Month: February 2022

”Ainiin se retki…”

Mikä tällä kertaa oli kurssikerran aihe?

Retkelle lähteminen voisi olla hyvä idea, jos olisi myös pukeutunut sen mukaisesti. Lähdimme siis toiseksi viimeisellä tunnilla nauttimaan raikkaasta talvisäästä. Viikon kestäneestä räntäsateesta ei enää näkynyt jälkeäkään ja pitkästä aikaa idea ulos menosta oli jopa ihan hyvä idea. Aloitimme kuitenkin kuuntelemalla opettajan johdatuksen, diasarjan (vai oliko siinä montaakaan diaa), tämän päivän aiheeseen. Se kertoi muun muassa julkisesta liikenteestä, rakentamisesta ja ennen kaikkea julkisista tiloista. Siispä lähdimme ulos tekemään pienimuotoista tutkimusta liittyen julkisiin tiloihin ja kaupunkisuunnitteluun.

Teimme viiden hengen ryhmässä noin tunnin kävelylenkin Arabianrannassa ja otimme yhdessä kuvia, osa samoista paikoista ja osa eri paikoista. Kävelylenkki oli kiva ja raitis ilma teki hyvää keholleni. Huonosti nukuttujen yöunien jälkeen käveleminen sai minut energisemmäksi ja loppuluennolla pysyin paremmin hereillä.

 

Tehtävien pariin!

Aamun kävely kauniissa maisemassa sai minut latautumaan kurssikerralle erittäin positiivisin mielin. Ehkä pitäisi alkaa kävelemään kampukselle? (No ei, vitsi vitsi, en kykenisi sellaisiin urheilusuorituksiin.) Kävelyn jälkeen aloitimme taas tehtävät QGIS:sin parissa. Koko kurssiryhmämme havainnot kerättiin yhteiseen tiedostoon ja sen jälkeen veimme keräämämme aineiston QGIS-ohjelmaan. Aineisto avautui pisteaineistona keräämistämme havaintokohteista, minkä interpoloimme kokemamme turvallisuudentunteen mukaan (kuva 1).

Kartassa punaiset alueet kuvaavat epäturvallisuuden tuntemusta ja sininen puolestaan turvallisuudentunnetta alueesta tai kohteesta. Havainnot jakautuivat Kumpulan kampuksen läheisyyteen suhteellisen tasaisesti ja saimme aineistoa lähes joka ilmansuunnasta. Epäturvallisimmat alueet sijoittuvat kartassa pääasiassa teiden varsille ja paljon rakennetuille alueille. Enemmän turvallisuudentunnetta puolestaan koetaan puistoalueilla ja luonnontilaisemmissa kohteissa. Tehtävässä erityisen mielenkiintoista oli tutkia, miten muut kurssikaverit kokevat turvallisuudentunteen kaupunkisuunnittelun eri kohteissa.

Kuva 1 – Interpoloitu kartta Helsingin turvallisuudesta kaupunkisuunnittelun kohteissa.

 

Mielestäni kartta onnistui visuaalisesti ihan hyvin ja interpoloiminen osoittautui yllättävän helpoksi. Jatkoin vielä interpolointitaktiikalla seuraavaan tehtävään (kuva 2), mutta lopputuloksesta tajusin, että interpoloiminen ei välttämättä sovi ihan jokaiseen karttaan yhtä hyvin. Minusta interpoloinnissa olisi hyvä olla kaksi vastakkaista ääripäätä, joita havainnollistetaan eri väreillä kartassa. Maailman maanjäristyskohtia kuvaavassa kartassa vertaillaan ainoastaan eri magnitudiasteisia järistyksiä, jolloin interpoloiminen on mielestäni vähän turhaa, kun saman tiedon voi esittää paremmin muulla tavalla, kuten pisteillä. Siksi lisäsin lopuksi interpoloinnin jälkeen karttaan vielä pisteet, jotta kartta olisi havainnollistavampi ja helpommin luettava. Kartassa vaaleammat alueet viittaavat pienempään magnitudiin ja puolestaan tummemman punaiset alueet suurempaan magnitudiasteeseen. Kartasta huomaa selvästi, että maanjäristykset keskittyvät mannerlaattojen saumakohtiin, joissa laatat erkanevat, törmäävät tai sivuavat toisiaan.

