Guest lecture by Professor Don Kulick, 29.11,

3-5 pm, lecture room 8, Metsätalo (Unioninkatu 40), University of Helsinki



Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Helsinki 




International conference organized in Helsinki 30.11.-1.12.2017 at The House of Science and Letters by the Research project Vulnerable Agency (Academy of Finland 2012-2017) directed by professor Marja-Liisa Honkasalo. SEND QUERIES TO marja-liisa.honkasalo@helsinki.fi & anna.leppo@krits.fi & miia.halme@helsinki.fi.

During the last decade, studies on vulnerability have increased enormously. When we started our research in 2012, vulnerability was a novel approach to studying agency – one of the most central concepts of sociology. Our aims were to 1) critically scrutinize the idea of ‘free choice’ from the point of view of health and illness; in this context agency is inescapably embedded – and vulnerable; 2) conduct ethnography among extremely vulnerable lives: the elderly in deficient home-care settings, people with serious drug addictions and people with technologically improved bodies and replaced body parts and, finally, 3) scrutinize the implications of vulnerability on agency and ask how vulnerability generates social ties and networks.

Today the concept of vulnerability is vital in critical discussions on the limits of ‘freedom’ and ‘free choice’ –  both central slogans in the increasing privatization of the health care market, occurring in Finland as elsewhere.

Vulnerability has been widely used as a descriptive concept in the study of fragile life situations, socially excluded people and minorities and, e.g. dependent human beings and animals. However, this articulation of the concept has been criticized for being human-centered. The concept can also have a normative character, which refers to biological life, especially climate change and non-human lives. In a normative sense and from a Foucauldian take on productivity, vulnerability in current neo-liberal societies can also be understood as a vehicle for individualization and identity politics. Vulnerability has also been used as an ontological concept, a necessary feature of the human condition. This is probably the oldest meaning of vulnerability which has been extensively discussed e.g. in religious and ethical settings. When studying current societies, vulnerability as an ontological concept is frequently modified to serve political ends.

“This seminar examines the range of definitions that vulnerability is given today. Does vulnerability matter – how? With increasingly broad articulations of the term,  is it in the danger of losing its meaning? What kind of common denominators do the various articulations share? How can researchers of vulnerability communicate with one another?”

In addition, we invite papers, which discuss materiality, affects and mediations between social relations and the politics of vulnerability. We invite participants from all relevant subjects, such as social sciences, humanities and the arts, philosophy and medicine.


Don Kulick, Professor of Anthropology, University of Upsala, Sweden

Heini Hakosalo, University lecturer, University of Oulu

Kristiina Brunila, Professor (tenure track) of social justice and equality in education, University of Helsinki


DON KULICK: Human-animal communication

Since the demise in the 1980s of research by psychologists that attempted to teach human language to apes, a range of other perspectives have arisen that explore how humans can communicate with animals and what the possibility of such communication means. Sociologists interested in symbolic interactionism, anthropologists writing about ontology, equestrian and canine trainers, people with autism who say they understand animals because they think like animals, and a ragbag of sundry New Age women who claim to be able to converse with animals through telepathy have started discussing human-animal communication in ways that recast the whole point of thinking about it.

I will chart how interest in human-animal communication has moved from a concern with cognition to a concern with ethics, and I will discuss the similarities and differences that exist among the range of writing on this topic.

Don Kulick is Distinguished University Professor of Anthropology at Uppsala University in Sweden, where he directs a large research program titled “Engaging Vulnerability”. He has conducted long-term fieldwork in Papua New Guinea, Brazil, and Scandinavia, and has published in a number of fields, including linguistic anthropology, sexuality and gender studies, and disability studies. His books include Travesti: sex, gender and culture among Brazilian transgendered prostitutes (1998); Taboo: sex, gender and erotic subjectivity in anthropological fieldwork (1995; with M Willson); Fat: the anthropology of an obsession (2005, with A Meneley); Language and Sexuality (2003, with D Cameron); Loneliness and its Opposite: sex, disability and the ethics of engagement (2015, with J Rydström), and most recently, The End: adventures with a dying language.

KRISTIINA BRUNILA: The ethos of vulnerability and the rise of psy-subjectivity

In the ethos of vulnerability tendency seems to be towards psycho-emotional vulnerabilities encompassing subjects that can be known and spoken about. More and more people are drawn into the sphere of an expanded agenda of psycho-emotional risks that no longer targets just specific groups but, increasingly, anyone. The ethos of vulnerability has come to play an increasingly decisive role in shaping cross-sectoral policies and educational practices.

In this presentation I consider some implications of  ‘vulnerabilizisation’ in the field of education, which is a field currently thoroughly affected by neoliberalism.

Kristiina Brunila works as a professor (tenure track) of social justice and equality in education in the AGORA for the social justice and equality in education -research centre, University of Helsinki. Her research group publishes widely related to policies and practices of education, social justice, governance, power, differences and agency. This conference presentation builds on the work done in previous research project Youth on the Move. Revisiting the vulnerability ethos in the era of market-oriented education (2014-2017) and in the on-going project Interrupting youth support systems in the ethos of vulnerability (2017-2021), both led by prof. (tenure track) Kristiina Brunila.

