University of Helsinki
Keskiviikkoaamuja tulee ikävä!
Viimeisen kurssikerran tunnelmat ja mietteet
Viimeinen kurssikerta oli itsenäisesti tai ainakin lähes itsenäisesti suoritettava ja tällä kerralla työ piti tehdä ilman opettajajohtoista opetusta. Toki opettaja auttoi kuitenkin tarpeen tullen, jos näytti siltä, että on itkun partaalla, eikä muuten pääsisi eteenpäin. Oma kurssikertani sujui loppujen lopuksi ihan hyvin. Aluksi oli suunnitelmissa tehdä kartat valmiiksi ennen tiistain laskiaisriehaa, jolloin ei olisi tarvinnut tulla keskiviikkona kahdeksan aikaan aamulla istumaan silmät ristissä GIS-luokkaan. Suunnitelmani päättyi kuitenkin hyvin lyhyeen, kun maanantai-iltapäivällä asiat eivät luistaneetkaan haluamallani tavalla. En saanut aineistoja toimimaan ja useat aineistot eivät edes suostuneet aukeamaan QGIS-ohjelmassa. Aineistojen kanssa totisesti tuli itsetuhoisia ajatuksia ja loppujen lopulta kolmen tunnin turhan istumisen jälkeen luovutin maanantain osalta. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi raahautuminen keskiviikkona Kampukselle.
Keskiviikon kurssikerralla sain sekä aloitettua, että tehtyä loppuun työni. Tein yhteensä kuusi karttaa liittyen Afrikan metsien ja maatalouden viemään pinta-alaan sekä vertailin sitä yhdessä kartassa myös luonnonsuojelualueisiin. Kartat onnistuivat mielestäni kohtalaisen hyvin, mutta varmasti olisi myös paljon hiottavaa ja parannettavaakin. Kartoissa mittakaava on ehkä turha ja voi jopa olla vääristynyt, joten sen olisi voinut jättää kokonaan pois. Lisäksi huomasin, että alueita värin mukaan vertailtavissa kartoissa oli puutteita, koska dataa ei löytynyt kahdesta valtiosta, Etelä-Sudanista, eikä pienestä osasta Länsi-Saharaa. Laitoin viimeiseksi tekemääni karttaan taustavärin, joka kuvaa ”ei tietoa” -kohtaa legendassa. Olin jo ehtinyt tekemään muut samantyyliset kartat, enkä jaksanut korjata niitä enää monen tunnin luokassa istumisen jälkeen. Päätin siis jättää kohdat valkoisiksi ja selittää ne blogitekstissä.
Ja sitten loppukarttojen pariin!
Kurssikerran työ sisällytti ainakin joitain asioita, joita olen oppinut edellisillä kerroilla. Itse karttojen laatimisessa ei ollut suurempia ongelmia, mutta aineiston keruu tuotti haasteita. Ilmeisesti monella muullakin aineistojen keruussa ja mielenkiintoisen aiheen valitsemisessa oli ollut ongelmia. Muun muassa Salla Kärkkäinen kirjoittaa blogissaan ”Viikko 7: Grändi Finaale”, että aineistojen etsimisessä oli kulunut paljon aikaa.
”Tämän päivän neljästä tunnista kampuksella rehellisesti sanottuna melkein puolet meni siihen, kun tutkin erilaisia aineistoja ja kokeilin erilaisia pohjakarttoja.”
– Salla Kärkkäinen
Loppujen lopuksi sain kuitenkin löydettyä karttoihin sopivat aineistot ja pääsin viimein tekemään aineistoista itse haluamani kartat. Olen tyytyväinen, että sain kartat tehtyä, mutta niissä olisi vielä parannettavaakin. Kaikista kartoista tuli myös yksinkertaisia, mutta toisaalta omasta mielestäni yksinkertaisia karttoja on myös helpompi lukea ja tulkita. Halusin vielä blogitekstissä lyhyesti tulkita karttojen sisältöä sanallisesti.
Aloitin kartalla (kuva 1), jossa kuvataan Afrikan maatalouteen käytettävää pinta-alaa verrattuna metsäpinta-alaan muusta maa-alueesta valtioittain vuonna 2018. Käytin maataloutta kuvaavassa pylväässä keltaista väriä ja puolestaan metsiä kuvaavassa vihreää väriä. Kartasta saa hyvän kokonaiskuvan, vaikka kaikki pylväät eivät suostuneetkaan asettua täsmälleen niille paikoille kuin olisin halunnut.
