Viikko 2
TL;DR
Maanantai ilta sujui leppoisasti ja kaikki meni hyvin. Loppu… ? Ei sentään nyt ihan, ongelmia oli, päänsärky vaivasi puolet ajasta ja harkan jälkeen tuntui että tarvitsi viiden tunnin nokkaunet. Harjoituskerran tavoitteena oli tarkastella projektioiden aiheuttamia vääristymiä Suomen pinta-alaan, sekä tutustua eri rajapintoihin, blogikirjoituksessa käsittelen projektioita, sillä rajapinnoista ei jäänyt niinkään muuta sanottavaa kuin että ne olivat käteviä.
Tehtävä sinänsä on mukavaa klikkailua, mutta muokkaaminen ja tallentaminen oli päänvaiva, sillä QGIS ystävällisesti nimeää tasoja sangen typerästi: kaikki “Add Geometry Attributes”- tasot tallentuvat samalla nimellä.. numeron generoiminen nimen päätteeksi on selvästi ohjelmalle liikaa. Vaiheiden toistaminen neljään kertaan kuitenkin auttoi muodostamaan rutiinin ja tuloksia alkoi tulemaan, olivat ne oikeita tai ei..
Ylemmät kaksi kappaletta kirjoitin maanantain illan harkassa, tiistaina otin kolmannen koronarokotteen ja loppuviikko menikin sitten rapeassa 39°C kuumeessa, nyt lauantaina on hyvä palata taas tähän kun ei enää muista mitä on tehnyt alkuviikosta. Lienee parasta alkaa kirjoittaa jo harjoituskerran aikana asiota muistiin jos luulee ettei blogin kirjoittaminen heti maistu.
Kuitenkin tuotokset löytyivät koneen syövereistä ja ne näyttävät varsin lupaavilta. Karttaprojektioiden tarkoitus on tuottaa ihanasta 3D pallostamme 2D kuva, jolloin vääristymiä tarkoituksenmukaisesti tehdään joko pinta-alan, välimatkan, muodon tai suuntien suhteen. On myös karttaprojektioita, jotka vääristävät kaikkia ominaisuuksia, pyrkimyksenä kuitenkin vääristää kaikkia mahdollisimman vähän. Esimerkiksi Robinsonin projektio on tällainen kompromissiprojektio.
Eiköhön siis höpöttelyn sijasta sitten katsota, mitä tuli tehtyä. Suomen vääristymiä kuvasin neljällä projektiolla, joita olivat: Mercator, Robinson, Bonne ja Cassini. Kaikki nämä ovat projektioita, joiden tarkoitus on kuvata koko maapalloa, eikä vain piskuista aluetta, kuten tässä Suomea. Kaksi ensimmäistä valitsin, koska ne ovat kenties tunnetuimmat projektiot ja siksi on mielenkiintoista analysoida niiden virheellisyyttä. Cassinin ja Bonnen valitsin taas, koska ne näyttivät hauskoilta.
Cassini ja Mercator
Kuva 1 – Cassini
On mielestäni hyödyllistä nähdä maapallo eri “kulmasta”, eikä vain niin että valtiot näkyvät “oikein päin”. Napa-alueiden merkitys kasvaa ilmaston muuttuessa, joten on hyödyllistä tietää mistä puhutaan ja mitä alueilta edes löytyy. Cassini on oikeapituinen projektio, eli välimatkat alueiden välillä ovat oikeita.
Kuva 2 – Mercator
Mercator on kaiken pahan alku ja juuri. Maanmittauslaitoksen Pyry Kettusen mukaan Mercator on luotu kun eurooppalaiset kulttuurien tuhoajat [*kröhöm* pahoittelut] tutkimusmatkailijat tarvitsivat merenkulkuun sopivan kartan. Mercator on siis oikeakulmainen ja sopii alkuperäiseen tarkoitukseensa varsin hyvin, mutta sen takia myös uskaltanen väittää, että suurella osalla ihmisistä on erittäin vääristynyt kuva maapallosta. Mercator kivasti korostaa Euroopan suuren suurta kokoa ja kutistaa Afrikan pieneksi – sattumaako…? Siitä voidaan kai olla montaa mieltä.
Kuva 3 – Cassinin ja Mercatorin virheet
Näistä kahdesta Cassini sopii paremmin mallintamaan Suomea. Ei sinänsä ihme, sillä Cassinissa virhe suurenee, mitä kauemmas siirrytään navasta napaan vedetystä meridiaanista. Cassini ei siis aiheuta suurta virhettä, sillä Suomi sijaitsee lähellä pohjoisnapaa. Virhe suurenee Kaakkois-Suomessa, mutta jos vertaillaan Cassinin ja Mercatorin legendoja huomataan, että ei puhuta läheskään yhtä suuresta vääristymästä.
Mercatorin surkeus napa-alueiden kuvaamisessa näkyy tässä kartassa varsin loistavasti. Suomi näyttää Mercatorin projektiolla vähintään lähes nelinkertaiselta kuin se todellisuudessa on ja mitä lähemmäs napoja mennään, sitä isompi virheestä tulee. Suomi venyy kuin etäopetus konsanaan ja on täysin vääristynyt todellisesta koostaan.
