YLLI-yhteiskehittämisen tuotoksia: Opas liikkumis-mahdollisuuksien yhdenvertaisuus-työpajan järjestämiseen

Kirjoittaja: Janne Pyykönen, Jyväskylän yliopisto

Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -tutkimushankkeessa luotiin erilaisia työkaluja ja toimenpiteitä liikuntapalvelujen tiedolla johtamisen tarpeisiin. Työkalujen ideointi-, suunnittelu- ja toteutusvaiheet toteutettiin yhteiskehittämisprosessissa, johon osallistui YLLI-tutkijoita sekä Jyväskylän ja Helsingin kaupunkien työntekijöitä. Tässä blogitekstissä esittelemme yhden yhteiskehittämisprosessin tuotoksista: Oppaan alueellisten liikkumismahdollisuuksien yhdenvertaisuustyöpajojen järjestämistä varten. Opas on luotu YLLI-hankkeessa järjestettyjen työpajakokeilujen tuottamien havaintojen pohjalta ja sen avulla voit järjestää YLLI-työpajan omalla toiminta-alueellasi.

Tavoitteena parempi valmius edistää liikkumismahdollisuuksien yhdenvertaisuutta

Oppaassa kuvatun YLLI-työpajan tavoitteena on:

  1. Edistää yhteistä ymmärrystä liikkumismahdollisuuksien saavutettavuuteen liittyen.
  2. Jakaa tietoa ja kokemuksia aiheesta alueella toimivien kesken ja vahvistaa yhteistyövalmiuksia.
  3. Tunnistaa keinoja liikkumismahdollisuuksien saavutettavuuden edistämiseen arkityössä niin oman toimenkuvan kuin moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta.

Työpaja on tarkoitettu kohdealueella työskenteleville tai muuten alueella työn tai muun toiminnan kautta vaikuttaville henkilöille. Erinomaista kohderyhmää työpajan osallistujiksi ovat esimerkiksi kaupungin liikuntapalvelujen sekä muiden toimialojen, kuten sivistys- ja kulttuuritoimen, sosiaalitoimen, teknisen toimen tai tilapalveluiden henkilökunta sekä alueella toimivien järjestöjen ja urheiluseurojen toimihenkilöt. Myös alueella toimivat yksityisen sektorin toimijat on hyvä huomioida mahdollisia osallistujia kartoittaessa.

Työpajaoppaassa kuvattu kokonaisuus koostuu osallistujille jaettavasta liikkumismahdollisuuksien saavutettavuutta käsittelevästä ennakkotekstistä ja oletusarvoisesti kahden tunnin mittaisesta työpajasta. Työpaja sisältää lyhyen alustuksen lisäksi keskusteluun osallistujien väliseen tiedonvaihtoon ja ideointiin pohjautuvan työpajaosion. Opas sisältää käytännön vinkkejä ja materiaaleja työpajan järjestämisen eri vaiheisiin. Ymmärrämme, että eri alueilla niin toimijat kuin olosuhteet vaikuttavat työpajan sisältöön. Työpajamateriaalia saa vapaasti muokata soveltumaan paremmin omiin tarkoituksiin.

Lataa työpajan järjestämisopas ja oheismateriaalit omaan käyttöösi

Lataa alla olevasta linkistä vapaasti opasdokumentti ja oheismateriaalit. Opas on pdf-tiedostomuodossa. Alustusdiat ovat ladattavissa powerpoint-tiedostomuodossa. Esitysdiojen muistiinpanot-kentässä on erillistä lisätietoa diaan liittyen. Voit vapaasti muokata esitysdioja soveltumaan omaan tapahtumaasi. Erityisesti kannattaa pohtia case-esimerkkien soveltuvuus oman tapahtumasi osallistujajoukolle.

Opas liikkumismahdollisuuksien yhdenvertaisuustyöpajan järjestämiseen (pdf)

Oheismateriaali liikkumismahdollisuuksien yhdenvertaisuustyöpajan järjestämiseen (zip)

Oheismateriaali.zip-tiedosto sisältää seuraavat tiedostot:

  1. Kutsukirje-esimerkki (pdf)
  2. Saavutettavuuden ulottuvuudet -ennakkoteksti (pdf)
  3. Diapaketti työpajaan (pdf) / (pptx)
  4. Pienryhmäosion tukipaperi (pdf)
  5. Palautekyselyesimerkki (pdf)

Kiitokset

Kiitokset kaikille YLLI-työpajojen kehitykseen ja toteutukseen osallistuneille ja arvokkaita kommentteja työpajan kehitykseen antaneille.

YLLI-yhteiskehittämisen tuotoksia: Itsearviointimatriisi edistämään yhdenvertaisten liikunnan ohjaus- ja tukipalvelujen alueellista suunnittelua

Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -tutkimushankkeessa luotiin erilaisia työkaluja liikuntapalvelujen tiedolla johtamisen tarpeisiin. Työkalujen ideointi-, suunnittelu- ja toteutusvaiheet toteutettiin yhteiskehittämisprosessissa, johon osallistui YLLI-tutkijoita sekä Jyväskylän ja Helsingin kaupunkien työntekijöitä. Tässä blogitekstissä esittelemme yhden yhteiskehittämisprosessin tuotoksista: Itsearviointimatriisin alueellisten liikunnan ohjaus- ja tukitoimien suunnitteluun. Tämän työkalun tavoitteena on auttaa suunnittelijaa kartoittamaan haluamansa alueen liikkumisolosuhteita ja muita toimijoita sekä arvioimaan ja suunnittelemaan omaa toimintaa suhteessa alueen ja suunnittelun kohteena olevan kohderyhmän (Esim. iäkkäät/maahanmuuttajat ym.) tarpeeseen. Itsearviointimatriisipohja on vapaasti ladattavissa sivun lopusta, ja sitä voi vapaasti muokata soveltumaan eri kuntien tai muiden käyttökohteiden tarpeisiin.

Kirjoittaja: Janne Pyykönen, Jyväskylän yliopisto

Tausta ja tavoite

Yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet eri alueilla ja eri ihmisten ja ihmisryhmien keskuudessa ovat tärkeä osa kuntalaisten hyvinvointia. Kunnat voivat edistää asukkaidensa liikkumismahdollisuuksia esimerkiksi luomalla monipuolisia, erilaisia käyttäjiä palvelevia liikkumisolosuhteita ja tiedottamalla niistä saavutettavasti eri kohderyhmille. Lisäksi kunnat voivat madaltaa osallistumiskynnystä ja kannustaa asukkaitaan liikkumaan tuottamalla kohdennettuja liikunnan ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä tarjoamalla erillisiä tukitoimia, kuten kustannustukia tai liikuntavälinelainausta. Eri alueilla liikuntapalveluja tuotetaan sekä omatoimisesti että yhteistyössä alueen yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden, kuten urheiluseurojen kanssa.

Osana YLLI-hankkeen yhteiskehittämisprosessia tunnistettiin tarve vahvistaa alueen ominaispiirteiden huomioon ottamista ja moniammatillista yhteistyötä liikkumisen edistämistyössä. Väestörakenne, liikkumisolosuhteet ja muut alueella liikkumispalveluja tuottavat toimijat ovat merkittäviä liikkumismahdollisuuksiin vaikuttajia. Esimerkiksi alueen eläkeläisiä tai maahanmuuttajia yhteen kokoavat yhdistykset voivat edistää toiminnassaan liikkumista liikuntaryhmien tai erilaisten retkien ja kokoontumisten myötä ollen potentiaalisia yhteistyökumppaneita niin palvelujen tuottamisessa kuin niistä tiedottamisessa ja asukaskokemusten keräämisessä. Alueen ympäristö voi tuottaa erinomaisia ulkoilu- ja liikkumismahdollisuuksia niin rakennetuissa (kadut/puistot/koulujen pihat/liikuntapaikat/lähiliikuntapaikat ym.) kuin rakentamattomissa ympäristöissä (metsä- ja vesialueet).

Liikuntapalvelut ovat luonnollinen koordinointitaho alueelliselle liikuntapalvelukokonaisuudelle ja liikkumismahdollisuuksien nykytilan arvioinnille. Varsinkin liikuntapalvelujen ulkopuolisten toimijoiden tuottamista liikuntapalveluista ja yhteistyömahdollisuuksista ei välttämättä olla täysin tietoisia. Kokonaisuuden arviointi auttaa tunnistamaan liikuntapalvelujen toiminnasta vahvuuksia ja kehityskohteita sekä asettamaan konkreettisia tavoitteita toiminnan kehittämiseen. Tämä auttaa edelleen tarjoamaan alueellisesti vaikuttavampia palveluita ja siten luomaan yhdenvertaisempia liikkumisolosuhteita.

