Kurssikerta 5 – Tuskaisia työtunteja Helsingin seudun parissa

“Kertaus on opintojen äiti”

– Eeva Raki

 

Aloitustunnelmat

Jatkoimme viimekerralla aloitetun kartan tekemistä. En päässyt viime viikolla mukaan kurssikerralle, joka vaikeutti paljon tehtävien tekemistä. Siksi en ollut myöskään saanut aineistoa edes kokonaan kasaan, mutta onneksi tämän kerran tehtäväkansiossa oli valmis Pornaisten kartta. Viikon aikana kerääntynyt stressini hävisi siis tunnin alussa, alle kymmenessä sekunnissa. Joskus pitäisi oppia stressaamaan asioista vähemmän…

 

Kurssikerran tehtävät

Harjoittelimme puskurivyöhykkeiden tekemistä ensin Pornaisten karttaan, jonka jälkeen siirryimme Helsinki-Vantaan lentokenttäaineiston pariin. Teimme meluasteiden puskurivyöhykkeisiin liittyvän tehtävän, jota pohdimme yhdessä kavereiden kanssa ja onnistuimme tekemään sen luultavasti oikein. Teimme aineistojen ja kysymyksien perusteella alueesta kaksi karttaa (kuvat 1 ja 2).

Kuva 1 – Helsinki-Vantaan lentokentän puskurivyöhyke

 

Tehtävässä oli neljä kohtaa, joissa oli Helsinki-Vantaan lentokentän meluhaittoihin liittyviä kysymyksiä:

• Tutki kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä?

Vastaukseksi sain (tai saimme), että yhteensä kahden kilometrin säteellä meluvyöhykkeellä asuu 10 547 ihmistä, joista meluisammalla vyöhykkeellä eli yhden kilometrin säteellä asuu 916 ihmistä.

• Tutki kuinka prosenttia edellisen kohdan asukkaista asuu Helsinki-Vantaa lentokentän pahimmalla melualueella (65dB)?

65dB -alueella asuvia ihmisiä on aineiston mukaan yhteensä 303 asukasta. Jos se jaetaan 2 km kokonaisasukasmäärällä, saadaan 0,0287… = 2,9%

• Kuinka monta ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella?

Tulokseksi sain: 1 923 ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella.

• Kun lentokentän kolmatta kiitorataa rakennettiin vuonna 2002, laskeutuvat koneet lensivät tilapäisesti suoraan Tikkurilan yli, kartalla suunnassa kaakosta luoteeseen. Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta?

Tehtävässä piti tehdä puskurivyöhyke poikkeukselliselle lentoreitille ja erottaa sen jälkeen puskurivyöhykkeelle osuvien asukkaiden lukumäärä. Alla olevassa kartassa (kuva 2) sinertävä tai violetti väri kuvaa tehtävässä tehtyä puskurivyöhykettä, jonka sisäpuolella voi huomata saman värisiä palleroita, jotka puolestaan kuvaavat melualueen asukkaita. Näiden pohjalta sain tulokseksi, että lentoliikenne häiritsisi 27 191 ihmisen elämää.

Kuva 2 – Puskurivyöhyke vuoden 2022 tilapäisestä lentoliikenteestä

 

Puskurivyöhyketehtävien kanssa ei ollut suurempia ongelmia. Näin jälkikäteen mietittynä, ne osoittautuivatkin suhteellisen helpoiksi ja nopeiksi verrattuna päivän viimeisiin tehtäviin. Puskurivyöhykkeiden tekeminen iskostui myös mieleeni loppu elämäkseni, koska toistelin samoja vaiheita kerta toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan. Ainakin voin sanoa oppineeni jotain.

Teimme kurssikerralla myös yhdessä kavereiden kanssa tehtävän samaisen kartan juna- tai metroasemista ja niiden puskurivyöhykkeistä. Tehtävä oli samantyylinen kuin edeltäväkin ja sen tekeminen sujui sulavasti. Tunnelma oli tässä vaiheessa vielä ihan hyvä ja positiivinen. Oli myös ilo huomata kehitystä QGIS-ohjelman käsittelytaidoissani.

Viimeiseksi siirryimme uima-allas tehtävään. Tehtävä osoittautui vaikeammaksi ja sen kanssa tuli tuskaisen paljon ongelmia. Loppujen lopuksi istuimme 9 tuntia luokassa tekemässä tehtäviä. Olen kuitenkin tyytyväinen, että jäin luokkaan tekemään tehtäviä, koska kotona niiden kanssa painiminen ei olisi tuonut minulle muuta kuin päänsärkyä ja unettomia öitä. Siksi onkin hyvä, että olen ottanut tavaksi tehdä tehtävät suoraan ”virallisen” kurssiosuuden jälkeen.