Kuva 2 – Interpoloitu kartta maailman maanjärsityskohdista mitattuna magnitudin mukaan.

 

Kartta ei miellytä visuaalisesti silmääni, enkä sanoisi olevani kovinkaan ylpeä lopputuloksesta. Ainakin opin sen, että joillekin aineistolle ei välttämättä kannata käyttää interpolointia. Lisäksi en saanut vaihdettua legendaan magnitudiasteikon sävyjä oikein, koska muokkasin oletusvärejä tehdessäni karttaa. Legendan kolme viimeistä kohtaa eivät siis pidä paikkaansa värien perusteella.

Seuraavaksi siirryin tekemään tulivuorikarttaa (kuva 3), joka esittää koko maailman eri tulivuorityyppejä alueittain. Niin kuin edellisessä kartassa, tässäkin laitoin näkyviin litosfäärilaatat, jotka havainnollistavat tulivuorten sijoittumista. Teimme karttaa yhdessä Katrin kanssa ja päätimme valita esitettäviksi tulivuorityypeiksi muista tulivuorista kalderat (vihreä piste), kilpitulivuoret (keltainen), vedenalaiset tulivuoret (sininen) ja kerrostulivuoret (punainen). Muita tulivuoria kuvataan kartassa violetilla värillä.

Kuva 3 – Maailman eri tulivuorityyppejä ja niiden sijainti.

 

Olen ylpeä, että saimme aikaan näinkin hyvän kartan, joka jopa miellyttää aika hyvin silmää. Käytimme eri tulivuorityyppien valitsemiseen aiemmilla kurssikerroilla opittuja taitojamme ja saimme onnistumaan haluamamme kartan suhteellisen vaivattomasti. Keksimme jopa aineiston avaamismenetelmän, jonka saimme toimimaan jotenkin ihmeellisesti vain pienellä vaivalla. Voisin sanoa, että olen oikeasti edistynyt QGIS:sin käytössä melko tavalla!

Viimeisenä tehtävänä teimme vielä (ei niin havainnollistavan) kartan tsunameista (kuva 4). Tässä vaiheessa motivaatio loppui omalla kohdallani täysin. Olimme olleet luokassa jo tosi pitkään ja nälkä oli kova, koska emme ehtineet UniCafeen syömään ennen sen kiinnimenoa. Sain kuitenkin aikaan edes tsunamien sijaintia kuvaavan kartan, jossa aineisto on esitetty muiden tämän kurssikerran karttojen mukaan pistemuotoisena.

Kuva 4 – Tsunamien esiintyvyys maailmalla.

 

Kartoissa 2, 3 ja 4 voi huomata paljon samankaltaisuutta: maanjäristykset, tulivuoritoiminta ja tsunamit esiintyvät suurin piirtein samoilla alueilla eli mannerlaattojen saumavyöhykkeissä. Karttoja voidaan käyttää opetustarkoituksessa esimerkiksi näiden kaikkien ilmiöiden yhteyden selittämisessä ja havainnollistamisessa. (Tosin en käyttäisi karttaa 2 muuta kuin huonona esimerkkinä :D) Topias Vanhatalo oli laatinut kahdesta samasta aiheesta kartan kuin minäkin: maanjäristyksistä ja tulivuorista. Myös hän oli maininnut niiden yhteydestä blogissaan ”Kuudetta kertaa”:

” Maanjäristyksiä ja tulivuoria esiintyy paljon mannerlaattojen rajakohdissa, erittäin selvästi tämä näkyy muun muassa Atlantin keskiselänteen ja Tyynenmeren tulirenkaan yhteydessä. Etenkin Tyynenmeren tulirenkaan yhteydessä esiintyy todella paljon niin tulivuoria kuin myös maanjäristyksiäkin.”