Näin ollen YLLI-hankkeessa haluttiin auttaa liikuntapalvelujen toimintaa suunnittelevia henkilöitä:

  1. Kartoittamaan toiminta-alueensa liikkumisolosuhteita ja muita oleellisia toimijoita
  2. Arvioimaan omaa toimintaa suhteessa alueen ja kohderyhmän tarpeisiin

Tähän tarkoitukseen kehitimme yhteiskehittämisprosessin osana itsearviointilomakkeen liikuntapalveluiden alueellisten toimenpiteiden arviointiin. Työkalu rajautui kehittämistyön aikana yleisestä arviointilomakkeesta erityisesti liikunnan ohjauspalvelujen ja erillisten tukitoimien arviointiin. Koska alueet ovat erilaisia, on arviointi järkevää tehdä alueella toimivien asiantuntijoiden toimesta ja heille relevanttien kohderyhmien näkökulmasta. Tällöin voidaan arvioida alueen eri toimijoiden merkittävyys ja yhteistyömahdollisuudet ulkopuolista arvioijaa realistisemmin. Tarkasteltavan alueen koko on syytä pitää riittävän pienenä, jotta eri toimijoiden kartoitus ja yhteistyö pysyy paikallisena ja kokonaisuus paremmin hallussa.

Työkalun käytön toivotaan auttavan tunnistamaan käyttäjän toiminnasta vahvuuksia ja kehityskohteita, sekä vahvistamaan paikallista yhteistyötä eri palvelutuottajien välillä. Työkalun systemaattinen käyttö tuottaa myös jäsennettyä aikasarjatietoa vahvistaen toiminnan tietoperustaa. Työkalua voi myös vapaasti muokata soveltumaan eri kuntien tarpeisiin, mikä mahdollistaa esim. tiettyjen kunnalle tärkeiden strategisten toimenpiteiden vahvemman huomioinnin.

Työkalun sisältö ja käyttö

Itsearviointityökalu on suunniteltu käytettäväksi systemaattisesti toiminnan rinnalla. Ensimmäisessä vaiheessa työkalu ohjaa itsearvioinnin kautta suunnittelijaa kartoittamaan toiminta-alueensa liikkumisolosuhteita ja sekä kaupungin/kunnan muiden toimialojen, yhdistysten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kohderyhmälle tuottamia liikkumiseen liittyviä palveluita kohdealueella.  Kartoituksen lisäksi työkalu ohjaa suunnittelijaa huomioimaan olosuhteita ja muita toimijoita myös omassa palvelutarjonnassaan. Alueen kokonaistarjontaan peilaten voidaan lopulta arvioida liikuntapalvelujen tarjoamien ohjaus- ja tukipalvelujen ajankohtainen riittävyys alueen ja kohderyhmän tarpeisiin nähden. Tämän itsearvioinnin tuottamia havaintoja voidaan edelleen hyödyntää yhä paremmin vaikuttavien jatkotoimien suunnittelussa.

Huomioitavaa

Käytännössä työkalu on dokumentti, jonka pohjalta voi arvioida omaa toimintaansa ja alueen erityispiirteitä. Jatkotoimiin työkalu kannustaa esimerkkitoimien kautta. Työkalussa ei määritetä tarkkoja ja yleisiä toimintaohjeita, johtuen käyttökohteiden moninaisuudesta ja eri alueiden ominaispiirteistä. Työkalun on tarkoitus auttaa toiminnan suunnittelussa innostavasti eikä lannistavasti. Näin ollen on tärkeää huomioida käyttöönotossa toiminnan pitkäjänteisyys. Jokaisessa käyttökohteessa laajojen kartoitusten tekeminen heti työkalun käyttöönoton yhteydessä tai kaikkien ehdotettujen toimien toteuttaminen ei ole esimerkiksi aikaresurssien kautta mahdollista. On olemassa myös useita yhdenvertaisuutta tukevia toimia, jotka eivät ole listattuna työkaluun. Työkalussa esitettyjä huomioitavia asioita voidaankin lisätä, poistaa tai muuttaa eri käyttökohteisiin sopivaksi. Tämäntyyppiseen työkalun yksilöintiin myös kannustetaan. Työkalua voidaan käyttää kertaluonteisesti, mutta parhaat vaikutusmahdollisuudet tulevat systemaattisen käytön kautta. Esim. vuosittain tehty itsearviointi voi tuottaa selkeät, toteutettavissa olevat ja todennettavat kehittämiskohteet ja tavoitteet seuraavan kauden toiminnalle. Työkalun täytön ohessa on järkevää myös dokumentoida kartoitusta ja tavoitteita erillisesti, itselle sopivalla tavalla.

Varsinkin työkalun käyttöönottovaiheen edellyttämä kartoitus vie aikaa. Paras hyöty työkalusta saadaan todennäköisesti silloin, kun sitä täytetään yhdessä alueella toimivien kanssa tai vähintäänkin keskustellaan arviointien tuloksista muilla alueilla vastaavaa työtä tekevien kanssa. Alueiden olosuhteet muuttuvat suhteellisen hitaasti ja siten päivittäminen on käyttöönottoa helpompaa. Oletettavaa on, että systemaattisen käytön myötä työkalun täyttäminen tehostuu ja sen viemä aikaresurssi pienenee samaan aikaan, kun käytön hyödyt toiminnan kehittämisessä kasvavat. Riittävien aikaresurssien varmistamiseksi johdon sitoutuminen työkalun käyttöönotossa ja erityisesti sen käytön tuottamien kehitysehdotusten jalkauttamisessa on siten tärkeää.

