Kuudennella kurssikerralla pääsimme reippailemaan ulkoilmaan ja arvioimaan kampuksen läheisyydessä olevien kohteiden turvallisuutta. Pääsimme hyödyntämään itse keräämäämme aineistoa Kumpulan ja Arabianrannan turvallisuuden arvioinnissa. Kurssikerran loppupuolella aloimme tekemään luonnonhasardien esiintymistä kuvaavia karttoja, joista olisi tarkoitus saada irti jotain opettavaista.

 

Reippailua Kumpulassa

Pääsimme tutustumaan Epicollect5-sovelluksen käyttöön ja toimintaan, kun kiertelimme ympäri kampuksen lähialuetta ja arvioimme valitsemiemme kohteiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Arvioin kohteita Annan ja Heinin kanssa. Valitsimme arvioitavaksi kohteeksi muun muassa integraalipolun, joka ei turvallisuudellaan päätä huimannut. Yhdessä ryhmänä saimme kerättyä arvioita kymmenistä kohteista. Lisäsimme tuottamamme aineiston pistemuotoisena kartalle. Päätimme visualisoida turvallisuutta arvioivan muuttujan kartalla ja esittää tietoa interpoloimalla. Interpoloinnissa käytetään olemassa olevien pisteiden arvoja hyödyksi ja lasketaan niiden avulla arvoja myös pisteiden välisille alueille. Näin saadaan aikaan koko alueen käsittävä esitys. Vaarallisimpina kohteina kartalta erottuivat muun muassa integraalipolku ja Physicumin pääsisäänkäynnin jäiset portaat. Ajatuksena oli lisätä tähän postaukseen kuva interpoloidusta kartasta, mutta onnistuin jotenkin hävittämään kyseisen kartan.

 

Opettavaisia karttoja luonnonhasardeista

Tarkoituksenamme oli luoda karttoja, jotka esittävät luonnonhasardien sijoittumista maapallolla. Käytettävissämme oli tulivuoriin, maanjäristyksiin sekä meteoriittien putoamispaikkoihin liittyviä tietokantoja. Koska kartat oli tarkoitus luoda opetustarkoituksiin, päätin valita esitettäväksi muuttujia, jotka ovat jollain tapaa kytköksissä toisiinsa. Niinpä valitsin esitettäviksi muuttujiksi tulivuoret ja maanjäristykset ja jätin tällä kertaa meteoriittien putoamispaikat huomiotta.

Ensin olin hiukan hämmentynyt siitä, miten saisin tuotua haluamani tiedot QGIS:iin. Pienen säätämiseen jälkeen sain kuitenkin tuotua kartalleni tulivuoret. Halusin kartallani esitettävän tulivuorten lisäksi jotain muutakin, joten päädyin lätkäisemään samalle kartalle myös kaikki yli 2,5 magnitudin maanjäristykset, jotka olivat tapahtuneet viimeisimpien 30 päivän aikana. Ensimmäisen kartan sain tehtyä jo kurssikerran aikana 19.2.2024, joten kartalla esitetyt maanjäristykset ovat ajanjaksolta 18.1.2024-19.2.2024. Lopputulos on kuvassa 1.

Yritin soveltaa kartan muuttujiin aiemmin kurssikerralla kokeiltua interpolointia, mutten onnistunut interpoloinnissa. Enkä ainoastaan minä, vaan myös QGIS, vaikutti menevän solmuun interpolointia yrittäessä. Jos kuitenkin kiinnitetään huomio itse karttaan, eikä jäädä sen enempää märehtimään interpoloinnin vaikeutta, voidaan huomata, että kartalta erottuu räikeän punaisena tulivuorten muodostamia ketjuja. Erityisesti Tyynenmeren tulirengas erottuu hyvin punaisten pisteiden tiheinä ketjuina. Myös Afrikan hautavajoama erottuu kartalta hyvin. Suuri osa tulivuorista sijaitsee mantereilla ja etenkin niiden reunoilla, mutta niitä löytyy myös sieltä täältä valtameristä.

