Tekijä: Petteri Muukkonen

Sosiaalinen media on monelle arkipäivää. Siellä voi keskustella tuttavien ja tuntemattomien kanssa, jakaa valokuvia, ajatuksia ja linkkejä omille seuraajilleen, sekä seurata itseään kiinnostavia henkilöitä ja keskustelunaiheita. Sosiaalinen media onkin tutkijoille mielenkiintoinen aineistolähde, sillä tavalliset ihmiset tuottavat sinne paljon sisältöä tekstien, kuvien, videoiden ja paikkatietojen muodossa.

Keräämällä ja louhimalla sosiaalisen median tietoa voidaan tuottaa uutta tietoa esimerkiksi siitä, missä ja milloin sosiaalisen median käyttäjät urheilevat, mitä kieltä he käyttävät missäkin yhteydessä sekä minkälaisia kuvia ja videoita tietyistä paikoista tai aiheista jaetaan. Näistä yksittäisistä tiedonmurusista voidaan koostaa tietoa, jota voidaan käyttää tutkijoita askarruttaviin tutkimuskysymyksiin vastaamiseen, päätöksenteon tukena esimerkiksi ulkoilualueiden kehittämisessä, liiketoiminnan suunnittelussa sekä poliittisissa päätöksissä asti. Tällainen informaatio on arvokas lisä myös YLLI-hankkeen tutkimuksissa, joissa selvitetään uusia tapoja hyödyntää maantieteellistä tietoa ja paikkatietoa asuinalueiden asukkaisen liikuntakäyttäytymisestä ja liikkumisen ympäristöistä.

Sosiaalisen median aineistojen kerääminen tutkimukseen vaatii huolellista suunnittelua usealla osa-alueella: aineiston keräämisessä, tallentamisessa, käsittelyssä sekä näiden teknisen toteutuksen osalta. Vaikka käytettäisiin käyttäjien avoimesti jakamaa sisältöä, tutkijoilla on suuri vastuu toteuttaa tutkimus eettisesti, läpinäkyvästi, sekä siten, että tutkimuksen toistettavuus (yksi tieteen peruspilareista) säilyy. Aineistoa kerätessä tulee noudattaa myös aineiston minimoimisen periaatetta, joka ohjaa keräämään vain tarvittavan aineiston eikä yhtään enempää. Tallentamisessa taas tulee miettiä, mihin aineisto tallennetaan ja täytyykö se salata. Esimerkiksi aineisto, josta pystyy tunnistamaan yksityishenkilöitä, joko suoraan tai välillisesti, tulisi salata. Tällöin esimerkiksi tietomurron sattuessa aineiston saanut taho ei voisi tehdä aineistolla mitään. Mikäli aineisto on suurikokoinen ja useampi tutkija käyttää sitä samanaikaisesti, se olisi hyvä tallentaa tietokantaan eikä yksittäiseksi tiedostoksi ja sen kopioiksi tutkijoiden omille kovalevyille. Aineistoa käsiteltäessä ja yhdisteltäessä muihin aineistoihin tutkija saattaa tulla luoneeksi uuden aineiston, jokajonka myötä yksilön yksityisyydensuojan rajat voivat tulla vastaan. Tutkijan onkin hyvä noudattaa aineiston minimoimisen periaatetta myös analyysivaiheessa, jolloin kaikkea alkuperäisen aineiston tietoa ei tarvitse kuljettaa analyysin läpi.

Sosiaalisen median aineistojen kerääminen tutkimukseen vaatii huolellista suunnittelua usealla osa-alueella: aineiston keräämisessä, tallentamisessa, käsittelyssä sekä näiden teknisen toteutuksen osalta.