Lataa ja muokkaa työkalu omaan käyttöösi

Itsearviointityökalun voi muokata soveltumaan eri kuntien ja työyhteisöjen toimintaan. Lataa alla olevasta linkistä vapaasti työkalupohja, jota voit muokata oman toimintasi näkökulmasta. Työkalupohja on word-tiedostomuodossa. Voit myös ladata pohjan tarkasteltavaksi pdf-tiedostomuodossa, mutta ilman kaikkia toiminnallisuuksia.

Liikuntapalveluiden alueellisten ohjaus- ja tukitoimien itsearviointilomake (docx) / (pdf)

Kiitokset

Kiitokset kaikille itsearviointityökalun kehitykseen osallistuneille ja arvokkaita kommentteja työkalun eri versioista antaneille.

YLLI-yhteiskehittämisen tuotoksia: Listatyökalu tukemaan liikuntapaikkahankkeiden tiedonhallintaa

Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -tutkimushankkeessa luotiin erilaisia työkaluja liikuntapalvelujen tiedolla johtamisen tarpeisiin. Työkalujen ideointi-, suunnittelu- ja toteutusvaiheet toteutettiin yhteiskehittämisprosessissa, johon osallistui YLLI-tutkijoita sekä Jyväskylän ja Helsingin kaupunkien työntekijöitä. Tässä blogitekstissä esittelemme yhden yhteiskehittämisprosessin tuotoksista: Liikuntasuunnittelun listatyökalun. Tämän yksinkertaisen tarkistuslistatyyppisen työkalun tavoitteena on parantaa oleellisen datan saavuttamista ja käyttöä liikuntapaikkahankkeiden eri toteutusvaiheissa. Lisäksi tavoitteena on edistää yleisesti liikuntapalvelujen tiedolla johtamisen käytäntöjen systemaattisuutta, läpinäkyvyyttä ja strategianmukaisuutta. Työkalupohja on vapaasti ladattavissa sivun lopusta, ja sitä voi muokata soveltumaan eri kuntien tai muiden käyttökohteiden tarpeisiin.

Kirjoittaja: Janne Pyykönen, Jyväskylän yliopisto

Taustalla datan hallinnan haasteet

Mitä paremmin olennainen tieto saavutetaan ja hyödynnetään oikeaan aikaan, sitä todennäköisemmin onnistutaan luomaan yhä yhdenvertaisemmin saavutettavia liikkumisolosuhteita

Yksi kunnallisen liikuntapalvelutuotannon perustehtävistä on liikkumisolosuhteiden luominen esimerkiksi liikuntapaikkoja rakentamalla ja ylläpitämällä (Liikuntalaki 390/2015, 2015). Kunta tarjoaakin asukkailleen useita erilaisia liikkumisympäristöjä, kuten varsinaisia liikuntapaikkoja, luonto- ja viheralueita, katuja, reittejä sekä muita julkisia tiloja, kuten kouluja pihoineen ja saleineen. Erityisesti liikuntapaikkojen suunnitteluun, toteutukseen, ylläpitoon ja palveluverkkoon liittyvät tehtävät ovat usein liikuntapalvelujen vastuulla. Liikkumiseen liittyvän julkisen päätöksenteon ja valmistelun edellytetään olevan läpinäkyvää, systemaattista ja tietoon perustuvaa. Eri asuinalueilla ja asukasryhmissä liikkumismahdollisuuksiin liittyvät tarpeet ja olosuhteet vaihtelevat. Jotta erityispiirteet voidaan tunnistaa liikuntapaikkahankkeiden toteuttamisvaiheissa, tulee liikuntasuunnittelijoiden ottaa huomioon useita erilaisia data- ja informaatiolähteitä, jotka liittyvät esimerkiksi alueen harrastus- ja hyötyliikuntamahdollisuuksiin, liikenneyhteyksiin, väestöryhmiin, maankäyttöön, kaupunkistrategiaan tai muihin oleellisiin tekijöihin.

YLLI-yhteiskehittämisprosessin aikana erilaisen datan ja informaation kokonaisuuden hallinta tunnistettiin yhdeksi liikuntapaikkahankkeiden suunnittelun ja toteuttamiseen liittyvän tiedolla johtamisen haasteista. Esimerkiksi kuntoportaiden tai uimahallin rakentamishankkeissa tarvitaan hyvin erityyppisiä tietolähteitä, ja erilaisten oleellisten lähteiden hahmottaminen voi olla haastavaa. Kaikki tieto ei välttämättä ole myöskään helposti saavutettavissa vaan sijaitsee pirstaloituneena eri järjestelmiin. Välttämättä kaikesta datasta ei olla lainkaan tietoisia oikeaan aikaan.