”Minä en jätä huomiseen mitään, minkä voin tehdä tänään.”

– Pikku Myy

Isoin ongelmamme tehtävän aikana oli paikannimien, saunojen ja uima-altaiden yhdistäminen samaksi alueeksi niin, että myös saunojen ja uima-altaiden määrä summautuisi. Yhdistämisen jälkeen saisimme puolestaan tehtyä pylväitä kartalle. Olimme niin toivottomia, että päädyimme näpyttelemään paikkojen nimiä erikseen ja yhdistämään uima-altaiden ja saunojen määriä taulukkoon manuaalisesti. Olimme saaneet jo koko taulukon valmiiksi ja päässeet lähes maaliin asti, kun QGIS-guru Ilari sai ratkaistua ongelmamme. Tosin ratkaisu ei enää vaikuttanut meidän tilanteeseemme, koska olimme päässeet eteenpäin raskaalla näpyttelytavallamme. Ilmeisesti kuitenkin a_pks_pie aineistossa oli jotain vikaa, ja sen korjaaminen hoitui asetuksien kautta.

”Settings > options > Processing > General > invalid features filtering > ignore ja kaikki onnistui parin alueen kohdalle tulevaa aukkoa lukuun ottamatta.”

– Siiri Kokkonen

 

Seuraavaksi vielä kovalla vaivalla haetut vastaukset kysymyksiin:

• Kuinka monta uima-altaalla varustettua rakennusta löytyy pääkaupunkiseudulta?

Pääkaupunkiseudulta löytyy yhteensä 855 uima-altaalla varustettua taloa. (Tulos oli erittäin yllättävä)

• Kuinka paljon asuu asukkaita sellaisissa taloissa, joissa on uima-allas?

Asukkaita asuu saamiemme tulosten mukaan yhteensä 12 170 sellaisissa rakennuksissa, joissa on uima-allas.

• Kuinka moni noista taloista on omakotitaloja? Entä kerrostaloja tai rivitaloja?

Omakotitaloja yhteensä on 345 kappaletta, rivitaloja 113 ja kerrostaloja 181 kappaletta.

• Kuinka monessa talossa on sauna ja kuinka monta prosenttia se on kaikista asutuista taloista pääkaupunkiseudulla?

Saimme tulokseksi, että pääkaupunkiseudulla olisi 21 922 saunaa, joka on luultavasti 24,4% kaikista pääkaupunkiseudun taloista.

• Mikä on kaikkein uima-allasrikkain osa-alue?

Teimme tästä kohdasta havainnollistavan kartan (kuva 3), jossa kuvataan uima-altaiden määrää eri kaupunginosissa. Kartta-aineiston mukaan eniten uima-altaita on ilmeisesti Lauttasaaressa.

Kuva 3 – Uima-altaiden lukumäärät eri pääkaupunkiseudun kaupunginosissa

– Tehnyt: Nea Tiainen, Katri Hämäläinen, Anni Leppä ja minä

– Apujoukkojakin oli paljon edellä mainittujen nimien lisäksi

 

Olen joka tapauksessa tyytyväinen, että sain tehtyä kavereiden avustuksella kurssikerran kaikki tehtävät. Karttojen ulkonäöt eivät ole parhaita mahdollisia, mutta kyllä niistä selvää saa. On kuitenkin tärkeintä, että haluttu asia välittyy lukijalle kartoista. Lisäksi eri QGIS-ohjelman työkalut ovat nyt alkaneet hahmottua minulle paremmin. Osaan käyttää jo monia työkaluja itsenäisesti, mutta joidenkin kanssa on vielä ongelmia niiden toimintojen ymmärtämisessä.

 

Lopputunnelmat

“Tää oli niin traumaattinen kokemus et mä varmaan unohdan kaiken heti”

– Katri Hämäläinen

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin 😊

 

Käytetyt lähteet:

Kokkonen S. (2022) Kurssikerta 5: Lentokoneita ja kärsimystä (viitattu 17.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/siirikok/

Sitaatit.fi, Muumi-sitaatit (päätoimittaja: Vesa Nippala) (viitattu 17.2.2022), saatavilla: https://sitaatit.fi/muumi-sitaatit/