– Topias Vanhatalo

 

Lopputunnelmat

Kurssikerta venähti taas paljon, noin 8 tuntiin ja olo oli myös sen mukainen. Sain kuitenkin tehtyä kaikki kartat edes jollain tavalla, vaikka viimeisen kanssa loppuikin motivaatio pahasti. Oli kuitenkin kiva juttu, että saimme päättää itse tutkittavat kohteet, jolloin jokainen sai tehdä karttoja juuri omista mielenkiinnonkohteista. Tehtävissä oppi myös soveltamaan aikaisemmin opittuja taitoja ja oli ilo huomata sekä omaa, että kavereiden kehitystä QGIS:sin parissa. Vielä viimeiset pinnistykset ennen kurssin loppumista!

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin 😊

 

 

Käytetyt lähteet:

Vanhatalo T. (2022) Kuudetta kertaa (viitattu 24.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/topiasva/

 

“Kertaus on opintojen äiti”

– Eeva Raki

 

Aloitustunnelmat

Jatkoimme viimekerralla aloitetun kartan tekemistä. En päässyt viime viikolla mukaan kurssikerralle, joka vaikeutti paljon tehtävien tekemistä. Siksi en ollut myöskään saanut aineistoa edes kokonaan kasaan, mutta onneksi tämän kerran tehtäväkansiossa oli valmis Pornaisten kartta. Viikon aikana kerääntynyt stressini hävisi siis tunnin alussa, alle kymmenessä sekunnissa. Joskus pitäisi oppia stressaamaan asioista vähemmän…

 

Kurssikerran tehtävät

Harjoittelimme puskurivyöhykkeiden tekemistä ensin Pornaisten karttaan, jonka jälkeen siirryimme Helsinki-Vantaan lentokenttäaineiston pariin. Teimme meluasteiden puskurivyöhykkeisiin liittyvän tehtävän, jota pohdimme yhdessä kavereiden kanssa ja onnistuimme tekemään sen luultavasti oikein. Teimme aineistojen ja kysymyksien perusteella alueesta kaksi karttaa (kuvat 1 ja 2).

Kuva 1 – Helsinki-Vantaan lentokentän puskurivyöhyke

 

Tehtävässä oli neljä kohtaa, joissa oli Helsinki-Vantaan lentokentän meluhaittoihin liittyviä kysymyksiä:

• Tutki kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä?

Vastaukseksi sain (tai saimme), että yhteensä kahden kilometrin säteellä meluvyöhykkeellä asuu 10 547 ihmistä, joista meluisammalla vyöhykkeellä eli yhden kilometrin säteellä asuu 916 ihmistä.

• Tutki kuinka prosenttia edellisen kohdan asukkaista asuu Helsinki-Vantaa lentokentän pahimmalla melualueella (65dB)?

65dB -alueella asuvia ihmisiä on aineiston mukaan yhteensä 303 asukasta. Jos se jaetaan 2 km kokonaisasukasmäärällä, saadaan 0,0287… = 2,9%

• Kuinka monta ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella?

Tulokseksi sain: 1 923 ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella.

• Kun lentokentän kolmatta kiitorataa rakennettiin vuonna 2002, laskeutuvat koneet lensivät tilapäisesti suoraan Tikkurilan yli, kartalla suunnassa kaakosta luoteeseen. Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta?

Tehtävässä piti tehdä puskurivyöhyke poikkeukselliselle lentoreitille ja erottaa sen jälkeen puskurivyöhykkeelle osuvien asukkaiden lukumäärä. Alla olevassa kartassa (kuva 2) sinertävä tai violetti väri kuvaa tehtävässä tehtyä puskurivyöhykettä, jonka sisäpuolella voi huomata saman värisiä palleroita, jotka puolestaan kuvaavat melualueen asukkaita. Näiden pohjalta sain tulokseksi, että lentoliikenne häiritsisi 27 191 ihmisen elämää.

