Helsingin yliopisto
Tutkimushankkeemme kuuluu Lähiöohjelmaan 2020-2022, jossa tavoitellaan asuinalueiden eriytymisen ehkäisemistä ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämistä. Tutkimuksessamme tuotamme tietoa kaupunkien asukkaiden liikkumismahdollisuuksien saavutettavuudesta kahdessa lähiössä. Yksi tärkeä työsarka on lasten ja nuorten liikunnassa. Kuten vastikään julkaistut kouluikäisten liikkumissuositukset korostavat, on pyrittävä siihen, että kaikilla olisi turvalliset ja yhdenvertaisesti saavutettavat päivittäisen liikkumisen mahdollisuudet.
Hankimme tietoa lähiöiden lasten ja nuorten liikkumisesta kyselyn avulla. Kyselyvastaukset toimivat havainnointi- ja laskuriaineistojen sekä aikuisten kyselyaineiston rinnalla kertoessaan tiettyjen paikkojen käytöstä. Kysely käsittelee myös liikuntapaikkojen käytön esteitä, korona-ajan vaikutusta liikuntaan, koulumatkojen kulkutapoja ja liikunta-aiheista julkaisemista sosiaalisessa mediassa. Kouluikäisten kyselyaineistoa kerätään kahdesti. Ensimmäisen kierroksen vastaukset ovat jo pureskeltavina.
Kumarrus kouluille
Ensimmäinen kyselykierros järjestettiin helmikuussa hankien, pakkasten ja vauhdilla vaihtuvien koronatilanteiden aikaan.
Koska kyselyvastausten on tarkoitus kuvata kouluikäisten joukkoa kaikessa moninaisuudessaan, olemme tavoitelleet vastaajiksi kokonaisia koululuokkia – kuten on tutkimuksissa tavallista. Kouluikäisten kyselyaineiston tuottaminen on siksi aina yhteistyötä, jossa puurtaa koululaisten ja tutkijoiden lisäksi liuta tärkeitä kumppaneita ja portinvartijoita. Aineiston laatu riippuu kaikista, ja yhteistyö on edellytys myös tutkimuksen eettisyydelle. Nyt tällä yhteistyöllä oli hyvin epätavalliset raamit, kun kaikki toimivat monien muiden haasteiden varjossa.
YLLI-tutkimuksen koululaiskyselyn pääroolissa on noin 250 lasta ja nuorta, jotka käyvät kolmatta, viidettä, seitsemättä ja yhdeksättä luokkaa Helsingin Kontulan kolmessa koulussa sekä Jyväskylän Huhtasuon kahdessa koulussa. Ennen kuin on koululaisten vuoro antaa työpanoksensa tutkimukselle eli vastata kyselyyn parhaan taitonsa mukaan, ovat lukuisat muut jo tehneet oman osansa. Kaupunkien toimialat ovat käsitelleet tutkimuslupahakemuksen. Koulujen rehtorit ovat perehtyneet asiaan ja päättäneet mukaan lähtemisestä. Alle 15-vuotiaiden lasten huoltajat ovat tutustuneet ja vastanneet tutkijoiden lupapyyntöön lapsen osallistumiselle. Luokkien opettajat ovat huolehtineet pitkästä listasta käytännön asioita, joihin kuuluvat huoltajien lupien kysymiset ja rekisteröinti sekä kyselytilanteen ajan, paikan ja välineiden säädöt. Kun tiedetään, että poikkeusaika on tarkoittanut lisäkuormitusta kaikille, on helppo tuntea kiitollisuutta myönteisestä suhtautumisesta tähän tutkimukseen ja sen vaatimaan työhön.
Epävarmuustekijöistä ja uhista huolimatta kaikki onnistui ja asiat hoituivat, etänä, sähköisesti, sujuvasti ja sovitusti. Yhteistyön lopputuloksena jokainen luokka oli sovittuna aikana valmiina etäkokousyhteyden päässä, kyselylinkki valmiina tableteilla. Digiloikka oli jo otettuna, joten koululaisilla 9-vuotiaista lähtien oli ilman muuta valmiudet vastata sähköiseen kyselyyn. Karanteenit eivät onneksemme nekään iskeneet lovea vastaajajoukkoon ja siten aineiston laatuun.