Kuva 1 – Kartta pylväsdiagrammeilla Afrikan valtioiden metsien ja maatalouden pinta-aloista vuonna 2018.
Niin kuin on oletettavaa, maatalouden ja metsien pinta-alan osuus on korkeampia Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Saharan pohjoispuolella on kuitenkin muutama valtio, kuten Tunisia, joissa maataloutta kuvaava pylväs on suhteellisen korkea. Googlasin Tunisian elinkeinomuotoja ja sain selville, että valtiossa maatalous on jopa kolmanneksi suurin talouden osa-alue. Löysin tiedon ”Globalis” nimisestä sivustosta, josta löytyy tietoa eri maailman valtioista. Kartasta voi huomata, että suurimmassa osassa Afrikan valtioista käytetään paljon maan pinta-alaa maatalouteen. Monissa Afrikan valtioissa maatalous onkin erittäin tärkeä elinkeino ja alueilla viljellään paljon esimerkiksi rahakasveja, kuten kahvia, jotka vievät paljon pinta-alaa maa-alasta ja muilta viljelykasveilta.
Valtioiden metsät saattavat kärsiä maataloudesta, kun niitä raivataan pois, jotta saataisiin lisää viljelymaata. Pylväistä voikin huomata, että suurimmassa osassa maita, joissa on paljon maataloutta, on suhteessa vähän metsiä. Puolestaan alueilla, joilla on metsäpinta-alaa enemmän, ei harjoiteta niin paljoa maataloutta. Näiden välillä huomaa siis selvän riippuvuuden. Alla on myös kuvat (kuvat 2 ja 3) maatalouden ja metsien pinta-alasta, jolloin muuttujia voi tarkastella myös erikseen eri värisävyjen avulla.
Kuva 2 – Kartta Afrikan valtioissa maatalouteen käytetyistä pinta-aloista vuonna 2018.
Kuva 3 – Kartta Afrikan valtioiden metsien pinta-aloista vuonna 2018.
Näissä kartoissa dataa ei näy alussa Etelä-Sudanissa eikä ainakaan osassa Länsi-Saharaa. Kartat kuitenkin havainnollistavat lisää aiempaa pylväskarttaa ja värit kertovat valtioiden todellisista metsien ja maatalouden pinta-aloista. Näin voidaan myös huomata mahdolliset pylväsdiagrammikartasta (kuva 1) saatavat ”vääristymät”, jos karttaa tulkitsee väärällä silmällä. Esimerkiksi diagrammikartassa joissain valtioissa näyttää, että metsiä olisi tosi vähän, vaikka todellisuudessa niitä voi olla paljonkin, kun tarkastelee karttaa 3. Täytyykin siis huomioida, että ensimmäisessä kartassa vertaillaan keskenään kahta muuttujaa ja pylväät määräytyvät niiden keskinäisen suhteen mukaan.
Tein myös samoista aiheista kartan pylväsdiagrammeilla (kuva 4) vuodelta 1990, jotta voitaisiin vertailla, miten eri vuosien maatalouden ja metsien pinta-alat eroavat toisistaan. Vuoden 2018 ja 1990 pylväät eivät kuitenkaan merkittävästi eroa toisistaan, mutta jos tarkasti katsoo, voidaan huomata erittäin pieniä eroja joidenkin pylväiden korkeudessa. Maankäyttö on pysynyt Afrikassa metsien ja maatalouden osalta kuitenkin suhteellisesti lähes samana vuodesta 1990 vuoteen 2018.
Kuva 4 – Kartta pylväsdiagrammeilla Afrikan valtioiden metsien ja maatalouden pinta-aloista vuonna 1990.
Olin yllättynyt, että viimeisen 30:nen vuoden aikana ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta muuttujien kesken. Olisin halunnut ottaa vertailuun vielä vanhempaa dataa, mutta aineistosta ei löytynyt vanhempaa tietoa Afrikan valtioiden metsäpinta-aloista. Päätin sen sijaan tehdä vertailevan kartan ainoastaan maatalouden käyttämästä pinta-alasta vuosilta 1970, 1980 ja 1990 (kuva 5). Kartassa pylväät eivät jostain syystä suostuneet menemään kohdilleen, vaikka kokeilin kaikkia mahdollisia keinoja pylväiden sijainnin määrittämisessä. Merkitsin vuosia keltaisella, oranssilla ja punaisella värillä, jotka erottuivat kivasti ja selkeästi toisistaan.
