Neljännellä kurssikerralla esitimme muuttujia pääkaupunkiseudulla ruutukartan avulla. Tehtävän parissa pääsimme tutustumaan rasteriaineistojen käyttöön. Kurssikerran jälkimmäinen osuus kului Pornaisten karttaa digitoidessa.
Ruututeemakarttoja pääkaupunkiseudun väestöstä
Aloitimme tekemään pääkaupunkiseudun väestöön liittyviä ruututeemakarttoja yhdessä Artun johdolla. Teemakarttaa varten loimme ruudukon QGIS-ohjelmiston grid-toiminnolla. Datan käsittelyn sujuvoittamiseksi karsimme ruudukosta pois ne ruudut, joiden sisällä ei esiinny rakennuksia. Näissä ruuduissa asutusta ei siis ollut, ja siten ne olivat epäolennaisia pääkaupunkiseudun väestöön liittyvien muuttujien tarkastelussa.
Harjoittelimme ruututeemakartan tekemistä visualisoimalla yhdessä muuttujan, joka kuvaa ruotsinkielisten määrää kussakin kartan ruudussa. Kartalla Helsingin väkirikkaimpien alueiden ruudut korostuivat muihin ruutuihin nähden, sillä näissä ruuduissa ruotsinkielisiä on määrällisesti enemmän kuin muualla. Tulos on hyvin ennalta arvattava, sillä todennäköisesti väkirikkaimmilla alueilla myös ruotsinkielisiä on lukumäärällisesti eniten. Kun ruotsinkielisten jakautumista pääkaupunkiseudulla tarkastellaan vain kiinnittämällä huomio ruotsinkielisten lukumäärään kussakin ruudussa, jäädään paitsi arvokkaasta tiedosta siitä, miten ruotsinkielisten määrä vertautuu kaikkiin alueen asukkaisiin. Tulimme siihen tulokseen, että tekemämme esityksen sijaan ruotsinkielisten jakautumista pääkaupunkiseudulla olisi mielekkäämpää esittää ruotsinkielisten prosentuaalisina osuuksina. Valmista tietoa ruotsinkielisten osuuksista ei löytynyt, joten esitykseen vaadittu data oli laskettava itse jo olemassa olevan datan pohjalta. Uuden muuttujan laskeminen oli kuitenkin tuttua jo aiemmilta kurssikerroilta ja sujui siten ongelmitta.
Kun kartalla esitettiin ruotsinkielisten osuutta kuvaavaa muuttujaa, sai pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten jakautumisesta melko erilaisen mielikuvan verrattuna aiemmin tekemäämme, lukumääriin pohjautuvaan karttaan. Ruotsinkielisten prosentuaalisia osuuksia kuvaavassa esityksessä Helsingin keskustan väkirikkaimmat alueet eivät enää korostuneet niin kuin aiemmalla kartalla. Karttaa lukiessa onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, onko kartalla kuvattu ilmiö esitetty lukumääriin vai osuuksiin pohjautuen. Yhtä lailla kartanlaatijan vastuulla on miettiä, kumpi esitystapa tekee kartasta kaikkein informatiivisimman. Vaikka ruotsinkielisten määrä kussakin teemakartan ruudussa on myös tärkeää tietoa, uskon ruotsinkielisyyden ilmenevän selkeimmin juuri niillä alueilla, joilla ruotsinkielisten osuudet ovat suurimpia. Kuvitellaan, että tarkasteltavana olisi vastaavanlaiset ruotsinkielisten määriä ja osuuksia kuvaavat kartat koko Suomesta. Todennäköisesti ruotsinkielisten määrää esittävällä kartalla korostuisivat Helsingin lisäksi muut väkimäärältään suuret rannikkokaupungit. Vähemmälle huomiolle jäisivät ne pienet kunnat, joissa ruotsinkielisten lukumäärä on muutaman tuhannen luokkaa, mutta joissa ruotsiapuhuvien määrä olisi suomenkielisten määrää suurempi. Näillä alueilla ja näissä kunnissa alueen ruotsinkielisyys olisi todella näkyvä ilmiö, mutta ruotsinkielisten lukumääriä esittävällä kartalla esimerkiksi Helsinki korostuisi suuren väkilukunsa takia näitä alueita ”ruotsinkielisempänä” alueena.
