Viikko 6

Kuudes viikko lähti käyntiin keskiviikko aamuna, jolloin lähdimme pienelle aamu kävelylle. Kävelyn yhteydessä tutustuimme Epicollect5 -sovellukseen, jonka avulla pystyy keräämään dataa ja merkitä niite kartalle. Kiertelimme lähiympäristössä ja merkitsimme pisteitä kartalle, joihin liitimme sovelluksen avulla ominaisuustietoja. Näitä olivat esimerkiksi kohteiden visuaalinen houkuttelevuus ja kokemus kohteen turvallisuudesta. Aamureippailun jälkeen palasimme sorvin äären ja aloimme tutustumaan kerättyyn dataan.

Latasimme keräämämme aineiston ja rupesimme työstämään sitä Qgis – ohjelmalla. Harjoittelimme csv-tiedostojen tuontia, jonka jälkeen interpoloimme kartan aineistosta. Valitettavasti kartta on jäänyt matkan varrelle, enkä juuri nyt jaksa työstää karttaa uudelleen. Tästä huolimatta siirryin itsenäisten tehtvävien pariin.

Hasardit

Kurssikerran itsenäistehtävien tarkoituksena oli tuottaa kolme karttaa, joiden teemana ovat hasardit. Tavoitteena oli tuottaa materiaalia, jota voisi opettajana käyttää tuntiopetuksessa. Oli siis hypättävä opettajan saappaisiin ja ruvettava hommiin.

Kävin hakemassa inspiraatiota muiden blogipostauksista. Ei mennyt kauaa, kun törmäsin Joona Korhosen blogiin, josta bongasin mielenkiintoisen kartan. Kartta kuvasi aikavälillä 2000-2013 pudonneita tai löydettyjä meteoriittejä koko maailmassa. Tästä sain idean, jonka halusin toteuttaa. Tarkoituksena oli tuottaa kolme karttaa maahan osuneista tai löydetyistä meteoriiteistä eri aikaväleillä. Lähdin kokeilemaan miten kartat taittuu ja yllätyksekseni en edes tarvinut ohjeita. Kartat oli erittäin helppo tuottaa, mikä vahvisti tunnetta siitä, että olen oikeasti oppinut jotain.

Kuvassa 1. on ensimmäinen kartta mikä on käytännössä identtinen Joonan kartan kanssa. Kartasta näkee kaikki tiedossa olevat meteoriitit aikavälillä 2000-2013. Tietokanta rajoittui vuoteen 2013, joten siksi tämä aikaväli. Meteoriittitietokanta on NASA:n tuottama. Tarkastelen karttoja blogin loppuosassa, jotta blogi olisi hiemman selkeämpi. Toinen tekemäni kartta on tismalleen samanlainen, paitsi aikavälinä toimii 1900-2000. Kartan näkee kuvasta 2. Kolmas kartta jatkaa trendiä, mutta tällä kertaa aikaväli on 1800-1900. Kartan näkee kuvasta 3. Nyt valmiina on siis kolme karttaa, jotka kuvastavat tiedossa olevia meteoriittejä eri vuosisadoilla.

Kuva 1. Tiedossa olevat meteoriitit aikavälillä 2000-2013 (NASA 2023)
Kuva 1. Tiedossa olevat meteoriitit aikavälillä 1900-2000 (NASA 2023)
Kuva 1. Tiedossa olevat meteoriitit aikavälillä 1800-1900 (NASA 2023)

Aloitetaan tarkastelu kronologisessa järjestyksessä eli ensimmäisen kartta 3. Kartasta pistää silmään ensimmäisenä meteoriittien määrä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Intiassa. Meteoriittien määrä on valtava verrattuna myöhempien aikavälien metoriitti määriin. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta arvelisin, että aikavälillä on osuutta asiaan. Toinen mielenkiintoinen seikka on Etelämanner, jossa ei ole yhtään tiedossa olevaa meteoriittiä 1800-luvulla. Syy tähän löytyikin wikipediasta, jonka mukaan ensimmäinen pysyvä tukikohta perustettiin Etelämantereelle vasta vuonna 1943. Se selittääkin, miksi meteoriittejä ei välttämättä ole löydetty.

1900-luvulla asiaan on kuitenkin tullut muutos kartan 2. mukaan. Etelämantereen meteoriitti määrä on räjähtänyt ja tiedossa olevia meteoriittejä onkin 1900-luvulla Etelämantereellä jo monia kymmeniä. Euroopan meteoriitti määräkin on romahtanut verrattaen 1800-lukuun. Nyt meteoriittäjä onkin osunut Pohjois-Afrikkaan erittäin paljon. Vaikka viimeisessä kartassa aikaväli on vain 13 vuotta, niin meteoriittien määrä ei ole paljoakaan pienempi, kuin edellisisä kartoissa.

Jos mieten hetken karttoja opettajan saappaissa, niin kartat saattaisivat sopia opetuskäyttöön. Ne eivät ole asioita mullistavia, mutta niiden kautta voisi mielestäni harjoitella näkemään totuutta esitetyn kartan läpi. Esimerkkinä Etelämanteren meteoriitit. Se, että 1800-luvulla ei ole yhtään tiedossa olevaa meteoriittä Etelemämantereella, ei tarkoita etteikö niitä olisi siellä. Niitä ei vain välttämättä ole löydetty. En tiedä miksi tälläistä pohtimista voisi kutsua, mutta ainakin omasta mielestä se on erittäin mielenkiintoista. Päätän nyt kuitenkin tähän tämän postauksen ja palaan asiaan ensiviikolla, jolloin onkin kurssinviimeiset tuunnit.

Moi moi.

Lähteet:

Korhonen, J (2023) Viikko 6. https://blogs.helsinki.fi/kojoona/2023/02/22/viikko-6/

Wikipedia, Etelämanner (Luettu 19.03.2023)  https://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4manner

Meteoriittitietokanta (NASA)                                                      https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *