4 viikko
Epätoivoinen yritys saada kurssimerkintä jatkuu. Luovuttaminen on käynyt useasti mielessä, mutta ylpeyteni ei kestä jos kurssi jää toisen kerran kesken ja se fakta että pääni ei kestä enää kuunnella luentoja uudestaan, niin viihdyttäviä kuin ne olivatkin.
Viikon aiheena olivat koropleettikartan rajoitukset, sekä väestöruudut. Koropleettikarttalla yleensä esitellään valitun tilastollisen muuttujan esiintyvyyttä valitulla alueella, esimerkiksi väkilukua Suomen kunnissa. Koropleettikartalla esitettävät luvut ovat yleensä poikkeuksetta suhteellisia lukuja ennemmin kuin absoluuttisia arvoja. Suomen kuntien väkiluku esiintyy kartalla paljon mukavammin jos kunnan väkiluku suhteutetaan koko Suomen väkilukuun ja kartassa näkyy vain osuuksia.
Suhteelliset luvut toimivat paremmin alueiden vertailuun, sillä alueet ovat esimerkiksi eri kokoisia ja muutenkin olosuhteet alueilla saattaa olla erilaiset. Toisella kurssilla jota käyn tutustuttiin tilanteeseen, jossa melkein samankokoisen kaupunginosan väkiluku olis huomattavasti pienempi kuin muiden kaupunginosien väestömäärä. Erot väestömäärissä johtuivat lopulta siitä, että pienen väestömäärän alueella ei todellisuudessa ollut juurikaan vakituista asutusta vaan kaupunginosassa oli vankila sekä lentokenttä. Kaikki alueet eivät siis ole ominaisuuksiltaan samoja, joten koropleettikartoissa pitäisi aina esittää suhteellisia lukuja.
Sääntöön on kuitenkin poikkeus: väestöruudukot. Väestöruutuaineistoja tuottaa Suomessa esimerkiksi Tilastokeskus yleensä käyttäen 1 km * 1 km ruutuja. Väestöruutuaineisto voidaan esittää koropleettikartassa, vaikka kyseessä olisikin absoluuttisia lukuja, sillä ruudut ovat samankokoisia.
Ruututeemakartta ei kuitenkaan poista faktaa, että ruudunkin sisällä voi olla vaikka minkälaista vaihtelua ja ei välttämättä kuvaa ilmiötä mielekkäälä tavalla, kuten esitän omassa esimerkissäni. (kuvat 1 ja 2)
Kuva 1 (vasemmalla) – Muunkielisten absoluuttinen määrä väestöruuduissa
Kuva 2 (oikealla) Muunkielisten osuus kokonaisväestömäärästä
Esimerkissäni tarkastelen muunkielisten määrää Helsingissä kahden koropleettikartan avulla. Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) on esitetty muunkielisten määrä eri väestöruuduissa. Absoluuttisina lukuina näyttää, että muunkielisten määrät ovat suurimmat Helsingin keskustassa, Itä-Helsingissä, sekä Keski-Espoossa. Muunkielisten esiityvyys pääkaupunkiseudulla näyttäisi jakautuvan melko epätasaisesti ja keskittyen eteläisiin osiin.
Ilmiötä kuitenkin selittää paremmin kartta, jossa muunkielisten määrä on suhteutettu jokaisen ruudun väkilukuun. Jos muunkielisiä on paljon suhteutettuna väkilukuun on tärkeää tarjota esimerkiksi palveluita muulla kielellä, sillä valtaosa puhuu jotain muuta kuin suomea. Kuvasta 2 huomataan, että verrattuna karttaan 1 muunkielisyys on todellisuudessa laajempi ilmiö ja on paljon ruutuja, joissa suhteellinen osuus on suuri, mutta jotka eivät näkyneet todellisten lukujen ruudukossa lainkaan.
Viikon toinen tehtävä liittyi rasterimuotoisen aineiston tarkasteluun ja muokkaamiseen. Pornaisten karttalehti ja DEM-korkokuvien pohjalta piti tuottaa vinovalovarjoste ja korkeuskäyrät. Siinä ei mitään ongelmaa, QGIS tekee kaiken puolestani ja ei vaadi kun muutaman näpyttelyn.
Tunnilla muistan, että oli puhetta vivovalovarjosteessa valon suunnan merkityksestä. Vinovalovarjoste yleensä tehdään niin, että valo tulee luoteesta, sillä Aurinko nousee idästä ja laskee länteen, eli luoteesta tuleva valo ei kuvaa todellista tilannetta, mutta pinnanmuodot erottuvat selkeästi. Näin diagnosoituna näkövammaisena en tietenkään voinut jättää tilaistuutta käyttämättä ja katsoa, kuinka paljon valon suunta aiheuttaa itselleni vaikeuksia.
Kuva 3 – Vinovalovarjoste, valo luoteesta
Kuvassa 3 on “normaali” vinovalovarjoste, kaikki näyttää hyvältä ja oikealta kaikk hyvin, ei ongelmia.
Kuva 4 – Vinovalovarjoste, valo lännestä
Lännestä päin tuleva valo on mielenkiintoinen, mutta ei huono. Kohteet jopa näyttävät jopa tarkemmilta.
Kuva 5 – Vinovalovarjoste, valo etelästä
En voi olla ainoa, joka näkee kohoumat kuoppina. Etelästä tuleva valo on kerrassaan hirveä ja sotkee päätä ihan kunnolla. 0/5 would not recommend.
Tämän hassun hauskan kokeilun jälkeen loin korkeuskäyriä Pornaisen alueelle ja vertailin niitä Paitulista saataviin korkeuskäyriin samalta alueelta. Kuvankaappauksessa (kuva 6) näkyy mustalla Paitulista ladatut korkeuskäyrät ja punaisella itse tuottamani viiden metrin välein tuotetut käyrät.
Huomataan, että ne ovat melko yhdenmukaiset, kuitenkin, koska punaiset käyrät on tuotettu virtuaalisen rasterin pohjalta niin niissä näkyy piikkejä ja looppeja, jotka kartan piirtäjä ehdottomasti jättää pois.
Kuva 6 – Korkeuskäyriä
Vielä maanantai illan piristeenä klikkailin 668 taloa Pornaisen rajauksen sisälle ja nyt toista vuotta peräkkäin rukoilen GIS-welhoilta tietoa, kuinka paljon rakennuksia oikeasti on rajauksen sisällä.
ps. varoituksen sana Arvoisalle Lukijalle: en enää aio juurikaan editoida postauksia, joten olethan kärsivällinen kirjoitusvirheiden ilmetessä.