Aineiston käsittelyn tekninen toteutus ja sen jakaminen avoimesti, esimerkiksi GitHubissa, on avainasemassa tutkimuksen läpinäkyvyyden, toistettavuuden ja osittain myös eettisyyden näkökulmasta. Kun keräämisessä, tallentamisessa ja analysoinnissa käytetyt tekniset toteutukset (eli esimerkiksi koodia sisältävät skriptit) ovat jaettu avoimesti, niin periaatteessa kuka tahansa voi tarkastella miten tietoja on käsitelty esimerkiksi yksityisyydensuojan kannalta, onko tietojen käsittelyssä tapahtunut virheitä ja ehdottaa parannuksia. Avoimuus myös edesauttaa saman menetelmän ja aineiston käyttämistä uudelleen, jolloin tuloksen toistettavuus toteutuu paremmin. Samalla avoimuus myös parantaa luottamusta tiedettä ja tieteentekijöitä kohtaan. Usein aineiston keräämiseen luodut skriptit ja tietokannat muodostavat hieman monimutkaisemman kokonaisuuden, jolloin kokonaisuudesta olisi hyvä olla havainnollistava kaaviokuva samalla sivustolla (esimerkiksi kuvan 1 kaltainen ratkaisu) missä avoimesti jaetut aineistojen keräämiseen ja käsittelyyn käytetyt skriptit sijaitsevat.

Kuvassa 1 kuvataan miten Digital Geography Lab -tutkimusryhmä toteuttaa päivittäisen Twitter-aineiston keräyksen omassa uudessa infrastruktuurissaan. Vaiheessa 1 Data Collection, keräimenä toimiva palvelin ajaa joka päivä samaan aikaan skriptin, joka kerää kaikki edellisen päivän julkiset Twitter-viestit halutuilta maantieteellisiltä alueilta. Tämän jälkeen nämä viestit salataan kryptografisin menetelmin ja tallennetaan yliopiston sisäisessä verkossa sijaitsevaan pilvipalveluun vaiheessa 2. Kun tutkija haluaa pääsyn kerättyyn Twitter-aineistoon tietyltä aikajaksolta, hän tekee aineistopyynnön aineistonkäsittelyyn tarkoitetulle palvelimelle vaiheessa 3. Tämän jälkeen palvelin kerää halutun aineiston pilvipalvelusta, purkaa salauksen, luo PostgreSQL-tietokannan, jonne haluttu Twitter-aineisto ladataan. Tämän jälkeen vaiheessa 4 tutkijalla (ja hänen projektillaan) on pääsy tietokantaan, johon kyseinen aineisto ladattu. Tämänlainen infrastruktuuri parantaa tietosuojaa, sillä aineiston keräys, tallennus ja käsittely tapahtuvat eri palvelimilla. Se lisää myös resilienssiä, koska yhden palvelimen kaatuminen ei vie muita mukanaan. Erillisten tietokantojen luominen yksittäisille projekteille varmistaa yksityisyydensuojan toteutumisen myös tutkimuksen tekemisen aikana, sillä tutkijoilla on pääsy vain aineistoon, johon heillä on tarve eikä koko tutkimusryhmän kaikkeen aineistoon.

Miksi tämmöinen infrastruktuuri ylipäätään haluttiin luoda? Tutkimusryhmän vanha tietokanta alkoi näyttämään ikääntymisen merkkejä, ja siksi tehtiin päätös uudistaa ryhmän tietokantainfrastruktuuri. Infrastruktuurin luomisessa ideana oli luoda yksinkertainen, GDPR:n mukainen ja helposti skaalautuva keräys- ja tallennusjärjestelmä, johon tutkimusryhmän nopeasti kasvavat aineistot saataisiin tallennettua ja eri tutkimusprojektit saisivat omat tietokantansa yhden yhteisen jättimäisen tietokannan sijaan. Tavoite on myös päästä eroon siitä, että infrastruktuuri nojaa yhden henkilön tekniseen osaamiseen, sillä kun henkilö siirtyy urallaan eteenpäin, usein kaikki osaaminen lähtee hänen mukanaan. Tämän vuoksi kyseinen infrastruktuuri pyritään pitämään erittäin yksinkertaisena ja tarkoin dokumentoituna, jolloin infrastruktuuria pystytään jatkuvasti ylläpitämään ja kehittämään.

