Toimijat ja tarinat puurakentamiseen liittyvän politiikkakehityksen taustalla: Alustavia tuloksia Wood Vision 2025-hankkeesta esillä Leedsissä (Story a conference presentation in Finnish)

Arvoverkostot metsästä puurakentamiseen kansainvälisessä vertailussa, eli tuttavallisemmin Wood Vision 2025-hankkeen tutkija, Heini Vihemäki, osallistui syyskuussa Leedsin yliopiston Kestävyystutkimuksen instituutin järjestämään CRR-konferenssiin. Yritysvastuun ja liiketoiminnan kestävyyteen keskittyvän kolmipäiväisen, monitieteisen konferenssin teemana oli Engaging business and consumers for sustainable change eli yritysten ja kuluttajien osallistuminen ns. kestävyysmuutokseen. Konferenssissa paneuduttiin kestävän kulutuksen ja tuotannon problematiikkaan ja esiteltiin tuoretta teoreettista ja empiiristä tutkimusta aihepiiristä.

Konferenssi tarjosi hyvän tilaisuuden esitellä Wood Vision 2025 -hankkeen alustavia tuloksia kansainväliselle tiedeyleisölle yhdessä konferenssin työpajassa. Esitykseni ”Building sustainability? Actors and their networks in promoting institutional changes towards Wooden Multistory Construction in Finland” perustui kolmentoista asiantuntijahaastattelun analyysiin ja puurakentamisen tilaisuuksissa toteutettuun osallistuvaan havainnointiin sekä kirjallisuuskatsaukseen.

Konferenssipaperin keskeistä antia on puukerrostalorakentamisen politiikkaohjaukseen osallistuvien toimijoiden ja heidän toimija-asemiensa erittely. Toisena teemana on tyypillisten tarinalinjojen (narratiivien) identifioiminen, joita toimijat käyttivät puhuessaan alan politiikkaohjauksesta. Näiden alustavien tulosten perusteella alan toimijaverkostossa on tiivis ydin, jossa muutamilla toimijoilla on suhteellisen vahvat vaikutusmahdollisuudet. Narratiivien analyysissä taas nousee esiin neljä tyypillistä, jossain määrin kilpailevaa tarinalinjaa suhteessa teollisen puurakentamisen nousuun. Kolme näistä narratiiveista tukee ja yksi ei tue puurakentamisen kasvua. Ne eroavat toisistaan mm. siinä, millaiset tavoitteet ja politiikkakeinot nähdään tavoiteltaviksi, ja millaisten toimijaryhmien edustajat niitä tyypillisesti käyttävät. Erityisesti puukerrostalorakentamista koskevien tarinalinjojen analyysi, ja niiden kytkökset toimijuuteen, herättivät kiinnostusta työryhmän osallistujissa.

Konferenssi ja sen työryhmät oli onnistuttu rakentamaan ilmapiiriltään hyvin keskusteleviksi ja kannustaviksi. Konferenssin laajapohjaisuus – osallistujat tulivat eri tieteenaloilta ja eri tutkimusorganisaatioista – toi työryhmäkeskusteluihin moniäänisyyttä. Toki monitieteiseen keskusteluun liittyi omat haasteensakin, mm. eri tutkimusalojen käsitteellisten ja metodologisten työkalujen eroista johtuen. Keskusteluissa nousi parhaimmillaan esiin uusia näkökulmia, aiheita ja kysymyksiä tulevaa kestävyysmuutosten tutkimusta viitoittamaan. Ajatuksenvaihto muiden kestävyyskysymyksistä kiinnostuneiden tutkijoiden kanssa oli kaiken kaikkiaan hyvin innostava kokemus.

Metsämiesten säätiön, Maa- ja metsätalousministeriön ja MTK:n sekä Helsingin yliopiston rahoittama Wood Vision 2025-hanke jatkuu vuoden 2019 puoliväliin. Seuraavaksi Wood Vision 2025 hankkeessa on tarkoitus syventää puukerrostalorakentamisen politiikkaprosesseihin osallistuvien toimijoiden ja toimijaverkostojen analyysiä. Toimija-analyysissä tutkitaan tarkemmin toimijuuden eri muotoja, ja kytköksiä institutionaalisiin puitteisiin, kuten alan kehitystä sääteleviin normeihin ja standardeihin. Vertaileva analyysi Suomen ja Itävallan politiikkaympäristön ja ohjauskeinojen tehokkuuden välillä on toinen keskeinen jatkotyön osa-alue. Vertailua on jo pohjustettu yhteistyössä luonnontiedealan yliopiston eli BOKUn tutkijoiden kanssa.

Heini Vihemäki

Nordic workshop on Wood in Construction in Stockholm, March 2018

The workshop’s faciltator, Anders V. Jensen and some output from the group work.

I had a chance to participate in the Nordic workshop on Wood in Construction in Stockholm, earlier this month. The event was a third meeting in a project that seeks to pave the way for increased use of wood in the building sector in the Nordics, coordinated by the EIT Climate-KIC Nordic. The organisation is hosting the Nordic Secratariat for Wood in Construction, since the beginning of this year, with funding from the Swedish Government and the Nordic Council of Ministers.

The Nordic project and the secretariat aims to produce a road map for how to address challenges and barriers to increased industrial use of wood in construction. The roadmap will be submitted to the Nordic Council of Ministers in June. The underlying idea of the project is to help the Nordic countries achieve the goals set forward in the Agenda 2030, especially those linked to sustainable cities as well as sustainable production and consumption. The five- hour-workshop in central Stockholm offered a good opportunity to exchange views and learn from a diverse set of stakeholders active in this field, especially in Sweden.

The workshop format was very participatory, which was a positive thing in the sense that it created a lot of interaction and discussion. The participants were mostly from Sweden and a few from Helsinki, with the majority representing research and business sectors. We were first asked to identify diverse trends that play a role in how much wood is used in buildings and construction, for instance related to urbanization and higher density of population, role of sustainability values among consumers/policies and technological advancement. In terms of identifying the barriers of increased use of wood in construction, and the best strategies to overcome them, the participants also came up with various suggestions and food for thoughts. Among those that were ranked as important to work on further, were economic valuation (e.g. identifying the added value of wood to end-users), research and education (including collaboration with companies), as well as knowledge and experience sharing among the business and other actors.

A key observation from the workshop is that there seems to be a need to study and compare further the policies, strategies and other interventions used so far in promoting the use of wood in the Nordic contexts, and the gaps in them. Moreover, mapping and comparing the outcomes of these measures, and the dynamics involved, would help to make well-informed decisions on the future strategies.

The next step in this collaborative process will be to conduct interviews among the stakeholders in the Nordic countries, and to organize another workshop in Helsinki, tentatively in early May. We learnt that the secretariat seeks to engage more stakeholders in the next workshop, and to discuss with policy makers further the policy barriers. It will be interesting to see the final recommendations from the process, and especially how they will be adopted by the Council of Ministers in the meeting, which is scheduled for June, in Helsinki.

By Heini Vihemäki (project researcher)