Esteitä paikkojen käytölle
Helmikuun kyselyssä kouluikäiset vastasivat kysymykseen, ovatko tietyt asiat estäneet heidän liikkumistaan halutuissa paikoissa talven aikana. Alla olevassa taulukossa näkyy, kuinka suuri osa vastaajista piti kysyttyjä asioita esteinä.
| Halutussa paikassa liikkumista estäneet asiat (talvi) | % vastaajista |
|---|---|
| Paikka suljettu | 42 |
| Liikaa ihmisiä | 34 |
| Liian kaukana | 30 |
| Maksaa liikaa | 26 |
| Kyydin puute | 22 |
| Joutuisin menemään yksin | 19 |
| Paikan huono kunto | 15 |
| Käyttö kielletty tarkoitukseeni | 12 |
| Pelottavat paikan käyttäjät | 11 |
Näistä koronatilanteeseen arvatenkin liittyvät paikan oleminen suljettuna, mikä oli este yli 40 prosentille vastaajista, sekä liian iso määrä ihmisiä, mikä oli este noin kolmannekselle. Etäisyyteen liittyviksi syiksi voidaan niputtaa paikan sijainti liian kaukana sekä kyydin puute, jotka moni ruksasi esteiksi itselleen. Noin neljännes lapsista ja nuorista piti esteenä sitä, että paikassa käyminen maksaa liikaa.
Pääkaupungin ja Jyväskylän lähiön koululaisten kokemukset esteistä olivat suunnilleen samanlaiset. Yksi näkyvä ero oli, että Kontulassa useampi koki esteeksi haluttuun paikkaan pääsemiselle sen, että paikka on suljettu (Kontula 47 %, Huhtasuo 37 %). Toinen ja hieman isompi ero oli, että Kontulassa reilut 40 prosenttia koki esteeksi liian ison ihmismäärän, kun taas Huhtasuolla se oli estänyt noin 25 prosentin liikkumista tietyissä paikoissa talven aikana.
Kun kouluikäisiltä seuraavaksi kysyttiin, missä paikassa he eivät ole päässeet liikkumaan, vaikka olisivat halunneet, eniten mainintoja saivat sisäliikuntapaikat. Ne muodostivat yli puolet mainituista paikoista. Ulkoliikuntapaikkoja oli hieman alle kolmannes. Loput vastauksista eivät sijoittuneet näihin luokkiin.
Koronan vaikutuksia
Kyselyaineisto on korostuneesti poikkeusajan liikkumisen aineistoa. Siksi kysyimme myös koululaisten käsitystä koronatilanteen vaikutuksesta heidän liikkumisensa määrään. Vastaajille oli selitetty liikkumisen tarkoittavan ”kaikenlaista liikkumista, kuten esimerkiksi ulkoilu, harrastukset ja pihaleikit” ja käsittävän vain kouluajan ulkopuolisen liikkumisen. Alla oleva kuvio osoittaa, miten vastaukset jakautuivat kahdessa tutkimuslähiössä.
Koronan koettiin useammin vähentäneen kuin lisänneen liikkumista. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten ottaneen koronakeväänä 2020 merkittävästi vähemmän askeleita kuin normaalioloissa. YLLI-kyselyn vastausten perusteella suurin osa koululaisista koki koronan vaikutuksen saman suuntaiseksi myös vuoden 2021 alkupuolella. Kontulassa lähestulkoon puolet vastaajista koki liikkuneensa nyt vähemmän kuin yleensä, kun Huhtasuolla näin koki reilu kolmannes.
Merkittävä osa vastaajista myös ajatteli, ettei koronalla ollut ollut vaikutusta liikkumisen määrään. Huhtasuolla näiden osuus oli lähes yhtä suuri kuin heidän, joiden mielestä liikkuminen oli vähentynyt. Viitisentoista prosenttia lapsista ja nuorista oli mielestään liikkunut enemmän kuin yleensä, ja suunnilleen sama määrä ei osannut arvioida vaikutusta.
Yhteistyöllä käyttökelpoista tietoa
Kyselyn toinen kierros on käynnissä nyt, kesän ja loman korvalla, rajoitusten purkamisen edetessä.
Paljon yhteistyötä tarvitaan niin tutkimuksenteossa kuin aineistojen tarjoamien tietojen pureskelussakin, jotta tieto taipuu askeliksi lähiöohjelman tavoitteiden suunnassa. Tutkimusprosessin edetessä kaupungit saavat käyttökelpoista tietoa ja työkaluja joiden avulla edistää kouluikäisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnalliseen arkeen ja elämäntapaan.
Kirjoittaja: Elina Hasanen, Jyväskylän yliopisto