Massa-aineistoilla, kuten sosiaalisella medialla, tehtävä tutkimus vaatii siis melko paljon ajattelua usean asian tiimoilta, joihin päivittäisessä elämässä ei juurikaan käytetä aikaa. Huolellisella suunnittelulla ja tutkimusryhmän aineistotarpeiden kartoittamisella pääsee siis jo todella pitkälle. Tällainen huolellinen etukäteen tehty suunnittelutyö mahdollistaa tulevaisuudessa hyvinkin erilaisten tutkimushankkeiden ja -ideoiden toteuttamisen.

Helsingin ylioiston Digital Geography Labissa sosiaalisen median aineistoja on käytetty tutkimuksessa vuodesta 2014 saakka. Alustoina ovat olleet mm. Twitter, Instagram ja Flickr. Nyt YLLI-hankkeessa hyödynnetään tätä osaamista lähiöliikunnan tutkimuksessa. Samalla tietoinfrastruktuuria kehitetään  taas askeleen paremmaksi.

Kirjoittaja: Tuomas Väisänen (Helsingin yliopisto)

Tutkimushankkeemme kuuluu Lähiöohjelmaan 2020-2022, jossa tavoitellaan asuinalueiden eriytymisen ehkäisemistä ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämistä. Tutkimuksessamme tuotamme tietoa kaupunkien asukkaiden liikkumismahdollisuuksien saavutettavuudesta kahdessa lähiössä. Yksi tärkeä työsarka on lasten ja nuorten liikunnassa. Kuten vastikään julkaistut kouluikäisten liikkumissuositukset korostavat, on pyrittävä siihen, että kaikilla olisi turvalliset ja yhdenvertaisesti saavutettavat päivittäisen liikkumisen mahdollisuudet.

Hankimme tietoa lähiöiden lasten ja nuorten liikkumisesta kyselyn avulla. Kyselyvastaukset toimivat havainnointi- ja laskuriaineistojen sekä aikuisten kyselyaineiston rinnalla kertoessaan tiettyjen paikkojen käytöstä. Kysely käsittelee myös liikuntapaikkojen käytön esteitä, korona-ajan vaikutusta liikuntaan, koulumatkojen kulkutapoja ja liikunta-aiheista julkaisemista sosiaalisessa mediassa. Kouluikäisten kyselyaineistoa kerätään kahdesti. Ensimmäisen kierroksen vastaukset ovat jo pureskeltavina.

Kumarrus kouluille

Ensimmäinen kyselykierros järjestettiin helmikuussa hankien, pakkasten ja vauhdilla vaihtuvien koronatilanteiden aikaan.

Koska kyselyvastausten on tarkoitus kuvata kouluikäisten joukkoa kaikessa moninaisuudessaan, olemme tavoitelleet vastaajiksi kokonaisia koululuokkia – kuten on tutkimuksissa tavallista. Kouluikäisten kyselyaineiston tuottaminen on siksi aina yhteistyötä, jossa puurtaa koululaisten ja tutkijoiden lisäksi liuta tärkeitä kumppaneita ja portinvartijoita. Aineiston laatu riippuu kaikista, ja yhteistyö on edellytys myös tutkimuksen eettisyydelle. Nyt tällä yhteistyöllä oli hyvin epätavalliset raamit, kun kaikki toimivat monien muiden haasteiden varjossa.

YLLI-tutkimuksen koululaiskyselyn pääroolissa on noin 250 lasta ja nuorta, jotka käyvät kolmatta, viidettä, seitsemättä ja yhdeksättä luokkaa Helsingin Kontulan kolmessa koulussa sekä Jyväskylän Huhtasuon kahdessa koulussa. Ennen kuin on koululaisten vuoro antaa työpanoksensa tutkimukselle eli vastata kyselyyn parhaan taitonsa mukaan, ovat lukuisat muut jo tehneet oman osansa. Kaupunkien toimialat ovat käsitelleet tutkimuslupahakemuksen. Koulujen rehtorit ovat perehtyneet asiaan ja päättäneet mukaan lähtemisestä. Alle 15-vuotiaiden lasten huoltajat ovat tutustuneet ja vastanneet tutkijoiden lupapyyntöön lapsen osallistumiselle. Luokkien opettajat ovat huolehtineet pitkästä listasta käytännön asioita, joihin kuuluvat huoltajien lupien kysymiset ja rekisteröinti sekä kyselytilanteen ajan, paikan ja välineiden säädöt. Kun tiedetään, että poikkeusaika on tarkoittanut lisäkuormitusta kaikille, on helppo tuntea kiitollisuutta myönteisestä suhtautumisesta tähän tutkimukseen ja sen vaatimaan työhön.