Kuva 2 – Puskurivyöhyke vuoden 2022 tilapäisestä lentoliikenteestä

 

Puskurivyöhyketehtävien kanssa ei ollut suurempia ongelmia. Näin jälkikäteen mietittynä, ne osoittautuivatkin suhteellisen helpoiksi ja nopeiksi verrattuna päivän viimeisiin tehtäviin. Puskurivyöhykkeiden tekeminen iskostui myös mieleeni loppu elämäkseni, koska toistelin samoja vaiheita kerta toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan. Ainakin voin sanoa oppineeni jotain.

Teimme kurssikerralla myös yhdessä kavereiden kanssa tehtävän samaisen kartan juna- tai metroasemista ja niiden puskurivyöhykkeistä. Tehtävä oli samantyylinen kuin edeltäväkin ja sen tekeminen sujui sulavasti. Tunnelma oli tässä vaiheessa vielä ihan hyvä ja positiivinen. Oli myös ilo huomata kehitystä QGIS-ohjelman käsittelytaidoissani.

Viimeiseksi siirryimme uima-allas tehtävään. Tehtävä osoittautui vaikeammaksi ja sen kanssa tuli tuskaisen paljon ongelmia. Loppujen lopuksi istuimme 9 tuntia luokassa tekemässä tehtäviä. Olen kuitenkin tyytyväinen, että jäin luokkaan tekemään tehtäviä, koska kotona niiden kanssa painiminen ei olisi tuonut minulle muuta kuin päänsärkyä ja unettomia öitä. Siksi onkin hyvä, että olen ottanut tavaksi tehdä tehtävät suoraan ”virallisen” kurssiosuuden jälkeen.

”Minä en jätä huomiseen mitään, minkä voin tehdä tänään.”

– Pikku Myy

Isoin ongelmamme tehtävän aikana oli paikannimien, saunojen ja uima-altaiden yhdistäminen samaksi alueeksi niin, että myös saunojen ja uima-altaiden määrä summautuisi. Yhdistämisen jälkeen saisimme puolestaan tehtyä pylväitä kartalle. Olimme niin toivottomia, että päädyimme näpyttelemään paikkojen nimiä erikseen ja yhdistämään uima-altaiden ja saunojen määriä taulukkoon manuaalisesti. Olimme saaneet jo koko taulukon valmiiksi ja päässeet lähes maaliin asti, kun QGIS-guru Ilari sai ratkaistua ongelmamme. Tosin ratkaisu ei enää vaikuttanut meidän tilanteeseemme, koska olimme päässeet eteenpäin raskaalla näpyttelytavallamme. Ilmeisesti kuitenkin a_pks_pie aineistossa oli jotain vikaa, ja sen korjaaminen hoitui asetuksien kautta.

”Settings > options > Processing > General > invalid features filtering > ignore ja kaikki onnistui parin alueen kohdalle tulevaa aukkoa lukuun ottamatta.”

– Siiri Kokkonen

 

Seuraavaksi vielä kovalla vaivalla haetut vastaukset kysymyksiin:

• Kuinka monta uima-altaalla varustettua rakennusta löytyy pääkaupunkiseudulta?

Pääkaupunkiseudulta löytyy yhteensä 855 uima-altaalla varustettua taloa. (Tulos oli erittäin yllättävä)

• Kuinka paljon asuu asukkaita sellaisissa taloissa, joissa on uima-allas?

Asukkaita asuu saamiemme tulosten mukaan yhteensä 12 170 sellaisissa rakennuksissa, joissa on uima-allas.

• Kuinka moni noista taloista on omakotitaloja? Entä kerrostaloja tai rivitaloja?

