Categories
Uncategorized

MAA-202 Työ7

Halusin aloittaa työn tarkastelemalla jotain vesistöihin ja kenties esimerkiksi sadantaan liittyvää dataa maailmalta. Maailman laajuisesti tietoaa oli vaikea löytää, mutta löysin USA:n ylläpitämän https://www.census.gov/ sivustolta dataa ainakin maapinta-alasta ja vesipinta-alasta USA:ssa. (kuva 1)

kuva 1

Väsäsin field calculaattorilla ja sitten layout-editorilla kartan, missä punaisemmalla alueella on enemmän vesipinta-alaa, kuin valkoisella alueella. (kuva 2)

kuva 2

Kuvaa voi vääristää se, että rannikoseudut nyt tietinkin ovat meren vieressä, jolloin järvien vaikutus kokonaisuudessa jää vähemmälle.

Latasin seuraavaksi excel-tiedoston sivulta: https://www.statista.com/statistics/1101518/annual-precipitation-by-us-state/, joka sisälsi jokaisen osavaltion keskimääräisen vuotuisen sadannan viimeisen 30 vuoden ajalta. Sain join atributes by field valuella yhdistettyä sadanta talukon (minkä olin muuntanut csv muotoon) liitettyä kuvan 2 kartan atribuuttitaulukkoon. Tein näistä tiedoista sitten kartan, mistä pystyy katsomaan vaikuttaako sademäärä vesipinta-alaan (kuva 3)

kuva 3

Ihan suoraa korrelaatiota ei voi tehdä, mutta hieman kartasta voi päätellä, että idässä sataa enemmän ja on myös enemmän vesipinta-alaa, kun taas lännessä ja keski USA:ssa sataa vähemmän ja on myös vähemmän vesipinta-alaa. Kalliovuorten läheisyydessä sataa vähemmän ja on siten myös vähemmän vesistöalueita. Ei tämäkään kartta ihan väärässä ole.

Categories
Uncategorized

MAA-202 Työ 6

Hain sivulta https://www.usgs.gov/media/files/plate-boundaries-kmz-file mannerlaattojen väliset rajat kmz tiedostomuodossamuodossa. muunnin tiedoston esrishapefileiksi sivulla https://mygeodata.cloud/converter/kmz-to-kml jonka jälkeen sain avattua tiedoston Qgississä. Mannerlaattojen rajat näkyy kuvassa 1

kuva 1

Tämän jälkeen hain maajäristyksiä sivulta https://ncedc.org/anss/catalog-search.html ja lisäsin ne karttaan valkoisina pisteinä (kuva 2).

kuva 2

Jos kuvista ei jo valmiiksi näe, niin muodostin laattojen rajoihin vyöhykkeen mistä näkee, että suurin osa maanjäristyksistä tapahtuu mannerlaattojen rajojen läheisyydessä (kuva 3).

kuva 3
Categories
Uncategorized

MAA-202 Työ5

Harjoitus 3:n tehtävä oli ainakin vaikea, sillä en löytänyt uima-allasatribuutteja taulukoista. Olisiko se pitänyt olla tässä taulukossa? (kuva1)

Kuva 1

Ainoa numeerinen arvo, mikä yllänäkyvässä taulukossa näkyi, oli mtryhm, mikä oli kaikissa riveissä 50. Siitä en olisi saanut hyvää pylväsdiagrammia. Tein kuitenkin melkein hyödyttömän kartan kyseisestä aineistosta, missä kuitenkin pääsin käyttämään categorized symbology -ominaisuutta. Kategorisoin pääkaupunkiseudun kunnat. (kuva 2)

Kuva 2
Categories
Uncategorized

MAA-202 Työ 4

Merkkasin Pornaisten keskustasta  suurimmat tiet ja rakennukset. Tiet näkyvät punaisella ja rakennukset lilalla. (kuva 1)

kuva 1
Categories
Uncategorized

MAA-202 Työ3

Tein työksi koropleettikartan tulvaindekseistä, johon lisäsin ympyrädiagrammeina järvisyysasteen. Ympyrädiagrammien lisääminen oli vaikeaa. Koska en tiennyt parempaa keinoa, jouduin luomaan exceltaulukon, johon laitoin sarakkeellisen lukuja 100, jotta voisin myöhemmin miinustaa järvisyyden tästä sarakkeesta qgississä. Miinustetulla luvulla loisin vastakappaleen ympyrädiagrammin järvisyysasteelle ja saisin järvisyyden näkymään prosentuaalisesti. Jostain syystä qgis ei tunnistanut ä- ja ö-kirjainta, jolloin kaikki alueet joiden nimet sisälsivät näitä kirjaimia jäivät näkymättä. Kartta näytti muutenkin huonolta, sillä ympyröitä oli liikaa.

Päätin siis jättää ympyrädiagrammit pois, mutta sain tehtyä koropleettikartan, missä kuvataan tulvaindeksiä (kuva 1).

Kuva 1
Categories
Uncategorized

MAA-202 Työ 2

Löysin projektion nimeltään World_Azimuthal_Equidistant ja halusin testata sen ominaisuuksia suhteessa perus TM35-projektioon, sillä se näytti Suomen alueen melko erilaisena verrattuna parempiin projektioihin (kuva 1).

Kuva 1 WAE:n (World_Azimuthal_Equidistant) mukaan Suomi

Lisäsin QGIS:ssä atribuuttitaulukkoon Suomen kuntien pinta-alat sekä TM35-, että WAE-projektioiden mukaan, ja laskin näiden kahden suhteet toisiinsa, minkä visualisoin sitten TM35 karttapohjalle (kuva 2).

Kuva 2 WAE = World_Azimuthal_equidistant
Categories
Uncategorized

MAA-202 Työ 1

Tein koropleettikartan, jossa kuvattiin ruotsinkielisten prosentuaalista osuutta Suomessa kunnittain. Olin lähes unohtanut, miten kartta tehdään QGIS:in avulla, mutta nopealla googlauksella löysin hyvän ohjeen youtubesta (https://www.youtube.com/watch?v=ttW9ptW7Y74), mitä seuraamalla sain kartan tehtyä. Aluksi halusin lisätä kuntien nimet karttaan, mutta tämä osoittautui liian vaikeaksi, sillä Suomessa on 309 kuntaa, eikä kaikkien kuntien nimet mahtuisi karttaan, tai kartasta tulisi epäselkeä suuren tekstimäärän takia (kuva 1).

Kuva 1

Lopulliseen kartaan en siis laittanut kuntien nimiä. Kuntien nimien poistaminenkaan ei ollut itsestään selvyys, mutta sekin onnistui. Lopputulokseksi sain melko valkoisen kartan (kuva 2), sillä suuressa osassa Suomen kunnista ruotsinkielisten osuus on alle 4%. Classes -kohtia olisi pitänyt valita yhdeksän, jotta ensimmäiset valkoiset kunnat olisivat alkaneet muuttaa väriä, joten pitäydyin kuuteen luokkaan.

Kuva 2

Kartasta huomaa hyvin sen, että ruotsinkielinen väestö on pakkautunut länsi-, ja etelärannikolle.

Suurinta ongelmaa tuotti kuvan tallentaminen koneelle oikeassa muodossa ja lataaminen tälle blogialustalle hyvällä kuvalaadulla.

Categories
Uncategorized

Hello world!

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!