Epävarmuustekijöistä ja uhista huolimatta kaikki onnistui ja asiat hoituivat, etänä, sähköisesti, sujuvasti ja sovitusti. Yhteistyön lopputuloksena jokainen luokka oli sovittuna aikana valmiina etäkokousyhteyden päässä, kyselylinkki valmiina tableteilla. Digiloikka oli jo otettuna, joten koululaisilla 9-vuotiaista lähtien oli ilman muuta valmiudet vastata sähköiseen kyselyyn. Karanteenit eivät onneksemme nekään iskeneet lovea vastaajajoukkoon ja siten aineiston laatuun.

Esteitä paikkojen käytölle

Helmikuun kyselyssä kouluikäiset vastasivat kysymykseen, ovatko tietyt asiat estäneet heidän liikkumistaan halutuissa paikoissa talven aikana. Alla olevassa taulukossa näkyy, kuinka suuri osa vastaajista piti kysyttyjä asioita esteinä. 

Halutussa paikassa liikkumista estäneet asiat (talvi)	% vastaajista
Paikka suljettu	42
Liikaa ihmisiä	34
Liian kaukana	30
Maksaa liikaa	26
Kyydin puute	22
Joutuisin menemään yksin	19
Paikan huono kunto	15
Käyttö kielletty tarkoitukseeni	12
Pelottavat paikan käyttäjät	11

Näistä koronatilanteeseen arvatenkin liittyvät paikan oleminen suljettuna, mikä oli este yli 40 prosentille vastaajista, sekä liian iso määrä ihmisiä, mikä oli este noin kolmannekselle. Etäisyyteen liittyviksi syiksi voidaan niputtaa paikan sijainti liian kaukana sekä kyydin puute, jotka moni ruksasi esteiksi itselleen. Noin neljännes lapsista ja nuorista piti esteenä sitä, että paikassa käyminen maksaa liikaa.
Pääkaupungin ja Jyväskylän lähiön koululaisten kokemukset esteistä olivat suunnilleen samanlaiset. Yksi näkyvä ero oli, että Kontulassa useampi koki esteeksi haluttuun paikkaan pääsemiselle sen, että paikka on suljettu (Kontula 47 %, Huhtasuo 37 %). Toinen ja hieman isompi ero oli, että Kontulassa reilut 40 prosenttia koki esteeksi liian ison ihmismäärän, kun taas Huhtasuolla se oli estänyt noin 25 prosentin liikkumista tietyissä paikoissa talven aikana.
Kun kouluikäisiltä seuraavaksi kysyttiin, missä paikassa he eivät ole päässeet liikkumaan, vaikka olisivat halunneet, eniten mainintoja saivat sisäliikuntapaikat. Ne muodostivat yli puolet mainituista paikoista. Ulkoliikuntapaikkoja oli hieman alle kolmannes. Loput vastauksista eivät sijoittuneet näihin luokkiin.

Koronan vaikutuksia

Kyselyaineisto on korostuneesti poikkeusajan liikkumisen aineistoa. Siksi kysyimme myös koululaisten käsitystä koronatilanteen vaikutuksesta heidän liikkumisensa määrään. Vastaajille oli selitetty liikkumisen tarkoittavan ”kaikenlaista liikkumista, kuten esimerkiksi ulkoilu, harrastukset ja pihaleikit” ja käsittävän vain kouluajan ulkopuolisen liikkumisen. Alla oleva kuvio osoittaa, miten vastaukset jakautuivat kahdessa tutkimuslähiössä.