Omakotitaloja yhteensä on 345 kappaletta, rivitaloja 113 ja kerrostaloja 181 kappaletta.

• Kuinka monessa talossa on sauna ja kuinka monta prosenttia se on kaikista asutuista taloista pääkaupunkiseudulla?

Saimme tulokseksi, että pääkaupunkiseudulla olisi 21 922 saunaa, joka on luultavasti 24,4% kaikista pääkaupunkiseudun taloista.

• Mikä on kaikkein uima-allasrikkain osa-alue?

Teimme tästä kohdasta havainnollistavan kartan (kuva 3), jossa kuvataan uima-altaiden määrää eri kaupunginosissa. Kartta-aineiston mukaan eniten uima-altaita on ilmeisesti Lauttasaaressa.

Kuva 3 – Uima-altaiden lukumäärät eri pääkaupunkiseudun kaupunginosissa

– Tehnyt: Nea Tiainen, Katri Hämäläinen, Anni Leppä ja minä

– Apujoukkojakin oli paljon edellä mainittujen nimien lisäksi

 

Olen joka tapauksessa tyytyväinen, että sain tehtyä kavereiden avustuksella kurssikerran kaikki tehtävät. Karttojen ulkonäöt eivät ole parhaita mahdollisia, mutta kyllä niistä selvää saa. On kuitenkin tärkeintä, että haluttu asia välittyy lukijalle kartoista. Lisäksi eri QGIS-ohjelman työkalut ovat nyt alkaneet hahmottua minulle paremmin. Osaan käyttää jo monia työkaluja itsenäisesti, mutta joidenkin kanssa on vielä ongelmia niiden toimintojen ymmärtämisessä.

 

Lopputunnelmat

“Tää oli niin traumaattinen kokemus et mä varmaan unohdan kaiken heti”

– Katri Hämäläinen

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin 😊

 

Käytetyt lähteet:

Kokkonen S. (2022) Kurssikerta 5: Lentokoneita ja kärsimystä (viitattu 17.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/siirikok/

Sitaatit.fi, Muumi-sitaatit (päätoimittaja: Vesa Nippala) (viitattu 17.2.2022), saatavilla: https://sitaatit.fi/muumi-sitaatit/

Kyllä rasterikarttojen laatiminen onnistuu vaikka sukset jalassa

 

Tunnelmat tehtävistä

Olin tällä viikolla Levillä laskettelemassa kaverini perheen kanssa, joten kurssikerran liveosuus jäi minulta välistä. Toisin sanoen tehtävien teko vaikeutui erittäin paljon. Aloitin tekemään tehtäviä junassa ja olen edelleen ylpeä itsestäni, että sain jopa aika paljonkin aikaan, kun paneuduin tehtäviä koskeviin ohjeisiin kunnolla. Joissakin kohdissa oli vaikeuksia paljonkin, mutta ajattelemalla omilla aivoillani, pääsin niidenkin hankaluuksien yli. Onnistuin lopulta omin avuin tekemään ensimmäisen tehtävän kartan!

 

Sitten kartan laadinnan pariin!

Kurssikerralla siis harjoiteltiin laatimaan rasterimuotoisia karttoja. Valitsin itse analysoitavaksi kohteeksi pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ja tein siitä melko onnistuneen kartan. Valitsin väreiksi punaisen eri sävyt, koska minun mielestäni se oli sillä hetkellä looginen valinta ja vaihteluvälit olivat selkeästi erotettavissa. Valitsin karttaan kahdeksan luokkajakoa, jotta kartta olisi mahdollisimman realistinen, eikä se vääristäisi todellisia lukemia. Olen loppujen lopuksi tyytyväinen lopputulokseeni, koska en olisi uskonut, että saisin kokonaisen kartan aikaan ilman opettajan näytön seuraamista luokassa.

