2 – Mercator huijaa, mutta WFS lämmittää mieltä


Projektioprojekti

Kurssikerralta jäi erilaisten valintatyökalujen ohella päällimmäisenä mieleen projektioiden aiheuttamat vääristymät kartoilla kuvattuihin alueisiin.

Kuva 1. Mittausjärjestelyt.

Mittasin QGIS-ohjelmalla kuvassa 1 esitettyä etäisyyttä AB sekä pinta-alaa ABC käyttäen erilaisia projektioita. Lähtökohtana ja vertailun kohteena käytin ETRS-TM35FIN -tasokoordinaattijärjestelmää, jossa karttaprojektiona käytetään poikittaista Mercatorin projektiota (TM). Mittaustulokset esitetään taulukoissa 1 ja 2.

Taulukko 1. Projektion vaikutus esitettävien kohteiden pituuksiin.

Projektio

Etäisyys AB (km)

Ero ETRS-TM35FIN-projektioon (km)

Ero ETRS-TM35FIN-projektioon (%)

ETRS-TM35FIN

125,69

±0

±0

Mercator

361,07

+235,38

+187,27

Robinson

220,32

+94,63

+75,29

Winkel tripel

194,32

+68,63

+54,60

Mollweide

165,14

+39,45

+31,38

Azimuthal

156,60

+30,91

+24,59

 

Taulukko 2. Projektion vaikutus esitettävien kohteiden pinta-aloihin.

Projektio

Pinta-ala ABC

(km2)

Ero ETRS-TM35FIN-projektioon (km2)

Ero ETRS-TM35FIN-projektioon (%)

ETRS-TM35FIN

2811,36

±0

±0

Mercator

23827,33

+21015,97

+747,54

Winkel tripel

4431,38

+1620,02

+57,62

Robinson

4028,41

+1217,04

+43,29

Azimuthal

3739,17

+927,80

+33,00

Mollweide

2837,84

+26,47

+0,94

 

Kaikki vertailuun valitsemani projektiot kasvattavat kohteita verrattuna TM35FIN-projektioon. Mercatorin projektio, tuo oikeakulmaisten lieriöprojektioiden katala kuningas, häviää molemmat mittaukset lisäämällä janan AB pituutta noin 187 % ja kolmion ABC alaa lähes 750 %.

Azimuthal eli oikeakeskipituinen tasoprojektio näyttää muuttavan etäisyyttä AB vähiten. Mollweiden oikeapintainen projektio ei luonnollisesti muuta ABC:n pinta-alaa juurikaan. Kompromisseja tekevät Robinson ja Winkel tripel jäävät kolmannelle ja neljännelle sijalle molemmissa mittauksissa.

Kuvassa 2 on esitetty Azimuthal- (oikeakeskipituinen tasoprojektio) ja Mercatorin projektion aiheuttamia muutoksia kuntien pinta-aloihin verrattuna TM35FIN-projektioon. Azimuthal-projektiossa keskimeridiaanina käytettiin nollameridiaania, mikä osaltaan selittää lounaasta koilliseen kasvavat vääristymät. Mercatorin projektiossa vääristymät kasvavat siirryttäessä päiväntasaajalta kohti napoja. Mercatorin projektio aiheuttaa huomattavasti suurempaa vääristymää kaikkialla Suomessa ja alueellinen vaihtelu vääristymien suuruudessa on myös suurempi kuin Azimuthal-projektiossa.

Kuva 2. Eri projektioiden aiheuttamia muutoksia kuntien pinta-aloihin verrattuna TM35FIN-projektioon. [Suurenna klikkaamalla kuvaa.]
Päätin käyttää kuvan 2 kartoissa eri värityksiä, koska karttojen luokkarajat olivat niin erilaiset. Tosin molemmissa kartoissani esiintyvä samankaltainen vihreän sävy on yhä hieman harhaanjohtava, sillä kasvukertoimen luokat 1,29–1,32 ja 3,95–4,29 eivät ole lähelläkään toisiaan. Jos kuvan 2 kartat olisi värjätty samalla väripaletilla, saattaisi esitys herättää helpommin sen virheellisen mielikuvan, että vääristymät ovat suunnilleen samansuuruisia ja vain kasvaisivat eri suuntiin mentäessä. Salla Kärkkäinen huomioi lisäksi blogikirjoituksessaan (26.1.2022), että luokkien määrä on osattava valita oikein: liian vähäinen luokkien määrä saisi pienimmän vääristymän alueen vaikuttamaan mitättömän vähän vääristyneeltä samalla kun suurin vääristymä korostuisi.

QGIS-ohjelman käyttö alkaa toistojen myötä tuntua jo varsin luontevalta. Kuitenkin vielä suurin osa ominaisuuksista ja toiminnoista on tuntemattomia.


Miksi tapaamme vasta nyt, WFS?

Kuva 3. Helsingin kaupungin avoimen datan WFS-palvelun aineistoista tehty kartta.

WFS- ja WMS-rajapinnat olivat minulle entuudesta tuttuja nimiä, mutta nyt vihdoin pääsin niitä omin käsin käyttämään. Oli suorastaan häkellyttävää huomata, kuinka helppoa WFS-palveluiden käyttäminen on. Tiedostojen lataaminen omalle koneelle saa jatkossa vähentyä huomattavasti.

Kuva 4. Väyläviraston ja Tilastokeskuksen WFS-rajapintapalveluiden avulla laadittu kartta. [Suurenna klikkaamalla kuvaa.]
Aineistoja selatessani tulin luoneeksi kuvat 3 ja 4. Niiden tekemiseen meni yhteensä vain muutamia minuutteja. Tästä voisinkin jo melkein vetää johtopäätöksen, että uhraamalla muutamia kymmeniä minuutteja WFS-rajapintapalvelujen parissa voi luoda ja saavuttaa mitä tahansa!

Ihanaa päivänjatkoa kaikille WFS-rajapintojen ystäville!


Lähteet

Kärkkäinen, S. (26.1.2022). Viikko 2: Kuntien avainlukuja ja gissiä. Sallan kurssiblogi. Viitattu 24.2.2022: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/2022/01/26/viikko-2-kuntien-avainlukuja-ja-gissia/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *