University of Helsinki
Tällä viikolla jatkoimme neljännellä kurssikerralla tehtyä Pornaisten karttaa, teimme yhteisesti karttaa PK-Seudun lentokenttiin liittyen ja teimme useita harjoituksia itsenäiseti. Viidennen viikon harjoitukset keskittyivät erityisesti bufferien ja field calculatorin käyttöön ja harjoittelemiseen.
Kurssikerran ensimmäisessä osiossa jatkettiin Pornaisen karttaa, joka tehtiin opettajan ohjeita seuraamalla. Alueelle haluttiin ensin lisätä koulu ja terveyskeskys. Tämän jälkeen otetiin käyttöön uusi työkalu “buffer”. Tällä kertaa bufferin avulla laskettiin rakennusten/henkilöiden määrää eri etäisyyksiltä näistä uusista kohteista. Buffer vaikuttaa todella hyödylliseltä työkalulta ja sille on varmasti monia käyttötarkoituksia.
Kuvissa 1 – 2 on tästä esimerkki, jossa laskettiin koulusta 1 kilometrin sisällä asuvien henkilöiden määrä (1119). Henkilöiden, jotka asuvat +1 km koulusta oli myös helppo laskea käyttämällä Invert Feature Section- työkalua.
Keskustan teiden pituus myös pystyttiin laskemaan Sum Line Lenght- työkalulla:
Teiden ympärille tehty bufferi ja siitä saadut tulokset:
Kuva 5: Tulokset Pornaisen tehtävistä.
Sitten siirryttiin kurssikerran toiseen tehtävään. Tehtävässä harjoiteltiin lisää bufferien käyttöä ja niiden soveltamista. Tämä tehtävä tehtiin itsenäisesti, josta pidin, koska siinä pääsi itse päättelemään ja soveltamaan uusia työkaluja ja taitoja.
Lentokenttä tehtävät olivat hyvin samanlaisia kurssikerran aloitustehtävään verrattuna ja niistä selvisin lähes mutkitta.
Kuvassa 6 ja 7 ovat kartta lentokenttätehtävän ensimmäisestä osiosta ja siihen liittyvät tilastot.
Tein myös Malmin lentokenttätehtävään liittyvän ensimmäisen lisätehtävän. Siinä käytettiin attributtitaulukosta löytyvää filteriä, joka osoittautui erittäin käteväksi ominaisuudeksi. Jokaista taulukon muuttujaa voi filteröidä usealla eri tavalla (suurempi/pienempikuin, x – y välissä, is missin (null), jne).
Tulokset kuvassa 8.
Helsinki-Vantaan lentokenttätehtävässä tuli myös luoda buffer- alue Tikkurilan yli, joka kuvaisi lentomelun aiheuttamaa häiriötä Tikkurilassa, mikäli lentokentän yleensä käyttämätön kiitorata otettaisiin käyttöön.
Kyseinen tehtävä oli mielestäni mielekäs, koska siinä piti hieman pohtia ja pääsi soveltamaan. Tulokseni saattavat heittää hieman, koska bufferini on soikion mallinen. Enkä tajunnut kuin vasta jälkikäteen, että sen tulisi olla suorakaiteen muotoinen.
Valinnaisista tehtävistä tein kaksi. Uima-allas- ja putkiremonttitehtävät.
Uima-allastehtävä meni muuten mallikkaasti, mutta siinä käytetty “a_pks_pie.shp”- tiedosto oli viallinen. Aluksi minulla meni tovi tajuta, että ongelma oli aineistossa eikä minussa. Kuitenkin tämän jälkeen löysin nopeasti Youtubesta videon, josta löysin ratkaisun ongelmaani. Ratkaisu oli hyvin yksinkertainen. Kyseinen tiedosto piti vain käyttää “Fix geometries”- työkalun läpi.
Tehtävässä pääsi käyttämään attribuuttitaulukon filter-ominaisuutta aiempaa laajemmin, joka oli kätevää.
Jälkeenpäin katsottuna olisin voinut lisätä karttaan vielä listan niistä osa-alueista, joissa on eniten yksityisiä uima-altaita, kuten Hoberg Jero (2024) oli tehnyt blogissaan.
Tein myös putkiremontteihin liittyvän tehtävän. Se oli monella tapaa hyvin samanlainen uima-allastehtävän kanssa, koska myös siinä piti käyttää paljon filter- työkalua.
Kokonaisuudessaan kurssikerta oli todella opettavainen, koska itsenäistä työtä oli paljon. Blogin kannalta olen tyytyväinen aikaansaamiini karttoihin, ja työnmäärään vaikkakin minulla on ollut kiireinen viikko. Odotan innolla viimeisiä kurssikertoja ja opitun soveltamista omavalintaisessa kartassa.
Lähteet:
Hoberg, J. (2024). Jeron Blogi. https://blogs.helsinki.fi/hoberg/. Viitattu 19.2.2024
GIS Coordinated. (2024). Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=PUrSEnEkNPQ. Viitattu 19.2.2024