Päätin tehdä itsenäisesti ruututeemakartan muunkielisten jakautumisesta pääkaupunkiseudulla. Tulin siihen tulokseen, että kuten ruotsinkielisten jakautumista tarkasteltaessa myös muunkielisten jakautumista olisi parempi kuvata lukumäärien sijaan osuuksina. Laskin jälleen jo olemassa olevien muuttujien pohjalta muunkielisten osuutta kuvaavan muuttujan. Päätin kuvata muuttujan luokkia sinisen sävyillä, sillä näin esitys olisi punavihersokeille saavutettavissa ja muutenkin esteettisesti miellyttävä. Lopputulos on kuvassa 1.
Muokkasin hiukan muuttujan luokkavälejä, jotta sain muuttujan suurimman luokan visualisoitua paremmin. Ilman muokkausta tummimman värisiä ruutuja oli kartalla vain yksi kappale. Kartalta voi nähdä tummansinisen värin painottuvan erityisesti Helsingin itäisiin osiin. Osasin odottaa vastaavanlaista lopputulosta, sillä kaupunkimaantieteen kurssilla keskusteltiin muunkielisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla segregaatioon liittyen. Alueellinen eriytyminen näkyy esimerkiksi selkeästi muunkielisten ja suomenkielisten asuinalueiden muodostumisena.
Muuttujan luokkavälien lisäksi ruututeemakartan visuaaliseen ilmeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ruutujen sijoittuminen ja ruutujen koko. Vertailimme Lotan kanssa karttojamme ja huomasimme niiden välillä eroja, jotka johtuivat juuri ruutujen erilaisesta sijoittumisesta kartalla. Eroja siis löytyi, vaikka kartoillamme ruudut olivatkin kooltaan yhtä suuria. Vielä suurempia eroja karttojen välille saataisiin ruutujen kokoa muokkaamalla. Löysin Taikan blogista loistavat esimerkit kartoista, jotka havainnollistavat ruutujen koon vaikutusta kartalla kuvattavan ilmiön tarkkailuun. Kuten minäkin, myös Taika esitti kartoillaan muunkielisten osuutta asukkaista. Taikan ensimmäisessä kartassa ruutujen koko on sama kuin minulla, mutta siitä huolimatta erot ruutujen sijoittumisen välillä saavat karttamme näyttämään erilaisilta. Huomasin vasta nyt, etten itse ilmoittanut kartallani ollenkaan ruutujen kokoa (hups… kuvateksti korjatkoon tämän). Taika pohtii blogissaan tekemiensä ruututeemakarttojen tulkittavuuteen liittyviä eroja. Suurempi ruutukoko esittää ilmiön selkeästi, mutta vaarana on sen aiheuttamat liian karkeat yleistykset alueesta. Pienimmän ruutukoon kartta puolestaan paljastaa ilmiön vaihtelun yksityiskohtaisemmin, mutta saattaa olla hankalammin luettavissa.
Pornaisten digitointia – kuinka erottaa asuintalo varastorakennuksesta?
Toisessa harjoituksessa pääsimme tutustumaan lisää rasteriaineistojen käsittelemiseen. Toimme projektiin rasterimuotoista korkeusmalliaineistoa Pornaisten kunnan alueelta. Rasteriaineisto vaati kuitenkin jatkokäsittelyä, sillä sellaisenaan tuotuna aineistosta erottuivat rastereiden rajat. Rasterit yhdistämällä tästä vaivasta päästiin kuitenkin eroon. Jatkoimme harjoitusta lisäämällä karttaan korkeuskäyrät ja tekemällä rinnevarjostuksen.
Valmistauduimme seuraavaa kurssikertaa varten digitoimalla Pornaisten kunnan taajama-aluetta. Tuotimme kartalle vektorimuotoista aineistoa, kun digitoimme kartalle tärkeimmät tiet ja kaikki asuintalot. Tehtävä oli mukavan simppeli ja yksinkertainen ja häviävän hetken ajan melko rentouttavakin kaikkine hiiren klikkausäänineen, kunnes Pornaisten asukkaita ja sitä myöten klikkailtavaa tuntui olevan omaan makuuni liikaa. Sinnikkään työn tuloksena sain merkittyä kartalle pisteinä kaikki asuintalot, joskin on mahdollista, että epähuomiossa merkitsin muutaman varastorakennuksen ihmisasutukselle sopivaksi.
Lähteet:
Jaakkola, T. (2024). Tiedon esittäminen ruututeemakartalla. https://blogs.helsinki.fi/jztaika/ Viitattu 24.2.2024.