Kun keskitytään maanjäristyksiin, voidaan helposti huomata niiden esiintyvän tulivuorten tuntumassa. Tulivuoret ja maanjäristykset siis keskittyvät likimain samoille alueille. Tästä seuraa se, että kartalla on myös runsaasti täysin keltaisista ja punaisista pisteistä vapaita alueita, kuten Suomi. Maantiedettä opiskeleville kartta ei tarjoa sen kummempia yllätyksiä, mutta täysin asiaan perehtymättömälle se antaa enemmän virikettä. Opetustarkoituksessa kartan pohjalta voi esimerkiksi pohtia juuri sitä, miksi tietyillä alueilla on tulivuoria ja maanjäristyksiä ja toisilla alueilla taas ei. Lisäksi pohtimista on myös siinä, miksi nämä muuttujat esiintyvät usein yhdessä samoilla alueilla.

Toisella kartalla päätin jatkaa seismisyyden aihepiireillä ja esittää yli 2,5 magnitudin maanjäristyksien rinnalla pidemmällä aikavälillä tapahtuneita yli 8,0 magnitudin maanjäristyksiä. Kuvassa 2 on toinen tekemäni kartta. Myös tällä kartalla viimeisimpien 30 päivän aikana tapahtuneet yli 2,5 magnitudin maanjäristykset ovat ajalta 18.1.2024-19.2.2024.

Kun tarkastellaan punaisella merkittyjen, yli kahdeksan magnitudin maanjäristyksien esiintymistä keltaisella merkittyjen maanjäristysten suhteen, huomataan niiden esiintyvän samoilla alueilla. Vaikka kartalle poimitut yli 8,0 magnitudin maanjäristykset ovatkin ajanjaksolta 1980–2024, ei niitä ole kartalla kuin kourallinen, mikä antaa vihiä voimakkaiden maanjäristyksien harvinaisuudesta. Maanjäristysten voimakkuutta vertaillessa tulee ottaa huomioon se, että maanjäristysten voimakkuuden asteikko on logaritminen, mikä merkitsee järistyksen 10-kertaista voimistumista siirryttäessä asteesta yhtä suurempaan. 8,0 magnitudin maanjäristykset ovatkin voimakkuudeltaan hyvin suuria ja tuhoisia. (Seismologian instituutti, Helsingin yliopisto, ei pvm.)

Myös Sini esittää kartoillaan tulivuorten ja maanjäristysten sijoittumista. Sinin kartat kuitenkin eroavat omistani, sillä ne ovat koropleettikarttoja. Itse päätin kuvata ilmiöiden esiintymistä pisteillä, enkä kiireessä edes hoksannut, että voisin esittää muuttujat myös yhtä lailla luokiteltuina koropleettikartoilla. Sinin tulivuoria esittävällä kartalla keskitytään nimenomaan maa-alueilla sijaitseviin tulivuoriin. Omalla kartallani näkyvät myös vesialueiden tulivuoret sekä se, miten tulivuoret sijoittuvat toisiinsa nähden. Sinin kartalla puolestaan valtioiden välinen vertailu tulivuorten lukumäärien suhteen on mielekkäämpää.

Halusin esittää kolmannella kartallani vaihtelun vuoksi jotain muuta kuin tulivuoria tai maanjäristyksiä. Valitsin esitettäväksi muuttujaksi tsunamit, sillä opetustarkoituksessa voidaan niiden esiintymisen yhteyttä pohtia tulivuorten ja maanjäristysten esiintymisen suhteen. Päätin esittää tsunamit maailmankartalla ajanjaksolla 2000–2020. Valmis tuotos on kuvassa 3.

Kun tarkastellaan tsunamien sijoittumista, voidaan nopeasti huomata niillä olevan jonkinlainen yhteys ylemmillä kartoilla esitettyihin muuttujiin. Tätä blogia lukeville yhteys on toivon mukaan selvä, mutta opetustarkoituksessa voidaan kartoilla esitettyjen muuttujien yhteyksiä ja mahdollisia kausaatioita pohtia.

 

Lähteet:

Häkkinen, S. (2024) Viikko 6: Ulkoilua ja hasardeja. Hitaasti mutta varmasti. Viitattu 11.3.2024

Seismologian instituutti, Helsingin yliopisto. (ei pvm.). Perustietoa maanjäristyksistä. https://www.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristykset/perustietoa-maanjaristyksista