Kolmannella kurssikerralla tutustuimme Afrikkaan sijoittuvalla aineistolla erilaisiin tietokantoihin, ja harjoittelimme suurikokoisen aineiston tiivistämistä hyödyntämällä QGIS:n erilaisia yhdistämistoimintoja. Esimerkiksi aggregate-työkalulla pystyi aineistoa muokatessa suorittamaan samalla myös laskutoimituksia.
Harjoittelimme myös erilaisten tietokantojen liittämistä toisiinsa. Harjoitusesimerkkinä oli Excel-tiedosto Afrikan maiden väkiluvuista ja sosiaalisen median käytöstä, ja tämä tiedosto tuli muuttaa csv-tiedostoksi, jolloin sen pystyi liittämään QGIS:iin join-toiminnon avulla. Tietokantaan liitettiin tietoa myös timanttilouhosten, konfliktien ja öljykenttien sijainneista. Kun nämä erilaiset tiedot olivat samassa aineistossa, pystyttiin niillä tekemään erilaisia laskutoimituksia esimerkiksi sosiaalisen median käyttäjäprosenteista maittain. Sosiaalisen median käyttöastetta tutkimalla ja tarkastelemalla niitä karttaesitysten muodossa voitaisiin esimerkiksi vertailla valtioiden kehittyneisyyden eroja.
Itsenäistehtävä
Tällä kertaa soveltavan tehtävän aineistona toimi karttaprojekti, joka esittää Suomen maakunnat niiden tulvaindeksin perusteella. Tähän aineistoon tuli liittää järvisyys-tietokanta, johon oli kerätty tietoa maakuntien järvisyydestä.
Tulvaindeksi- ja järvisyyskarttaa tehdessä lisäsin luultavasti aluksi pylväisiin jonkin väärän datan, jossa kaikkien sarakkeiden sisältö oli tyhjä, minkä vuoksi lopullisten pylväiden viereen ilmestyi pienet väkäset:
Kuva 1. Hankaluuksia diagrammien kanssa.
Sain nämä viivat pois näkyvistä poistamalla kaikista pylväistä ääriviivat, mutta en osannut poistaa kyseisiä virheellisiä tietoja diagrammivälilehdeltä.
Valmiista kartasta tuli kuitenkin mielestäni melko selkeä, tosin pylväät eivät välttämättä ole selkein tapa esittää maakuntien järvisyysprosenttia. (En myöskään jälkikäteen mietittynä ole varma, onko pylväsesityksessä kyseessä prosenttiosuudet vai jokin muu vertailutapa.)
Niiden avulla kuitenkin pystyy vertailemaan maakuntien välisiä eroja kiitettävästi. Käytän yleensä melko kauan aikaa karttojen ulkoasun hiomiseen, ja tässä kartassa yhtenäisen värimaailman tavoittelu vaikutti lopputulokseen siten, että järvisyyttä kuvaavat pylväät eivät välttämättä erotu kovin selkeästi kaikista tulvaindeksialueista.
Olisi myös ollut mielenkiintoista yrittää ympyrädiagrammien tekoa järvisyyttä kuvastamaan, mutta ajan säästämiseksi pysyttelin yksinkertaisissa pylväissä.
Kuva 2. Valmis kartta.
Lopullisesta kartasta voisi päätellä, että rannikkoalueiden vähäjärviset maakunnat ovat altteimpia tulville.
Kurssikerta oli mielenkiintoinen, ja opin taas hieman lisää myös karttojen ulkoasun hienosäätämisestä!
-Sarianna