HEINI HAKOSALO: Vulnerable Bonds – Social Relationships and Tuberculosis in 20th-Century Finland

This paper discusses vulnerability as a context-specific function of social relationships and societal structures, with tuberculosis as the historical example. For the first part of the 20th century, tuberculosis was a leading cause of death in Finland, and it remained a public health problem until the 1970s. The disease affected both adults, children and infants. A multisystemic infectious disease with protean manifestations, tuberculosis makes the individual body vulnerable at several points. Prior to the introduction of effective and affordable chemotherapeutics (1950-60), a tuberculosis diagnosis would signify a major break in the life course of an individual even if s/he survived the disease. A central function of 20th-century popular tuberculosis education, or “propaganda” in the parlance of the day, was to make people aware of their vulnerability to the disease and thereby more susceptible to expert advice.

This conference paper focuses on vulnerability as a social and societal issue. It discusses vulnerability and instability that tuberculosis introduced into social relationships (especially family relationships) and asks how the social and economic structures characteristic of 20th-century Finland made social relationship more susceptible or, alternatively, more resistant to the disruptive effect of a disease like tuberculosis.

Heini Hakosalo is an Adjunct Professor (University of Turku) and University Lecturer (University of Oulu) specialised in history of medicine and health. She has worked as a visiting researcher at the University College London, University of Edinburgh and University of Stockholm. She has worked on e.g. Michel Foucault as a historian of medicine and psychiatry, history of brain studies, history of women’s medical education, and, most recently, history of tuberculosis in 20th-century Finland (in the capacity of Academy of Finland Research Fellow).

ABSTRACT DEADLINE IS CLOSED – send all queries to: marja-liisa.honkasalo@helsinki.fi; anna.leppo@krits.fi & miia.halme@helsinki.fi


SAIRAUS EI OLE VALINTA! Keskustelutilaisuus valinnanvapaudesta, sairaudesta, elintavoista ja sote-uudistuksesta.

Café Köket 27.11.2017 klo 16-18

Keskustelemassa Marja-Liisa Honkasalo, Hanna Wass, Juhani Lehto, Pauli Rautiainen sekä Kimmo Sasi; pj. Miia Halme-Tuomisaari

Terveyspalveluiden valinnanvapaus herättää runsasta keskustelua. Teema on myös kuohua herättävän sote-uudistuksen keskiössä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys terveyden valinnanvapaudesta. Vain osa väestöstä voi valita elämäntapansa. Kenellä on tämä mahdollisuus – ja kuka joutuu tyytymään elinolosuhteisiin, joita leimaa korkea sairastavuus ja lyhyt eliniän odote?

Mitkä ovat Soten valinnanvapauskeskustelun, sairastamisen ja syrjäytymisen väliset yhteydet? Mitä terveys- ja sosiaalipalveluiden yhdenvertainen turvaaminen tarkoittaa perusoikeutena? Mitkä ovat tutkijan silmin sote- uudistuksen pahimmat ongelmat? Entä sote-uudistuksen edut – niin valtiolle kuin kansalaiselle? Miten ongelmista voidaan mennä eteenpäin?

Järjestäjinä Tutkitusti.fi sekä Suomen akatemian hanke ‘Hauras toimijuus ja toiminnan sidokset’ (joht. Marja-Liisa Honkasalo); yhteistyössä Allegra Lab Hki & Politiikasta.fi


Marja-Liisa Honkasalo on tutkimusjohtaja Turun yliopistossa sekä medikaaliantropologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Suomen Akatemian hanketta Vulnerable lives

Hanna Wass on akatemiatutkija Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella ja Politiikka-lehden toinen päätoimittaja

Juhani Lehto on sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Tampereen yliopistossa

Pauli Rautiainen on oikeustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa ja julkisoikeuden apulaisprofessori Tampereen yliopistossa

Kimmo Sasi, viestintätoimisto Pohjoisranta Burson-Marstellerin johtava neuvonantaja, Kokoomuksen kansanedustaja 1983-2015.

Miia Halme-Tuomisaari (VTT, Dos) on Tutkitusti-hankkeen johtaja ja Allegra Lab Hki ryn toiminnanjohtaja


KUTSU: SEMINAARI – KYSYMYKSIÄ OMAISHOITAJUUDESTA 18.10.2017 klo 12.00 – 16.00; Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Suomen Akatemian rahoittama Haavoittuva toimijuus -tutkimushanke järjestää Helsingissä ke 18.10.2017 yhteistyössä Suomen omaishoidon verkoston kanssa omaishoitajuuden kysymyksiä käsittelevän seminaarin. Tilaisuudessa kuullaan omaishoitajuutta lähellä olevia kokemusasiantuntijoita ja keskustellaan aihetta eri puolilta tarkastelevista uusista tutkimuksista. Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita sekä omaishoitotutkimuksesta kiinnostuneet henkilöt että sellaiset ihmiset, joita omaishoitajuuden kysymykset jollakin tavalla koskettavat.