Koronan koettiin useammin vähentäneen kuin lisänneen liikkumista. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten ottaneen koronakeväänä 2020 merkittävästi vähemmän askeleita kuin normaalioloissa. YLLI-kyselyn vastausten perusteella suurin osa koululaisista koki koronan vaikutuksen saman suuntaiseksi myös vuoden 2021 alkupuolella. Kontulassa lähestulkoon puolet vastaajista koki liikkuneensa nyt vähemmän kuin yleensä, kun Huhtasuolla näin koki reilu kolmannes.

Merkittävä osa vastaajista myös ajatteli, ettei koronalla ollut ollut vaikutusta liikkumisen määrään. Huhtasuolla näiden osuus oli lähes yhtä suuri kuin heidän, joiden mielestä liikkuminen oli vähentynyt. Viitisentoista prosenttia lapsista ja nuorista oli mielestään liikkunut enemmän kuin yleensä, ja suunnilleen sama määrä ei osannut arvioida vaikutusta.

Yhteistyöllä käyttökelpoista tietoa

Kyselyn toinen kierros on käynnissä nyt, kesän ja loman korvalla, rajoitusten purkamisen edetessä.

Paljon yhteistyötä tarvitaan niin tutkimuksenteossa kuin aineistojen tarjoamien tietojen pureskelussakin, jotta tieto taipuu askeliksi lähiöohjelman tavoitteiden suunnassa. Tutkimusprosessin edetessä kaupungit saavat käyttökelpoista tietoa ja työkaluja joiden avulla edistää kouluikäisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnalliseen arkeen ja elämäntapaan.

Kirjoittaja: Elina Hasanen, Jyväskylän yliopisto

YLLI-projektin aineistonkeruumenetelmien esittelyssä on vuorossa puhelinkysely. Aiemmin olemme esitelleet havainnointeja, some-aineistoja ja liikennevirtamittareita. Siinä missä muut menetelmät tuottavat tarpeisiimme dataa kohdelähiöiden alueella sijaitsevista liikuntapaikoista ja niiden käytön määristä, puhelinkysely keskittyy ihmisiin – lähiöiden asukkaisiin. Tämä on tarpeen, onhan hankkeen perimmäinen eetos on kuitenkin kartoittaa alueellisen segregaation vaikutuksia ja edistää tasavertaisia mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen. Tästä alueelle paikannettu aktiivisuus ei vielä kovin paljoa kerro: toisaalta alueilla liikkuu paljon muualta tulevia ihmisiä samoin kuin lähiöiden asukkaat liikkuvat usein oman asuinalueensa ulkopuolella.

On selvää, että sisäliikunnan määrä on romahtanut. Mutta kotona ja rakentamattomissa luontoympäristöissä liikkuminen on lisääntynyt selvästi useammin kuin vähentynyt

Kyselyn rooli tutkimuksen kokonaisuudessa on ajateltu olevan edustava näyte kohdealueiden väestön fyysisen aktiivisuuden paikoista, ajoista, määristä, esteistä sekä näihin liittyvistä taustatekijöistä. Kuten yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa yleensä tehdään, edustavuuteen pyrittiin strukturoidulla kyselyllä. Laadullisempaakin aineistoa on tarkoitus kerätä, mutta toistaiseksi on odoteltu pandemiatilanteen rauhoittumista. Päätös kyselyn suorittamisesta puhelimitse tehtiin jo ennen käsitystä pandemian kestosta ja vaikutuksista, mutta etenkin näissä olosuhteissa valinta on osoittautunut onnistuneeksi: käyntikyselyitä ei olisi voinut toteuttaa ja perinteisen postikyselyyn ja sen modernimman varianttiin, internetkyselyyn, vastaajien motivointi olisi todennäköisesti kohdejoukossa ollut vähintäänkin haastavaa. Kyselyjä toteuttaa tarjouskilpailun perusteella ulkopuolinen kaupallinen toimija. Tutkijan näkökulmasta tiukentunut tietosuojalainsäädäntö ja sen tulkinnan hapuilevuus vaativat myös oman jumppaamisensa. Materiaalien säilytyksestä ja jakamisesta konsortion sisällä, tarvittavista luvista ja lausunnoista sekä ”arkaluonteisen” sisällön ja henkilötiedon määrittelyistä käytiin pitkiä keskusteluja useiden tahojen kanssa.

