Viikko 4

Neljäs viikko lähti käyntiin suhteellisen hyvin, mutta heti tuntien jälkeen alkoikin takkuila. En enää tarkalleen muista mikä itsenäistetehtävien teossa mättäsi. Joka tapauksessa en saanut karttaa millään onnistumaan, vaan joka yrityksen jälkeen tuli vastaan vaan aina uusi ongelma. Nyt tätä neljättä viikkoa kirjottaessani, aikaa on kulunut lähemmäs kolme viikkoa kun olen viimeksi yrittänyt painia kartan kanssa.

Nyt muutama päivä sitten palattuani kartan pariin asiat olivatkin muuttuneet. Avasin tarvittavat tiedostot ja tadaa! Kartta valmistui käden käänteessä. Ruudukon tekeminen ja siihen tarvittavien tietojen liittäminen olikin suhteellisen helppoa. Olin positiivisesti yllättynyt. Kurssin ensimmäisiin tehtäviin saattoi kulua aikaa monia monia tunteja, mutta nyt tehtävät tuntuu sujuvan paljon paremmin.

Tekemässäni kartassa näkyy vierakielisten / muunkielisten absoluuttinen määrä neliökilometrin alueilla pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen mukaan ’’Vieraskieliseksi määritellään Suomessa henkilö, joka puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.’’ Saame olisi saattanut unohtua, ellen olisi tarkastanut mikä virallinen määritelmä on. Kuitenkin, kartassa 1. näkyy neliökilometreittäin, missä asuu eniten vieraskielisiä. Väriltään punaisimman alueet sijoittuvat Espoon keskuksen, Myyrmäen, Otaniemen ja Itäkeskuksen alueille. Tulos on mielenkiintoinen, sillä Pieti Raunion kartta, joka näyttää ulkomaiden kansalaisten absoluuttisen määrän samalla ruudukolla, poikkeaa huomatavasti omasta. Se luultavasti tarkoittaa sitä, että ulkomaiden kansalaiset osaavat mahdollisesti Suomea tai Ruotsia, joten heitä ei lasketa vieraskielisiksi.

Tämän viikon tehtävät on edistänyt paljon oppimista ja osaamista. Jatkamme kuitenkin seuraavalla viikolla eli viikolla viisi, joten heippa!

Lähteet:

Raunio, P. Viikko 4 (2023)  https://blogs.helsinki.fi/piraunio/2023/03/07/viikko-4/

Tilastokeskus, Vieraskielinen on yhä monessa kunnassa harvinaisuus (2011) https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-06-21_001.html