Kuva 5 – Kartta pylväsdiagrammeilla Afrikan valtioissa maatalouteen käytetystä pinta-alasta vuosina 1970, 1980 ja 1990.
Pylväiden tasaisuus hämmästytti minua, koska olisin olettanut vähän enemmän muutosta jompaankumpaan suuntaan. Suurimmassa osassa valtioita osuus on vuosina 1970, 1980 ja 1990 pysynyt suurin piirtein samana, mutta joitakin poikkeuksia kuitenkin löytyy. Esimerkiksi ilmeisesti Rwandassa maatalouteen käytetty pinta-ala on noussut 1970-1990 -luvuilla ja Mozambiquessa se on puolestaan laskenut.
Lopuksi minulle tuli mieleen, että luonnonsuojelualueet saattaisivat vaikuttaa metsien ja maatalouden pinta-aloihin valtioissa, joten päätin vielä hakea luonnonsuojelualueita kuvaavan aineiston ja vertailla sitä metsä- ja maatalouspylväisiin (kuva 6). Lisäsin tähän karttaan ”taustaväriksi” muut maailman valtiot ja rajasin viimeistelyvaiheessa alueeksi Afrikan seudun.
Kuva 6 – Afrikan valtioiden luonnonsuojelualueet sekä metsien pinta-alan suhde maatalouden käyttämään pinta-alaan vuonna 2018.
Kartasta voi huomata, että monella alueella, jossa on suurempi luonnonsuojeluprosentti, on myös enemmän metsäpinta-alaa ja vähemmän maatalouteen käytettyä pinta-alaa, niin kuin voidaankin olettaa. Tosin kartassa on myös monia poikkeuksia, joissa suojelualueiden osuus ei vaikuta yhtä paljon muiden muuttujien pinta-aloihin. Ei siis suoranaisesti voida sanoa, että luonnonsuojelualueprosentti korreloisi muiden muuttujien kanssa erityisen merkittävästi.
Lopputunnelmat tästä kerrasta ja koko kurssista
Alkuongelmia lukuun ottamatta kurssikerta sujui ihan hyvin. Tavoitteenani oli saada joku itseäni kiinnostava kartta aikaiseksi ja siinä myös onnistuin. Koko kurssin aikana olen kehittynyt valtavasti QGIS:in käytössä ja kurssin edetessä karttojen tekeminen sujui yhä paremmin ja paremmin. Kurssi loppui mielestäni aika nopeasti, juuri päästyäni vauhtiin QGIS:in kanssa. Kurssiin mahtui monia pitkiä koulupäiviä, kun jäimme varsinaisen session jälkeen istumaan gis-luokkaan, välillä tuskaisesti tekemään karttoja. Jokainen (tai ainakin lähes jokainen) käytetty työtunti vei itseäni kuitenkin eteenpäin oppimisessa. Loppujen lopuksi kurssista jäi hyvä mieli. Mahtavaa tunnelmaa rakensi luokassa myös ihanat kurssikaverit sekä mukava opettaja, jonka kärsivällisyys ei horjunut hetkeäkään.
Kiitos!
Näihin kuviin ja tunnelmiin 😊
Käytetyt lähteet:
Globalis – Tunisia (päivitetty 9.4.2015) (viitattu 3.3.2022), saatavilla: https://www.globalis.fi/Maat/tunisia
Kärkkäinen S. (2022) Viikko 7: Grändi Finaale (viitattu 6.3.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/2022/03/02/viikko-7-grandi-finaale/
Natural Earth, Large scale data, Countries (viitattu 2.3.2022), saatavilla: https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/
World Bank Open Data, Agricultural land (% of land area) (viitattu 2.3.2022), saatavilla: https://data.worldbank.org/indicator/AG.LND.AGRI.ZS?view=chart
World Bank Open Data, Forest area (% of land area) (viitattu 2.3.2022), saatavilla: https://data.worldbank.org/indicator/AG.LND.FRST.ZS?view=chart
World Bank Open Data, Terrestrial and marine protected areas (% of total territorial area) (viitattu 2.3.2022), saatavilla: https://data.worldbank.org/indicator/ER.PTD.TOTL.ZS?view=chartrg)