Menetelmän vahvuus ja heikkous on sen vuorovaikutuksellinen toteutus: toisaalta vastaajia voidaan ohjeistaa ja motivoida jatkamaan kyselyä, mutta toisaalta työvoimaintensiivisenä (kalliina) toimintana sekä kyselyn sisällöllisestä laajuudesta että näytteen koosta jouduttiin tinkimään. Ensimmäinen kolmesta kyselykierroksesta oli aikataulutettu joulukuulle 2020 ja ottaen huomioon, että ensimmäinen palkattu työtekijä aloitti lokakuussa, tehtiin suunnittelutyötä varsin hektisesti muiden projektin aloitukseen liittyvien toimien ohessa. Vaikka suunnittelutiimissä oli varsin hyvin kokemusta kyselyiden toteuttamisesta yleisesti, ovat puhelinkyselyt akateemisessa tutkimuksessa olleet sen verran harvinaisempia, että toimiva yhteistyö operoivan yhtiön kanssa oli tarpeen. Monet kyselyn muotoiluun liittyvät asiat universaaleja (esim. vastausvaihtoehtojen kattavuus ja toisensa poissulkevuus), mutta vuorovaikutteisen kyselyn vaatima aika sekä suorittajan (budjettinäkökulma) että vastaajan (sitoutumisnäkökulma) kannalta aiheuttivat jossain määrin päänvaivaa sekä kompromisseja suunnitellun sisällön ja lopullisen toteutuksen välillä. Yhteistyö kaupallisen toimijan kanssa oli kuitenkin sujuvaa, intressit saatiin soviteltua ja kysely toteutettua aikataulun mukaisesti. Toinen kyselykierros samalla formaatilla tehtiin helmikuussa 2021 ja viimeisen ajankohta on kesäkuussa 2021.

Tutkimuksen onnistumisen kannalta olennainen kysymys on myös näytekoon riittävyys toivottuun analyysitasoon nähden. Suhteellisen kalliiseen toteutustapaan päädyttiin juuri sen vuoksi, että sopimus edellyttää näytekoon tavoitteen saavuttamista – esimerkiksi verkkokyselyissä tätä ei voida taata. Puhelinkyselyllä, kuten käytännössä kaikilla kyselyformaateilla, on omat vääristymää perusjoukkoon nähden aiheuttavat vastaajien valikoitumisen mekanisminsa. Kyselyä tehtiin kohdelähiöissä etukäteen tunnetuksi kaupunkien tiedotuskanavien kautta, mutta kiusallinen tosiasia nykyään on, etteivät monet ihmiset vastaa puheluihin, jotka tulevat tuntemattomista numeroista. Aineistossamme tämä näkyy vanhimpien ikäryhmien yliedustuksena vastaajissa. Analysoitavaan aineistoon onkin laskettu alueittain (Huhtasuo ja Kontula) ja sukupuolittain ikäryhmien määrät huomioivat painokertoimet.

Kahden ensimmäisen kyselykierroksen perusteella tutkimuksen kannalta haasteelliseksi on osoittautunut vastaajien ilmoittamien fyysisen aktiivisuuden paikkojen tarkka kohdentaminen. Puhelinkyselyssä ei ollut järkevästi mahdollista kysyä paikkoja strukturoituna, eli haastattelijat ovat kirjanneet paikat avovastauksina, joiden kohdentaminen vaatii usein vahvaa tulkintaa, tai on jopa mahdotonta. Näkemyksen alueiden useimmin käytetyistä liikuntapaikoista ja tyypillisimmistä fyysisen aktiivisuuden muodoista saimme kuitenkin muodostettua. Varsinaiset liikuntapaikat, kuntoratoja lukuun ottamatta, eivät ainakaan näin pandemian ja viileiden kelien aikana olleet kaikkein suosituimpia aktiivisuuden ympäristöjä. Listauksien perusteella sekä Kontulassa että Huhtasuolla paikalliset kuntoradat ja rakentamattomat luontoympäristöt ovat olleet asukkaiden liikkumisen kannalta tärkeimmät paikat, ja kävely/hölkkä/juoksu aivan ylivoimaisesti tärkein liikkumisen muoto. Sisäliikuntapaikat olivat helpommin tunnistettavissa, mutta kohderyhmän (aikuiset) osalta harrastaminen niissä on ollut hyvin rajoitettua tähän saakka tutkittuina ajankohtina.

Yleisemmällä aktiivisuuden paikojen luokittelulla tulokset (taulukko 1) vahvistavat aikaisemmat tutkimustulokset siitä, että kevyen liikenteen väylät ovat keskeisin fyysisen aktiivisuuden areena. Myös kodeissa ja ulkoliikuntapaikoilla (sis. kuntaradat) on oltu liikunnallisesti aktiivisia. Rakentamattomien luontoympäristöjen merkitys korostui Huhtasuon ensimmäisen kierroksen (lunta ei ollut vielä maassa kyselyajankohtana) vastaajien liikkumisessa. Tärkeimpiä liikkumisen paikkoja kysyttäessä lähimetsät ovatkin korostuneesti esillä – Kontulassa niiden vähäisyys mainittiin usein puutteena.

Fyysinen aktiivisuus haastattelua edeltävän viikon aikana (Myönteiset vastaukset – painotettu)
	Joulukuu 2020		Helmikuu 2021
Ympäristö:	Kontula	Huhtasuo	Kontula	Huhtasuo
Kotona/kotipihalla	51 %	48 %	45 %	53 %
Kevyen liikenteen väylillä	83 %	74 %	79 %	73 %
Rakentamattomissa ympäristöissä	24 %	43 %	33 %	31 %
Ulkoliikuntapaikoilla	54 %	60 %	56 %	51 %
Sisäliikuntapaikoilla	7 %	26 %	19 %	17 %

Lähiöohjelman ja YLLI-projektin näkökulmasta keskeisen teeman, yhdenvertaisuuden edistämisen, kannalta vastaajien raportoimat liikkumisen esteet ovat tärkeä osa kyselyn antia. Koettuja haittoja/esteitä haarukoitiin neljällä valmiilla vaihtoehdolla ja avoimella kysymyksellä (taulukko 2). Alueittain ja ajankohdittain tarkasteltuna annetuista vaihtoehdoista mikään ei ponnahda erityisen voimakkaasti esiin. Liikkumispaikkojen puute haittaa hieman enemmän Huhtasuolla kuin Kontulassa, mutta yleisesti ottaen paikkoja koetaan olevan saavutettavissa, eikä niiden kuntokaan usein ole ongelma, eli materiaaliset puitteet ovat koetusti varsin hyvin hoidossa. Puutteita oli koettu lähinnä jonkun, itselle tärkeän lajin suorituspaikan puutteena tai huonona kuntona. Sosiaalisen saavutettavuuden ulottuvuuksista muut paikkojen käyttäjät haittaavana tekijänä on Kontulassa hieman yleisempi kuin Huhtasuolla. Tarkentavan avokysymyksen perusteella muiden käyttäjien aiheuttama haitta ei ole vain perinteiset ”rähinäporukat”, vaan pandemiatilanne näkyy tässäkin muiden ihmisten välttelynä, vaikka ei varsinaisesti ”väkijoukoista” olisikaan kyse. Tiedon puute liikkumisen esteenä mainittiin ensimmäisellä kyselykierroksella Huhtasuolla huomattavan usein, muttei yhtä usein helmikuussa 2021. Muita haittoja koskevaan avokysymykseen listattiin hyvin paljon erilaisia henkilökohtaisia haittoja: mm. terveyteen ja vammoihin liittyviä, mutta myös kiire, rahan puute ja laiskuus passivoivat. Koronauhka mainittiin usein tässäkin.