 

Kuvassa 1 näkyy, että ruotsinkielisiä on lukumäärältään paljon etelässä, jossa sijaitsee väestöllisesti muutenkin enemmän väestöä kuin muualla pääkaupunkiseudun alueella. On siis ymmärrettävää, että alueella on myös lukumäärällisesti enemmän ruotsinkielisiä.

Muiden kurssilaisten blogeja lukiessa huomasin, että Salla Kärkkäisellä blogissaan: ”Viikko 4: Flashbackit TEMMI:lle ja muuta mukavaa” oli kolme havainnollistavaa karttaa samasta aiheesta kuin minäkin olin tehnyt. Lainasin hänen blogitekstistään yhden näistä kolmesta kartasta (kuva 2). Kun ruotsinkielisten osuutta mitataan kartalla prosentuaalisesti, tulos näyttää ihan erilaiselta. Todellisuudessa suurempi ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus keskittyy enemmän itään ja vähän myös länteen sekä pohjoiseen. Etelässä prosentuaalinen osuus on tällöin suhteellisen pieni.

 

”Luonnollisesti alueilla, joilla asuu enemmän ihmisiä on myös enemmän ruotsinkielisiä, mutta se ei tarkoita, että ruotsinkielisten osuus kasvaisi. Päinvastoin, alueilla joilla on pieni väestöntiheys korostuu ruotsinkielisten osuus.”

– Salla Kärkkäinen

 

On tärkeää havainnoida karttoja eri tavoin, koska joissakin aineistossa kartan ulkonäkö voi muuttua paljonkin riippuen siitä, käyttääkö siinä absoluuttista tai suhteellista osuutta. Ruututeemakartassa pitääkin miettiä sitä, millä tavoin asian haluaa havainnollistaa ja mihin kartalla halutaan pyrkiä. Näidenkin kuvien (kuvat 1 ja 2) avulla voidaan siis todeta, että kartoilla on suuri vaikutus siihen, millaisen kuvan se antaa ihmisille. Kartoilla voidaan helposti vaikuttaa ihmisten näkemyksiin ja mielipiteisiin eri asioista. Niitä voidaan muokata kuvastamaan jotain ilmiötä esimerkiksi voimakkaammaksi värisävyllä, luokkajaolla, mitta-asteikolla ja monilla muilla asioilla.

 

Rasterimuotoisessa ruututeemakartassa on niiden havainnollistavuuden lisäksi monia ongelmia muun muassa sen yleistävyydessä. Tästä etenkin Nea Tiainen kertoo blogissaan ”Viikko 4. Ruutuja ja PTSD oireita” hyvin:

”Ruututeemakartta halkoo väkivaltaisesti alueen nätteihin ruutuihin ottamatta huomioon asuinalueiden sijaintia tai asutusten keskittymiä. Se vääristää ja pelkistää mielestäni liikaa aineistoa, kun yksittäinen asuinalue voi pahimmassa tapauksessa jakautua 4 eri osaan.”

– Nea Tiainen

Hän mainitsee lisäksi, että olisi parempi idea valita esimerkiksi koropleettikartta aineiston esittämiseen. Itselläni tuli tästä mieleen, että tekemäni kartta olisi ollut paljon havainnollistavampi, jos siinä olisi ollut näkyvissä esimerkiksi kuntarajat, paikannimet ja jonkinlainen indeksi väestön jakautumisesta alueelle. Näiden puute vaikeuttaa kartan havainnollistamista ja lukemista sekä saa kartan näyttämään hieman epäselvältä.

 

Lopputunnelmat

Kartan tekeminen oli samalla aikaa sekä tuskaa, että onnistumisen tunnetta. Kaikista epäonnistumisista ja viikon aikana kertyneestä stressistä huolimatta sain loppujen lopuksi kokonaisen kartan valmiiksi. Kartta ei ole täydellinen, mutta se on tarpeeksi hyvä. Aloitin myös tehtävää 2 rasterikuvien tuottamisesta, mutta päätin, että en laita kuvia siitä vielä tämän kurssikerran blogiin. Niistä sitten ensi blogissa. Seuraavalla kurssikerralla pääsen taas livenä paikalle karttatehtävien pariin, jolloin tehtävien tekeminen helpottuu merkittävästi. On taas kivaa päästä pohtimaan asioita ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä kavereiden kanssa. Olemme kaikki tulevia QGIS-guruja!

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin 🙂

 

 

Käytetyt lähteet:

Kärkkäinen S. (2022) Viikko 4: Flashbackit TEMMI:lle ja muuta mukavaa (viitattu 14.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/

Tiainen N. (2022) Viikko 4. Ruutuja ja PTSD oireita (viitattu 14.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/tiainea/

”QGIS, älä kaadu!”

Miten luento sujui?

Luennolla työskentelimme jälleen QGIS-ohjelman parissa. Kurssikerta sujui varsin nopeasti, koska jälleen kerran uusiin tehtäviin tutustuminen vei yllättävän paljon aikaa. Teimme luennolla kaksi eri karttatehtävää, joiden laatiminen onnistui suhteellisen samalla tavalla. Ensimmäisen kartan teimme Afrikan maanosasta opettajan johdolla (kuva 1). Toista karttaa (kuva 2) saimme aloittaa kurssikerran lopussa, mutta jäin loppujen lopuksi taas kerran kavereiden kanssa tekemään tehtävän loppuun luennon jälkeen.

Aluksi tehtävät tuntuivat hankalilta ja monimutkaisilta, mutta näppäimet ja tehtävänvaiheet alkoivat hahmottua selvemmin, kun niitä joutui toistamaan monta kertaa QGIS-ohjelman kaatuillessa uudestaan ja uudestaan. Sain lopulta molemmat harjoitukset onnistuneesti valmiiksi ja se on pääasia.

 

Tehtävä Afrikasta

Ensimmäinen kartta (kuva 1) tehtiin siis Afrikasta, jossa kuvataan maanosan öljykenttien, konfliktien ja timanttikaivoksien määrää. Kartan ulkoasu ei täysin miellytä silmääni, mutta ainakin se kuvaa onnistuneesti oikeita, tehtävässä haettuja asioita. Kartassa keltaisella on merkittynä öljykenttäalueet, punertavina pisteinä konfliktipaikat ja violetin sävyllä timanttikaivoksien sijainnit. Pisteet ja alueet erottuvat kartasta hyvin, mikä tekee sen tulkinnasta helpompaa. Kartassa valtionrajat helpottavat alueiden ja pisteiden sijainnin hahmottamisessa, ja ne ovatkin kartassa melkeinpä välttämättömät. Pienimmät saaret eivät kuitenkaan näy pienessä karttakuvassa kovin hyvin.

 

Kartasta huomaa, että öljykentät sijoittuvat selkeästi suurimmilta osin Pohjois-Afrikkaan. Muiden kurssilaisten blogeja lukiessa löysin tähän liittyvän vastauksen Salla Kärkkäiseltä blogissaan: ”Viikko 3: Toistojen kautta se avautuu!”:

”Maallikon silmin timanttien ja öljyn määrä on selkeästi yhteydessä konfliktien määrään. Mielenkiintoista on, että konflikteja on, vaikka timanttien ja öljyn ajattelisi tuovan varallisuutta alueelle. Syynä voisi olla se, että varallisuus jakautuu huonosti eri ihmisryhmien välille. Afrikan maat ovat vanhoja siirtolaismaita, ja se on jättänyt jälkensä niiden yhteiskuntiin.”

– Salla Kärkkäinen

 

Salla Kärkkäisen tulkinta on erittäin oivaltava ja mielenkiintoinen, mutta on myös hyvä muistaa, että kartan aineistolla ei välttämättä ole suoraa syy-yhteyttä. On paljon muita tekijöitä konfliktien syntymiselle kuin kartassa näkyvät timantit ja öljykentät, niin kuin Sallakin blogissaan mainitsee.

