Kurssikerta 4 – Rasteriaineistoja!

Kyllä rasterikarttojen laatiminen onnistuu vaikka sukset jalassa

 

Tunnelmat tehtävistä

Olin tällä viikolla Levillä laskettelemassa kaverini perheen kanssa, joten kurssikerran liveosuus jäi minulta välistä. Toisin sanoen tehtävien teko vaikeutui erittäin paljon. Aloitin tekemään tehtäviä junassa ja olen edelleen ylpeä itsestäni, että sain jopa aika paljonkin aikaan, kun paneuduin tehtäviä koskeviin ohjeisiin kunnolla. Joissakin kohdissa oli vaikeuksia paljonkin, mutta ajattelemalla omilla aivoillani, pääsin niidenkin hankaluuksien yli. Onnistuin lopulta omin avuin tekemään ensimmäisen tehtävän kartan!

 

Sitten kartan laadinnan pariin!

Kurssikerralla siis harjoiteltiin laatimaan rasterimuotoisia karttoja. Valitsin itse analysoitavaksi kohteeksi pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ja tein siitä melko onnistuneen kartan. Valitsin väreiksi punaisen eri sävyt, koska minun mielestäni se oli sillä hetkellä looginen valinta ja vaihteluvälit olivat selkeästi erotettavissa. Valitsin karttaan kahdeksan luokkajakoa, jotta kartta olisi mahdollisimman realistinen, eikä se vääristäisi todellisia lukemia. Olen loppujen lopuksi tyytyväinen lopputulokseeni, koska en olisi uskonut, että saisin kokonaisen kartan aikaan ilman opettajan näytön seuraamista luokassa.

Kuva 1 – Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten lukumäärä neliökilometrin alueella

 

Kuvassa 1 näkyy, että ruotsinkielisiä on lukumäärältään paljon etelässä, jossa sijaitsee väestöllisesti muutenkin enemmän väestöä kuin muualla pääkaupunkiseudun alueella. On siis ymmärrettävää, että alueella on myös lukumäärällisesti enemmän ruotsinkielisiä.

Muiden kurssilaisten blogeja lukiessa huomasin, että Salla Kärkkäisellä blogissaan: ”Viikko 4: Flashbackit TEMMI:lle ja muuta mukavaa” oli kolme havainnollistavaa karttaa samasta aiheesta kuin minäkin olin tehnyt. Lainasin hänen blogitekstistään yhden näistä kolmesta kartasta (kuva 2). Kun ruotsinkielisten osuutta mitataan kartalla prosentuaalisesti, tulos näyttää ihan erilaiselta. Todellisuudessa suurempi ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus keskittyy enemmän itään ja vähän myös länteen sekä pohjoiseen. Etelässä prosentuaalinen osuus on tällöin suhteellisen pieni.

Kuva 2 – Ruotsinkielisten osuus alueen väestöstä pääkaupunkiseudun alueella
Tehnyt: Salla Kärkkäinen

 

”Luonnollisesti alueilla, joilla asuu enemmän ihmisiä on myös enemmän ruotsinkielisiä, mutta se ei tarkoita, että ruotsinkielisten osuus kasvaisi. Päinvastoin, alueilla joilla on pieni väestöntiheys korostuu ruotsinkielisten osuus.”

– Salla Kärkkäinen

 

On tärkeää havainnoida karttoja eri tavoin, koska joissakin aineistossa kartan ulkonäkö voi muuttua paljonkin riippuen siitä, käyttääkö siinä absoluuttista tai suhteellista osuutta. Ruututeemakartassa pitääkin miettiä sitä, millä tavoin asian haluaa havainnollistaa ja mihin kartalla halutaan pyrkiä. Näidenkin kuvien (kuvat 1 ja 2) avulla voidaan siis todeta, että kartoilla on suuri vaikutus siihen, millaisen kuvan se antaa ihmisille. Kartoilla voidaan helposti vaikuttaa ihmisten näkemyksiin ja mielipiteisiin eri asioista. Niitä voidaan muokata kuvastamaan jotain ilmiötä esimerkiksi voimakkaammaksi värisävyllä, luokkajaolla, mitta-asteikolla ja monilla muilla asioilla.

 

Rasterimuotoisessa ruututeemakartassa on niiden havainnollistavuuden lisäksi monia ongelmia muun muassa sen yleistävyydessä. Tästä etenkin Nea Tiainen kertoo blogissaan ”Viikko 4. Ruutuja ja PTSD oireita” hyvin:

”Ruututeemakartta halkoo väkivaltaisesti alueen nätteihin ruutuihin ottamatta huomioon asuinalueiden sijaintia tai asutusten keskittymiä. Se vääristää ja pelkistää mielestäni liikaa aineistoa, kun yksittäinen asuinalue voi pahimmassa tapauksessa jakautua 4 eri osaan.”

Nea Tiainen

Hän mainitsee lisäksi, että olisi parempi idea valita esimerkiksi koropleettikartta aineiston esittämiseen. Itselläni tuli tästä mieleen, että tekemäni kartta olisi ollut paljon havainnollistavampi, jos siinä olisi ollut näkyvissä esimerkiksi kuntarajat, paikannimet ja jonkinlainen indeksi väestön jakautumisesta alueelle. Näiden puute vaikeuttaa kartan havainnollistamista ja lukemista sekä saa kartan näyttämään hieman epäselvältä.

 

Lopputunnelmat

Kartan tekeminen oli samalla aikaa sekä tuskaa, että onnistumisen tunnetta. Kaikista epäonnistumisista ja viikon aikana kertyneestä stressistä huolimatta sain loppujen lopuksi kokonaisen kartan valmiiksi. Kartta ei ole täydellinen, mutta se on tarpeeksi hyvä. Aloitin myös tehtävää 2 rasterikuvien tuottamisesta, mutta päätin, että en laita kuvia siitä vielä tämän kurssikerran blogiin. Niistä sitten ensi blogissa. Seuraavalla kurssikerralla pääsen taas livenä paikalle karttatehtävien pariin, jolloin tehtävien tekeminen helpottuu merkittävästi. On taas kivaa päästä pohtimaan asioita ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä kavereiden kanssa. Olemme kaikki tulevia QGIS-guruja!

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin 🙂

 

 

Käytetyt lähteet:

Kärkkäinen S. (2022) Viikko 4: Flashbackit TEMMI:lle ja muuta mukavaa (viitattu 14.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/

Tiainen N. (2022) Viikko 4. Ruutuja ja PTSD oireita (viitattu 14.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/tiainea/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *