Puskurointityöt alkaneet Malmin lentokentällä
Kurssikerran harjoitukset keskittyivät erilaisiin laskutehtäviin, joissa muun muassa puskurivyöhykeanalyysien avulla selvitettiin erilaisia lukuja annetusta rakennustietokannasta. Puskurivyöhykkeiden käyttöä harjoiteltiin tutkimalla lentokenttien ja asemien läheisyydessä asuvien määriä. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty analyysien tuloksia.
Malmin lentokenttä | Asukkaita 2 km säteellä kiitoradoista | 58791 | |
Asukkaita 1 km säteellä kiitoradoista | 9102 | ||
Rakennukset 1 km etäisyydellä Malmin lentokentästä (yht. 829) | Valmistumisvuosi 1936 tai aiemmin | 58 | |
Valmistumisvuosi 1937 tai myöhemmin | 753 | ||
Ei tietoa valmistumisvuodesta | 18 | ||
Helsinki-Vantaan lentoasema | Vantaalaisia 2 km säteellä kiitoradoista | 10596 | |
65dB-melualueella asuvat vantaalaiset suhteessa 2 km säteellä kiitoradoista asuviin vantaalaisiin | 0,16 % | ||
Vähintään 55dB-melualueella asuvat vantaalaiset | 11923 | ||
Poikkeuksellisen laskeutumissuunnan melualueella (1 x 7 km) asuvat | 13203 | ||
Taulukosta 1 huomataan muun muassa, että vuonna 1936 valmistunut Malmin lentokenttä on varsin vanha ympäröivään rakennuskantaan verrattuna.
Alle 500 m etäisyydellä juna-/metroasemasta asuvat | 111765 |
Alle 500 m etäisyydellä juna-/metroasemasta asuvien osuus kaikista tietokannan asukkaista | 21,65 % |
Työikäisten osuus alle 500 m etäisyydellä juna-/metroasemasta asuvista | 67,10 % |
Tehtävien ratkaisemiseksi löytyi useita vaihtoehtoja. Puskurivyöhykkeiden luomisen jälkeen raskaat uusia tasoja tuottavat prosessit oli monissa kohdissa mahdollista välttää Select Features by Value -valintaa ja Statistics-paneelia käyttämällä. Aikaa ja läppärin suorituskykyä säästääkseen edellä kuvatut toiminnot ovat mainioita ratkaistaessa yksinkertaisia tehtäviä. Jos tietoa kuitenkin tarvitsee myöhemmin mahdollisesti käsitellä, on usein viisasta tuottaa valmiiksi uusi taso esimerkiksi Intersection tai Join attributes by location (summary) -toimintoja käyttäen. Save selected features as… -toiminto on myös varsin suoraviivainen ja helppokäyttöinen.
Puskurivyöhykkeitä luotaessa ja niiden avulla tulkintoja tehdessä on hyvä pitää mielessä, että pieniltä vaikuttavilla seikoilla saattaa olla suuria vaikutuksia lopputuloksiin. Jos esimerkiksi tekisin lentokenttiin liittyvät bufferianalyysit alusta alkaen uudestaan, on erittäin todennäköistä, että saamani lukuarvot poikkeaisivat nykyisistä arvoista. Tähän vaikuttaa ainakin se, miten kiitoradat on piirretty (viivoina/polygoneina, alku- ja loppupisteet), sillä se vaikuttaa suoraan puskurivyöhykkeen kokoon. Pienikin muutos puskurivyöhykkeen reunan sijainnissa saattaa aiheuttaa sen, että useita kohteita (tässä tapauksessa rakennuksia) voi jäädä pois tai liittyä puskurivyöhykkeelle.
Taulukoissa esitettyjä tuloksia ei myöskään ole syytä analysoida enempää sen takia, että käytössä ollut rakennustietokanta kattaa vain osan pääkaupunkiseudun rakennuksista jättäen suuren osan pääkaupunkiseudusta aineiston ulkopuolelle.
Yhtenäiskoulun oppilasalueella on niukasti 6-vuotiaita ja uima-altaita
Loput tehtävät perustuivat pitkälti rakennustietokannasta laskemiseen pääkaupunkiseudun taajamien ja osa-alueiden/pienalueiden/kaupunginosien avulla.
Taajamassa asuvien osuus tietokannan väestöstä | 96,1 % | |
Taajamien ulkopuolella asuvia kouluikäisiä | 3727 | |
Taajamien ulkopuolella asuvien kouluikäisten osuus kaikista kouluikäisistä | 3,6 % | |
Alueet, joilla ulkomaalaisten osuus on... | > 10 % | 62 aluetta |
> 20 % | 21 aluetta | |
> 30 % | 13 aluetta | |
6-vuotiaita asukkaita Helsingin Yhtenäiskoulun oppilasalueella | 14 |
12–14-vuotiaita asukkaita Yhtenäiskoulun oppilasalueella | 62 |
Yhtenäiskoulun oppilasalueen 7–15-vuotiaiden osuus kaikista oppilasalueen asukkaista | 8,39 % |
Arvio muunkielisten 7–15-vuotiaiden määrästä Yhtenäiskoulun oppilasalueella | noin 9 |
Taulukon 4 mukaan Yhtenäiskoulun oppilasalueella on verrattain vähän 6-vuotiaita Helsingin mediaanin ollessa 56,5. Myös uima-altaalla varustettuja rakennuksia löytyy vähän kyseiseltä oppilasalueelta (2 kpl) ja Käpylän osa-alueelta (9 kpl). Taulukko 5 ja kuva 1 esittävät uima-altaallisten asuinrakennusten määrää pääkaupunkiseudulla. Eniten uima-altaallisia rakennuksia on Lauttasaaressa.
Uima-altaalla varustettuja rakennuksia PK-seudulla | yht. 855 rakennusta (12170 asukasta) | 345 omakotitaloa |
181 kerrostaloa | ||
113 rivitaloa | ||
Saunalla varustettuja rakennuksia PK-seudulla | yht. 21922 rakennusta = 24,16 % PK-seudun rakennuksista | |
Muiden kurssilaisten uima-altaisiin liittyviä karttoja katsellessani huomaan, että numeroiden ja pylväiden esittäminen samaan aikaisesti luettavuuden kärsimättä ei ole ollut kovin helppoa. Joillakin on lisäksi ollut ongelmia parin osa-alueen tietojen kanssa. Vaikka itse pidin omaa tekelettäni jokseenkin epäselvänä, täytyy kai tyytyä tässä kohtaa kehumaan itseään tehtävänannon noudattamisessa onnistumisesta!
Koen oppineeni rohkeasti kaikkia mahdollisia vipstaakeja, vaihtoehtoja ja oudoilla nimillä varustettuja toimintoja kokeilemalla valtavasti uutta. Suurinta osaa työkaluista osaan jo käyttää rutiinilla, mutta jotkut toiminnot ovat vielä toisinaan epävarmoja. Esimerkiksi input layer tai class field saattaa joskus mennä väärin. Onneksi vianmääritystaitoni näissä tilanteissa ovat paremmat kuin Windowsilla sen yrittäessä löytää vikaa Wi-Fi-yhteysongelmiin liittyen. Virheitä voi siis sattua, mutta en vaivu epätoivoon huomatessani, että jotain suunnittelematonta tapahtui. Toistaiseksi kokeiluillani ei ole ollut negatiivisia tai vääristäviä vaikutuksia aineistoihin, koska yleensä vanhat tasot pysyvät eheinä taustalla, vaikka päälle luotaisiinkin uusia tasoja.
Uusista tasoista puheen ollen: Komppaan vahvasti Salla Kärkkäisen blogikirjoituksessaan (25.2.2022) antamaa ohjetta uusien tasojen nimeämiseen liittyen. Uudet tasot kannattaa mielestäni aina nimetä selkeästi heti kun mahdollista. Veikkaan, että itsellänikin mahdolliset virheet tehtävien ratkaisuissa ovat syntyneet siitä, että jossain kohtaa olen “Joined1”-tason sijaan asettanut input-layeriksi “Joined”-tason. Olen jopa hieman huolestunut, että kurssin aikana tasoja on melko laiskasti nimetty. Sisälläni asuva keskisuuri perfektionisti pyytää myös tässä kohtaa huomauttamaan, että tasot pitää nimetä lyhyesti, mutta ennen kaikkea yksiselitteisesti, jotta ne pystyy heti ymmärtämään avatessaan QGIS-projektin viikon ja kuukaudenkin kuluttua. Tasojen ja sarakkeidin järkevä nimeäminen myös antaa ulkopuoliselle tarkastelijalle mahdollisuuden ymmärtää aineistoja.
Näillä eväillä kohti uusia haasteita. Helppoa, kun sen osaa. Ja ei tarvitse osata yrittääkseen!
Lähteet
Kärkkäinen, S. (25.2.2022). Viikko 5: Kiitoteitä ja QGIS-kokeiluja. Sallan kurssiblogi. https://blogs.helsinki.fi/karkkais/2022/02/25/viikko-5-kiitoteita-ja-qgis-kokeiluja/