Pohdimme yhteiskehittämisen aikana keinoja erilaisten tietolähteiden systemaattisempaan ja läpinäkyvämpään tunnistamiseen ja hyödyntämiseen esimerkiksi liikuntapaikkarakennushankkeiden tarveselvityksessä, hankesuunnittelussa ja toteutusvaiheessa. Lähtökohtaisena oletuksena työlle oli, että toimintaa systematisoimalla voidaan edesauttaa oleellisten tietolähteiden hyödyntämistä oikeassa hankkeen vaiheessa. Mitä paremmin olennainen tieto saavutetaan ja hyödynnetään oikeaan aikaan, sitä todennäköisemmin onnistutaan luomaan yhä yhdenvertaisemmin saavutettavia liikkumisolosuhteita.

Tarkistuslistan avulla läpinäkyvyyttä, systemaattisuutta ja luotettavuutta

Yhtenä datan hallinnan kehittämiskeinona lähdettiin Jyväskylän kaupungin kanssa toteuttamaan yksinkertaista ideaa tarkistuslistatyyppisestä työkalusta eri tietolähteiden systemaattiseen kartoittamiseen. Käyttökohteeksi valittiin aluksi erityisesti liikuntapaikkahankkeiden tarveselvitys, mutta kehitystyön edetessä käyttökohde laajennettiin yleisesti liikuntapaikkahankkeisiin. Työkalu auttaa käyttäjäänsä läpikäymään systemaattisesti erilaisia data- ja informaatiolähteitä. Käyttäjä arvioi eri tietolähteiden oleellisuuden työn alla olevassa tehtävässä, ja arviointiinsa perustuen etsii ja hyödyntää kyseisen tiedon tai päättää olla käyttämättä sitä. Käyttämättömiin tietolähteisiin on toki mahdollista palata muissa projektin vaiheissa ja näin työkalu voi auttaa myös eri tietolähteiden käytön aikatauluttamisessa. Työkalua täyttämällä toiminta ja tietolähteiden arviointi myös tallentuu ja suunnittelu tulee siten läpinäkyvämmäksi. Lisäksi esimerkiksi materiaalivalintojen perusteluihin tai järjestettyjen asukasiltojen pääasialliseen antiin on helppo palata, kun eri tietolähteiden merkityksiä, valintaperusteluja ja tallennussijainteja on kirjattu ylös suunnittelun edetessä.

YLLI-yhteiskehittämisen päättyessä julkaistava listatyökaluversio kokoaa erilaiset data- ja informaatiolähteet kymmeneen tietoteemakokonaisuuteen. Työkalun sisältöä ja ulkoasua pohdittiin pienemässä kehitystyöryhmässä ja lisäksi kommentteja pyydettiin niin kaupungin sisältä eri toimijoilta kuin ulkopuolisilta valtakunnallisilta asiantuntijoilta. Jotkin tietolähteet, kuten strategiset ja ohjaavat asiakirjat ovat suoraan käytettävissä, osa voidaan tarpeen mukaan tuottaa kaupungin omin voimin, ja toisien tuottamiseen tarvitaan ulkopuolisia toimijoita. Eri tietolähteiden saavutettavuutta on koetettu parantaa lisäämällä työkaluun linkkejä, joiden kautta tietolähteeseen pääsee käsiksi tai vähintäänkin saa siitä lisätietoja.

Tietoteemat liikuntapaikkahankkeiden suunnittelun listatyökalussa:

  1. Harrastekohtaiset tiedot (merkityksellisten lajien kannalta)
  2. Väestötiedot (suunnittelukohteen vaikutusalueella)
  3. Vaikutusalueen liikuntatilojen tai -paikkojen käyttötiedot
  4. Alueen olosuhdetiedot
  5. Osallistaminen ja yhdenvertaisuus
  6. Henkilöstön ”hiljainen” tieto
  7. Kaupunkistrategian mukaiset toimet
  8. Suunniteltavan palvelun / rakennelman tekniikka
  9. Suunniteltavan palvelun / rakennelman ympäristövaikutus
  10. Suunniteltavan palvelun / rakennelman kustannukset, rahoitus ja aikataulu

Työkalusta julkaistaan word-pohja, johon voi päivittää kuntakohtaisia tietolähteitä ja muokata vapaasti esimerkiksi tietoteemoja. Eri tietolähteiden päivittyessä myös listatyökalu tulee pitää ajan tasalla. Päivitys- ja muokkausmahdollisuus mahdollistaa myös erilaisten painotusten käyttämistä. Esimerkiksi kuntakohtaisesti tai tietyntyyppisten liikuntapaikkahankkeiden kohdalla voidaan edellyttää vähintään tiettyjen rivien, kuten tiettyjen strategisten asiakirjojen erityistä huomioimista.

