University of Helsinki
Tunnin kulku
Toisella kurssikerralla syvennyimme karttojen projektioihin ja niiden vaikutuksiin esitettyihin pituuksiin ja pinta-aloihin. Olin tietoinen siitä, että erilaisilla projektiotyypeillä on vaikutuksensa etäisyyksiin ja pinta-aloihin, sillä maapallon pintaa ei voida täysin tarkasti heijastaa tasaiselle kaksiulotteiselle pinnalle. Kuitenkaann en osannut odottaa, kuinka merkittävästi esimerkiksi etäisyydet voivat muuttua. Mielenkiintoista oli huomata, että laajalti käytetty Mercatorin projektiokin vääristää etäisyydet Lapsissa lähes kolminkertaisiksi, joka oli kaikista minun testaamistani projektioista suurin heitto.
Kurssin ensimmäisellä osuudella tutustuimme myös QGIS:n Data Source Manager -työkaluun, jonka avulla voimme ladata valtavia määriä erilaisia aineistoja ja tietoa suoraan palveluntarjoajien tietokannoista. Samassa harjoituksessa opimme käyttämään myös select feature -työkalua. Harjoituksen tuloksena syntynyt kartta on esitetty kuvassa 1.
Tämän jälkeen siirryimme projektioihin liittyviin harjoituksiin. Ensimmäisessä tehtävässä mittasimme valitsemamme etäisyyden ja alueen pinta-alan Suomen kartalla. Käyttäen erilaisia projektiota pohjana keräsimme mitat saoista kohdista. Nämä tiedot laitettiin sitten Excel-taulukkoon, joka on kuvassa 2.
Kuva 2: Sama etäisyys/pinta-ala mitattuna eri projektioilla
Luennon keskeisin käytännön harjoitus liittyi kartan luomiseen, joka havainnollisti projektioiden aiheuttamaa pinta-alojen vääristymistä. Tätä tehtävää varten käytimme vector-työkaluja, kuten add feature data -ominaisuutta ja field calculatoria. Kotitehtävänä oli luoda kaksi lisäkarttaa samalla menetelmällä eri projektioiden avulla. Omien karttojeni tulokset esitetään kuvissa 3-5.
Tunnilla tekemässäni kartassa vertailin TM35FIN -projketiota eli Suomen kartoissa yleisimmiten käytettyä projektiota Robinsonin maailman projektioon. Aluksi karttani olivat kaikki saman värisiä, koska halusin tehdä niistä helposti toisiinsa verrattavia, mutta vasta lukiessani Leppä Aapelin blogia, joss hän myös puhui karttoijen keskeneen vertailtavuudesta tajusin, että minun kannattaa muuttaa kaikkiin karttoihin myös sama määrä luokkia (7).
Koulutunnilla tekemässäni kartassa vertailin TM35FIN-projektiota, joka on Suomen kartoissa yleissimmiten käytetty projektio Robinsonin maailman projektioon. Alunperinkin kaikki kartani olivat samanvärisiä, jotta ne olisivat helposti vertailtavissa keskenään. Kuitenkin vasta lukiessani Leppä Aapelin blogia, jossa hän puhui karttojen keskinäisestä vertailtavuudesta, oivalsin, että minun kannattaa muuttaa kaikkiin karttoihin myös sama määrä luokkia (7) ja sama luokkajako “natural breaks”. Leppä puhuu blogissaan, kuinka kyseisessä kartassa voi käyttää jopa 15:ta luokkaa ja karttalla projektion vääristymisen asteen etenevät edelleen selkeästi ja sulavasti. Jälkeenpäin katsottuna minun olisi myös kannattanut käyttää suurempaa määrää luokkia.
Kokonaisuudessaan olen kuitenkin tyytyväinen karttojen lopputulokseen. Ne antavat selkeän kuvan siitä, mitkä Suomen alueet ovat eniten vääristyneet ja missä määrin. On myös mielenkiintoista havaita, miten eri projektiot vaikuttavat siihen, mistä ilmansuunnasta katsottuna vääristyminen alkaa kasvaa.
Lähteet:
Leppä, A. (2024). Geoinformatiikan Menetelmät – Aapelin Lepän Blogi. https://blogs.helsinki.fi/aapleppa/. Viitattu: 24.1.2024.