Estääkö tai vähentääkö jokin seuraavista asioista sinun liikkumistasi?
	Joulukuu 2020		Helmikuu 2021
Minulle sopivien liikkumispaikkojen määrä	Kontula	Huhtasuo	Kontula	Huhtasuo
Estää liikkumistani	5 %	4 %	4 %	8 %
Vähentää liikkumistani	3 %	8 %	9 %	10 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	92 %	88 %	87 %	83 %
Liikkumispaikkojen huono kunto
Estää liikkumistani	1 %	1 %	2 %	2 %
Vähentää liikkumistani	8 %	6 %	11 %	10 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	91 %	93 %	88 %	88 %
Muut liikkumispaikkojen käyttäjät
Estää liikkumistani	3 %	4 %	5 %	6 %
Vähentää liikkumistani	15 %	6 %	13 %	9 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	81 %	90 %	83 %	86 %
Tiedon puute liikkumismahdollisuuksista
Estää liikkumistani	2 %	1 %	2 %	1 %
Vähentää liikkumistani	9 %	21 %	15 %	12 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	89 %	78 %	83 %	88 %
Muu syy
Estää liikkumistani	11 %	8 %	5 %	9 %
Vähentää liikkumistani	14 %	24 %	22 %	12 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	75 %	68 %	73 %	79 %

Koronanviruspandemian vaikutus on siis mainittu monissa eri kysymyksissä liikuntaan vaikuttavana tekijänä: harrasteryhmät ovat tauolla, etenkin sisäliikuntapaikkoja on ollut suljettuna ja yksinkertaisesti muita ihmisiä halutaan välttää. Kyselyssämme pandemian vaikutuksia aktiivisuuteen kysyttiin sekä liikkumisen paikkatyyppien mukaan että yleisellä tasolla (taulukko 3). On selvää, että sisäliikunnan määrä on romahtanut, mutta muita paikkoja tarkastellessa trendit eivät ole aivan yksioikoisia. Kotona ja rakentamattomissa luontoympäristöissä liikkuminen on lisääntynyt selvästi useammin kuin vähentynyt, mutta ulkoliikuntapaikoilla vähennystäkin on tapahtunut melko useilla vastaajilla ja kevyen liikenteen väylillä muutoksen suunnat ovat vielä häilyvämpiä. Kysyttäessä pandemian vaikutuksesta fyysiseen aktiivisuuteen kokonaisuudessaan vastaukset ovat hieman huolestuttavia: kuten aiemmissakin selvityksissä on havaittu, vaikutus on huomattavasti useammin ollut vähentävä kuin lisäävä. Kolmannen kyselyn valmistuttua paneudumme tarkemmin muutoksiin vaikuttaneisiin taustatekijöihin.

Koronapandemian aiheuttama muutos eri ympäristöissä (painotettu)
Ympäristö:	Joulukuu 2020		Helmikuu 2021
Koti/Kotipiha	Kontula	Huhtasuo	Kontula	Huhtasuo
Lisännyt	22 %	20 %	22 %	12 %
Vähentänyt	8 %	9 %	10 %	6 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	70 %	71 %	68 %	82 %
Rakentamattomat ympäristöt
Lisännyt	11 %	12 %	20 %	27 %
Vähentänyt	6 %	3 %	5 %	2 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	83 %	85 %	75 %	70 %
Kevyen liikenteen väylät
Lisännyt	13 %	12 %	16 %	10 %
Vähentänyt	17 %	9 %	10 %	15 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	70 %	79 %	75 %	75 %
Ulkoliikuntapaikat
Lisännyt	19 %	21 %	21 %	14 %
Vähentänyt	11 %	9 %	14 %	8 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	70 %	70 %	66 %	78 %
Sisäliikuntapaikat
Lisännyt	1 %	1 %	2 %	2 %
Vähentänyt	64 %	57 %	59 %	55 %
Ei vaikutusta / En osaa sanoa	35 %	42 %	39 %	43 %
Yleinen koronapandemian vaikutus fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärään
Määrä kasvanut paljon	6 %	4 %	3 %	6 %
Määrä kasvanut jonkin verran	7 %	15 %	9 %	7 %
Ei ole vaikuttanut / En osaa sanoa	45 %	44 %	51 %	55 %
Määrä vähentynyt jonkin verran	24 %	26 %	25 %	20 %
Määrä vähentynyt paljon	17 %	11 %	12 %	12 %

Kirjoittajat:

Ilkka Virmasalo & Janne Pyykönen (Jyväskylän yliopisto)