JÄRJESTÄJÄT: Marja-Liisa Honkasalo ja Leila Jylhänkangas, Helsingin yliopisto; Sisko Aalto ja Malla Heino, Suomen omaishoidon verkosto

KENELLE? Seminaari on suunnattu omaishoidon kunta- ja järjestötoimijoille, päättäjille, tutkijoille ja omaishoidosta kiinnostuneille

Oma tai läheisen vakava sairastuminen herättää kysymyksiä haavoittuvuudesta ja pärjäämisestä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa aiemmat arkielämän toiminnot ja tutut rakenteet muuttuvat ja tulevat haastetuiksi. Hyvinvointivaltion rakenteiden murtumisen johdosta vakavasti sairaat tai vammaiset ihmiset ja heidän omaisensa joutuvat selviytymään entistä enemmän vailla julkisen hoivan suomaa turvaa. Merkittävä osa suomalaisista hoitaa säännöllisesti läheistään rajallisten resurssien puristamassa arjessa, jossa omaishoidon oletetaan mahdollistavan kotona asumisen huolenpidon ja hoidon tarpeesta riippumatta. Haavoittuva toimijuus -tutkimushankkeen ja Suomen omaishoidon verkoston yhteisessä seminaarissa keskustellaan uusimman tutkimuksen ja kokemusasiantuntijuuden pohjalta omaishoitajien ja heidän läheistensä olosuhteista ja hyvän hoidon mahdollisuuksista. Keskustelemme myös omaishoitajan toimijuudesta moniselitteisenä ja hauraana, mutta jatkuvasti uutta luovana maailmassa olemisen tapana.


12:00 Seminaarin avaus, Marja-Liisa Honkasalo, Suomen Akatemian Haavoittuva toimijuus-hankkeen vastaava tutkija, dosentti, Helsingin yliopisto ja Sisko Aalto, puheenjohtaja, Suomen omaishoidon verkosto

12:15 Omaishoidon arki, Ulla Tikkanen, VTT, Kauniaisten kaupunki

13:00 Muistisairaan ihmisen omaishoitajuudesta, Leila Jylhänkangas, FT, PsM

13.45 Kahvitarjoilu

14:15 Kokemusasiantuntijat ääneen: Nuoren hoivaajan kokemukset, Kirsi Hokkila Näkökulmia erityislapsen vanhemmuuteen, Susanna Saanikari

15:00 Hyvän hoidon ulottuvuudet, Jari Pirhonen, FT, Tampereen yliopisto

15:45 Loppukeskustelu ja seminaarin päätössanat, professori Marja-Liisa Honkasalo

Esitysten jälkeen on varattu 10–15 min. aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Ilmoittautumiset 6.10.2017 mennessä: leila.jylhankangas@helsinki.fi


  • Tutkijavierailut ulkomaille 2016 (Marja-Liisa Honkasalo: Stanford University, Department of Anthropology)
  • Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus – toiminnallinen työpaja, yhteistyössä yhteisötaiteilija Riku Laakkosen kanssa, 26.1.2016, Helsingin yliopisto
  • Seminaari: ”Tutkimuksella kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa – miten vahvistaa tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta?”, 25.9.2015, Helsingin yliopisto
  • Seminaari: Toimijuuden tutkimisen metodiset ratkaisut, 20.5.2015, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto.
  • Sosiologipäivillä Helsingin yliopistolla (2015) työryhmä “Ehdollinen ja moniselitteinen toimijuus” (Honkasalo, Leppo & Jylhänkangas)
  • Tutkijavierailut ulkomaille 2015 (Leppo: University of Edinburgh)
  • Ambiguity of action -symposium (10.-11.6.2014. Keynote speakers: Marja-Liisa Honkasalo, Mustafa Emirbayer, USA ja Robert Fairbanks, USA), Helsingin yliopisto
  • Sosiologipäivillä Turun yliopistossa (2014) työryhmä “Terveys, hyvinvointi ja hoiva hyvinvointivaltion jälkeen” (Anna Leppo ja Riikka Perälä)
  • Lukupiirit 2013-2014 (Ehrenberg 2010, Arendt 1958, Simmel 2010)
  • Tutkimusryhmän oma seminaari 2013-2016
  • Sosiologipäivillä Tampereen yliopistossa (2013): Työryhmät ”Hauras toimijuus” (Marja-Liisa Honkasalo ja Anna Leppo) ja ”Belonging and Ways of Relating” (Kaisa Ketokivi ja Olli Pyyhtinen)
  • Belonging Today (New York University & Helsinki) – Working Group 2013- (Ketokivi)
  • Agency -Symposium (June 2013, yhdessä Kari Vesalan kanssa)
  • Tutkijavierailut ulkomaille 2013  (Ketokivi ja Leppo: New York University, Carlos III de Madrid)