 

Toinen karttatehtävä Suomen tulvaindeksistä

Toinen kartta (kuva 2) kuvaa Suomen järvisyyttä ja valuma-alueita. Siinä valuma-alueet ovat merkittynä punaisen eri sävyillä vaaleimmasta tummimpaan, jossa vaalea tarkoittaa pienempää osuutta, kun taas tummempi suurempaa osuutta. Taustaväri on tummemman harmaa, jotta vaaleimmat alueet erottuisivat kartasta selvemmin. Karttaan on myös merkittynä joet sekä järvet, jotka liittyvät kartan teemaan ja joiden avulla voi vielä paremmin ymmärtää järvisyyden ja valuma-alueiden jakautumista Suomessa. Järvisyysprosenttia on kuvattu tummansinisillä pylväillä. Mitä korkeampi pylväs, sen suurempi järvisyysprosentti.

 

Kartasta voi huomata, että suurimmat valuma-alueet sijoittuvat Pohjanmaalle. Alueella ei ole myöskään paljon järviä, joka on isona syynä tulvien kohonneeseen riskiin. Pohjanmaalla joet virtaavat laakeammilla alueilla, ja kun järviä on niukasti, joista tulee tulvaherkempiä ja tulvivat helposti maa-alueelle. Ilmiö voimistuu keväällä, lumen ja jään sulamisvaiheessa, jolloin jokiin vapautuu entistä enemmän vettä.

Toinen suurempi valuma-alue sijoittuu Lappiin, jossa suurimmat tulvat aiheutuvat myös keväällä suuren lumi- ja jäämäärän sulaessa. Lapissa kuitenkin on enemmän järviä, jotka ”sitovat” tulvavettä hyvin. Järvet ovat myös voineet muodostua osittain sulamisvesien kerääntymisestä yhteen kohtaan. Järvisyysprosentti on korkealla myös Itä- ja Keski-Suomessa, jossa tulvia ei esiinny paljoakaan. Järvien ja valuma-alueiden välillä voikin nähdä selvän yhteyden: Siellä missä järvisyysprosentti on korkea, valuma-alueiden määrä on pienempi ja tulvariski pienenee. Puolestaan alueilla, jossa järviä ei ole niin paljon, valuma-alueita esiintyy enemmän ja tulvariski kasvaa.

Lisäksi voi vielä huomata yhden tekijän tulvariskin ilmaantuvuudessa. Tämän Lotta Sainio selittää hyvin blogissaan: ”Viikko 3: Afrikkaan ja Suomen valuma-alueille”. Tietoa on ilmeisesti lainattu myös netistä omien tulkintojen tueksi.

”Kartasta voidaan myös päätellä, että järvisillä alueilla tulvariski on pienempi kuin meren lähettyvillä. Meren lähettyvillä tulvat liittyvät yleensä myrskyihin, kun taas jokien ja järvien lähettyvillä tulvat ovat kevättulvia, jotka syntyvät lumien sulaessa” (SYKE, 2021)

– Lotta Sainio

 

Lopputunnelmat

Kurssikerran tehtävät olivat loppujen lopuksi ihan mielenkiintoisia. Opin tehdyistä työvaiheista paljon ja ainakin se tuli toistettua useampaan otteeseen… 😀 Vaikka aluksi oli vaikeuksia, niistä päästiin eteenpäin ja lopuksi asiat sujuivatkin jo kuin luistettu.

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin 🙂

 

 

Käytetyt lähteet:

Kärkkäinen S. (2022) Viikko 3: Toistojen kautta se avautuu, (luettu 3.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/

Sainio L. (2022) Viikko 3: Afrikkaan ja Suomen valuma-alueille, (luettu 3.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/salotta/

(Lotta Sainion käyttämä lähde: SYKE, 2021. Tulvariskialueet. Saatavilla: https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskialueet/)