaan.
Lähteet:
Leisola, L., (2024). Toinen kurssikerta. Viitattu 3.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/liinalei/