Listatyökalun käytössä ja käyttöönotossa huomioitavia asioita

Listatyökalu sisältää useita kymmeniä erilaisia data- ja tietolähteitä. Ajan kuluessa lista voi päivittyä vielä merkittävästi suuremmaksi. Näin ollen työkalun käyttöönotossa on tärkeää painottaa sitä, että jokaista tietolähdettä ei aikaresurssien puolesta ole mahdollista eikä välttämättä muutenkaan kannata ottaa huomioon kaikissa hankkeissa. Erilaiset hankkeet vaativat erilaisia taustatietoja, ja työkalun pääasiallinen tarkoitus on varmistaa, että oleelliset tiedot tulevat hankekohtaisesti huomioiduksi. Työkalua ei tule käyttää työntekijän arvioimiseen, vaan sen on puhtaasti hankkeeseen liittyvä dokumentti, jota voi täyttää useampikin henkilö hankkeen eri vaiheissa. Näin ollen esimerkiksi työkalun käytön myötä jäsentyvän datakokonaisuuden tallennuspaikka on tärkeä asia. Työkalu voi toimia ”linkkipuuna” erilaisen tiedon sijainnille myös hankkeiden välillä. Yksinkertaisimmillaan tietojen saavutettavuutta henkilöiden välillä voi edesauttaa nimeämällä syntyviä liitetiedostoja listatyökalun tietolähteiden ID-tunnuksella alkavasti. Työkalun oma tallennuspaikka on myös tärkeä ja esimerkiksi hankekohtainen projektikansio voi olla hyvä sijainti. Vain ajan tasalla oleva työkalu voi auttaa hyödyntämään helpommin suurta data- ja informaatiomäärää ja auttamaan tekemään perustellumpia ja yhdenvertaisempia toimenpiteitä. Näin ollen on suositeltavaa sopia työyhteisön sisällä vastuista ja aikatauluista työkalun päivittämiseen liittyen. Työkalua voidaan päivittää käyttökokemuksien ja tarpeiden perusteella esim. kerran vuodessa.

Lataa listatyökalu omaan käyttöösi

Listatyökalu voidaan muokata soveltumaan eri kuntien ja työyhteisöjen toimintaan. Lataa alla olevasta linkistä vapaasti työkalupohja, johon voit päivittää oman toimintasi kannalta relevantteja tietoteemoja ja tietolähteitä. Lisäksi voit ladata esimerkkitiedoston, jossa esimerkinomaisesti listattuna joitain Jyväskylän kaupungille relevantteja tietolähteitä. Muokattavat tiedostot ovat word-tiedostomuodossa. Voit myös ladata työkalut pdf-tiedostomuodossa, mutta ilman kaikkia toiminnallisuuksia.

Listatyökalu liikuntasuunnitteluun – yleinen lomakepohja (docx) / (pdf)

Esimerkki Jyväskylän kaupungin listatyökalusta YLLI-hankkeen päättyessä (docx) / (pdf)

Kiitokset

Kiitokset kaikille listatyökalun kehitykseen osallistuneille ja arvokkaita kommentteja työkalun eri versioista antaneille.

Lähteet:

Liikuntalaki 390/2015. (2015). Viitattu 10.11.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390.

Virmasalo, I. (2022). Revised Version of the Dimensions of Accessibility of Physical Activity. https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/2022/09/20/revised-version-of-the-dimensions-of-accessibility-of-physical-activity/

LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä: Monipuolisuustyökalu

Monipuolisuustyökalu on Lipas.fi -palvelun työkalu liikuntaolosuhteiden monipuolisuuden arviointiin. Monipuolisuustyökalu mahdollistaa kuntien eri alueiden väliset vertailut käyttäjän asettamien liikuntapaikkatyyppien perusteella. Työkalussa on valittavissa yleisiä, valmiiksi asetettuja liikuntapaikkatyyppien kategorisointeja, joita voidaan tarkastella postinumeroalueittain. Lisäksi käyttäjä voi tuoda haluamastaan alueesta geometriatiedoston monipuolisuustyökalulla analysoitavaksi

Analyysityökalua on mahdollista käyttää rekisteröitymällä Lipas-palveluun.
Lipas-palvelun ja analyysityökalun käyttöohjeet on koottu omalle sivulleen: 
lipasinfo.fi

Kirjoittaja: Tapani Laakso (Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti)

Monipuolisuustyökalun tausta

YLLI-tutkimushanke toteutti vuonna 2022 kehitystyönä ”Monipuolisuustyökaluksi” nimetyn toiminnon Lipas-järjestelmään (www.lipas.fi). Työkalun kehittämisen taustalla oli YLLI-hankkeessa tehty tutkimus koskien liikuntapaikkojen monipuolisuutta Jyväskylän ja Helsingin kaupunkien eri osissa. Monipuolisuuslaskenta perustuu väestön mahdollisuuksiin harrastaa erilaisia liikuntamuotoja oman asuinpaikan lähistöllä.