Bonne ja Robinson
Kuva 4 – Bonne
Bonne on hassun hauska oikeapintainen projektio, jolle en rehellisyyden nimissä keksi sovellusta. Itse valitsin sen tarkasteltavaksi koska se näytti sydämeltä.
Kuva 5 – Robinson
Robinson on kompromissiprojektio, eli se ei ole oikeakulmainen eikä oikeapintainen, mutta sen tarkoituksena on minimoida virheet näissä molemmissa.
Kuva 6 – Bonnen ja Robinsonin virheet
Molemmat sopivat Suomen projektointiin yllättävän hyvin. Virhe ei ole mercatonilainen ja mielestäni hauskaa on että näistä neljästä pienin virhe syntyy Bonnella, projektiolla, joka omaan silmään näyttää kummallisimmilta.
Jos jaksaa selata sivua ylösalas huomaa, että Mercatorin ja Robinsonin luokat ja “virhelinjat” näyttävät menevän samanlaisesti, mutta legendoista jälleen huomaa, kumpi näistä on luotettavampi Suomea tarkasteltaessa.
Yhteenvetoa ja lisää höpinää
Karttaprojektio pitää valita aineistoon ja alueeseen sopivalla tavalla, muuten visuaalinen ilme näyttää hassulta ja tulokset menettettävät uskottavuuttaan. Erityisesti jos tekee karttoja toisille maantieteilijöille on tärkeää, että käyttää sopivaa projektiota, sillä muuten kartta viestii epäpätevyyttä ja huolimattomuutta.
Valitsin omiin karttoihini sateenkaaren värit, sillä punainen on hyvä kuvaamaan negatiivisia ilmiöitä, eli suurinta virhettä, mutta minulle henkilökohtaisesti on vaikeaa erottaa punaisen eri sävyjä toisistaan varsinkin kun halusin käyttää kartoissa montaa eri luokkaa. Mielestäni piti myös palkita alinta luokkaa laittamalla se neutraalimmaksi siniseksi, mutta ei käyttää esim. punaisesta vihreään menevää väriskaalaa, sillä se olisi vaikea lukea jos sattuu olemaan puna-vihervärisokea, jota minä en ole mutta ikinä ei voi tietää kuka on. Punaisesta siniseen menevä väriskaala olisi kenties toiminut, mutta sateenkaari oli iloisempi, siispä se.
Asiasta toiseen: Toivon, että kurssilla ei tehdä töitä, jotka vaativat aikaisempiin töihin palaamista, sillä en tosiaan ole varma tallentuvatko tietokantani tai projektini ollenkaan ja voinko avata niitä enää, en uskalla kokeilla, tuloksena mitä todennäköisemmin tulisi paljon rumia sanoja. Tässäkin suhteessa pidin ArcGIS Prosta enemmän: se ei luonut väliaikaisia tietokantoja ja mikään ei kadonnut minnekkään, toisaalta tekemämme analyysin sillä eivät olleet aivan näin monipuolisia. (esim. ei rajapintoja, kaikki aineistot annettiin valmiiksi)
Kenties tähän monsterikokoiseen postaukseen tulee vielä lisää viikon muista tehtävistä ja hyviä huomioita muiden blogeista, mutta toistaiseksi tämä oli nyt tässä. 🙂
Lähteet:
- John Misachi – World Map Robinson Projection, May 12 2021 in Geography, https://www.worldatlas.com/geography/world-map-robinson-projection.html (käyty 29.1.2022)
- Jade Lehtinen & Pyry Kettunen – Maailma venyy ja paukkuu, Tietoa Maasta 2/2019, https://www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/ajankohtaista/lehdet-ja-julkaisut/tietoa-maasta/maailma-venyy-ja-paukkuu (käyty 29.1.2022)
Kuvien lähteet
- Cassini: https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fen.wikipedia.org%2Fwiki%2FCassini_projection&psig=AOvVaw0AIMNI-Ac721GM2sxEzg6E&ust=1643534975701000&source=images&cd=vfe&ved=0CAsQjRxqFwoTCPCquprT1vUCFQAAAAAdAAAAABAD
- Mercator: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/73/Mercator_projection_Square.JPG
- Bonne: https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FBonnen_projektio&psig=AOvVaw2RaWScm9TunTAyPm7GWZFn&ust=1643539994026000&source=images&cd=vfe&ved=0CAsQjRxqFwoTCMC87N7l1vUCFQAAAAAdAAAAABAD
- Robinson: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Robinson_projection_SW.jpg
- Meme: https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fwww.pinterest.es%2Fpin%2F4925880820284407%2F&psig=AOvVaw2KSScRHyEyflfnTv5nBDjX&ust=1643541694692000&source=images&cd=vfe&ved=0CAsQjRxqFwoTCICrmbPt1vUCFQAAAAAdAAAAABAD