Lipas-projektin rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Jyväskylän yliopistolta. YLLI-tutkimushanke on osa Ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022.

Miten monipuolisuustyökalua käytetään?

1. Monipuolisuustyökalun käyttöönotto ja tiedot

Lipas-järjestelmään on kehitetty paikallisten liikuntaolosuhteiden monipuolisuutta ja väestötietoja yhdistävä monipuolisuustyökalu. Työkalu löytyy Liikuntapaikat-osion karttanäkymästä rekisteröityneille käyttäjille (https://www.lipas.fi/rekisteroidy). Monipuolisuustyökalun laskema monipuolisuusindeksi kuvaa erilaisten liikuntaympäristöjen määrää kävelyetäisyydellä. Monipuolisuusindeksi lasketaan kaikille käyttäjän valitseman analyysialueen sisältämille 250 x 250 m väestöruuduille, joilla asuu vähintään yksi henkilö. Alueellisessa tarkastelussa työkalu laskee koko alueelle väestöpainotetun keskiarvon yksittäisten väestöruutujen monipuolisuusindekseistä. Väestötiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon ja kuvaavat toistaiseksi 1.1.2020 tilannetta. Kunnissa olevat liikuntapaikka-aineisto kuitenkin päivittyy jatkuvasti ja muutokset välittyvät reaaliajassa monipuolisuustyökaluun.

ESIMERKKI 1.

Monipuolisuustyökalussa analysoitavalla alueella on kaksi väestöruutua. Toisessa asuu yksi ja toisessa kymmenen henkilöä. Yhden asukkaan väestöruudussa on halutun analyysietäisyyden piirissä viisi erilaista liikuntapaikka (esim. pallokenttä, liikuntasali, uimaranta, tenniskenttä ja kuntorata). Työkalun käyttäjän valitsemilla asetuksilla, näiden liikuntapaikkojen väestöruudulle antama monipuolisuusindeksi on 5. Vastaavasti kymmenen henkilön väestöruudun ympäristössä on yksi liikuntapaikka (esim. frisbeegolfrata) ja tällöin kyseisen ruudun monipuolisuusindeksi on 1. Analyysialueen väestöpainotetuksi monipuolisuusindeksi muodostuu tällöin 1,36 (1/11*5 + 10/11*1). Eli väestöpainotettu indeksi kuvaa kaikkien alueen asukkaiden keskimääräistä lähiympäristön liikuntapaikkojen monipuolisuutta.

Käyttäjä voi valita säteen, jonka sisällä olevat liikuntapaikat otetaan huomioon laskennassa (oletuksena 800 m, etäisyys voidaan valita väliltä 500 – 1 500 m). Etäisyys perustuu tieverkostoa pitkin kuljettavaan matkaan kohteeseen ja lähtöpisteenä käytetään väestöruudun keskipistettä. Etäisyyden laskenta perustuu avoimeen OpenStreetMap-aineistoon ja OSRM-työkaluun ja siinä käytetään kävellen käytössä olevaa tie- ja polkuverkostoa.

Monipuolisuustyökalun käytössä on tärkeää huomioida liikuntapaikkatyypeille määritetyt kategoriat. Liikuntapaikkojen monipuolisuutta kuvaava monipuolisuusindeksi perustuu kategorioihin, joihin erilaiset liikuntapaikkatyypit on määritetty. Kategorioita voi olla käyttäjän haluama määrä ja käytännössä niiden määrittämisessä vain mielikuvitus on rajana.

ESIMERKKI 2.

Käyttäjä voi määrittää itse haluamansa kategoriat eri perusteilla. Tässä on kuvattu muutama esimerkki mahdollisista kategorioista:

LIIKUNTALAJIEN MONIPUOLISUUS

  • Kategorioihin on sijoiteltu kaikki Lipas-järjestelmän tyyppiluokat lajien mukaan (tämä on myös oletuskategorisointi). Tällöin yksittäiset kategoriat muodostuvat esim. uintiin, ampumaurheiluun, lentopalloon, curlingiin jne. soveltuvista olosuhteista. Käyttäjä voi kertoimien avulla antaa suuremman monipuolisuusarvon usean lajin harrastamiseen soveltuville liikuntapaikoille (esim. liikuntahallit tai lähiliikuntapaikat). Näille voidaan antaa monipuolisuusindeksin kertoimeksi vaikkapa 3, kun se tenniskentille on 1.

TALVILAJIEN TAI KESÄLAJIEN MONIPUOLISUUS

  • Monipuolisuusindeksissä huomioidaan vain talvella (lumisena aikana) käytössä olevat liikuntapaikat kuten hiihtoladut, luistelukentät jne, jotka on kategorisoitu eri lajien mukaisesti. Tällöin saadaan tietoa liikuntamahdollisuuksien monipuolisuudesta talvella. Vastaava voidaan tehdä myös sulanmaan lajeille, jolloin voidaan vertailla liikuntamahdollisuuksia vuodenajan perusteella.

KANSANTERVEYDELLISET LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET

  • Kategorisoinnissa huomioidaan vain laajojen väestöryhmien terveyttä edistävät liikuntamahdollisuudet. Näitä voivat olla esimerkiksi uimahallit, kuntoradat, pyöräilyreitit, kuntosalit tai pallokentät. Näin voidaan kuvata väestölle merkityksellisten ”perusliikuntapaikkojen” monipuolisuutta kunnan eri osissa.

LAJIKOHTAISET LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET

  • Laskentaa voidaan tehdä vain yksittäisen liikuntalajin osalta. Esim. jalkapallon olosuhteita tarkasteltaessa voidaan laskentaan ottaa mukaan pallokentät, jalkapallohallit, jalkapallostadionit ja yleisurheilukentät, jolloin saadaan tietoa, miten kattavasti jalkapalloa pystytään harrastamaan alueellisesti.

HUOM! Kategorisointi ei huomioi yleisimpiä arkiliikuntaan tai ulkoiluun liittyviä liikuntamuotoja, jotka ovat mahdollisia periaatteessa missä tahansa. Esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä tai kävelyteitä käytetään tietenkin hyvin monimuotoisesti kävelyyn, lenkkeilyyn, pyöräilyyn tai vaikkapa rullalautailuun. Näitä ei ole kuitenkaan monipuolisuustyökalussa huomioitu, vaan kategoriat pohjautuvat Lipas-järjestelmässä käytettävään tyyppiluokitteluun (https://www.jyu.fi/sport/fi/yhteistyo/lipas-liikuntapaikat.fi/lipas-2019-2-0/tyyppikoodit_lipas2022.xlsx)

2. Monipuolisuustyökalun käyttö

Analyysityökaluja pääsee käyttämään päälle ruudun (https://lipas.fi/liikuntapaikat) vasemmasta alalaidasta löytyvästä kuvakkeesta (punaisella ympyröity)

Työkalun käyttöönoton jälkeen täytyy ensimmäisenä päättää, mitä aluetta on tarkoitus analysoida. Lipas-järjestelmä tarjoaa oletuksena postinumeroalueisiin perustuvaa luokittelua. Tällöin käyttäjä valitsee ensimmäisenä halutun kunnan, jonka jälkeen kartalle päivittyy kyseisen kunnan postinumeroalueet. Sen jälkeen valitaan haluttu analyysialue, joka siis tässä esimerkissä on postinumeroalue. Postinumeroalueen valinnan jälkeen (valinta tehdään joko kartalta tai ruudun vasemman reunan taulukosta) laskee ohjelma väestöpainotetun monipuolisuusindeksin kyseisille yhdelle tai useammalle alueelle. Oletuksena näytetään monipuolisuusindeksin aluetasolle yleistetty, väestöpainotettu keskiarvo. Vaihtoehtoisesti voit tarkastella tuloksia ruututasolla (250 m x 250 m) valitsemalla tulosruudukon aktiiviseksi ”asetukset” välilehdeltä.

Vaihtoehtona postinumeroalueille, käyttäjä voi myös itse tuoda haluamansa alueen geometriatiedostona työkalun analysoitavaksi. Tuetut tiedostomuodot ovat shapefile-, GeoJSON- ja KML-muodot (huomioi monipuolisuustyökalussa kuvatut tiedostokohtaiset ohjeet).

3. Monipuolisuustyökalun antamien tietojen tulkinta

Monipuolisuustyökalun antamat tiedot tiivistyvät yksittäiseen käsitteeseen: monipuolisuusindeksiin. Monipuolisuusindeksille ei ole määritelty tavoite- tai suositustasoa – eli ei ole standardia, joka kertoisi miten paljon lähiympäristössä tulisi olla erilaisia liikuntamahdollisuuksia. Tulee muistaa, että indeksin arvo on aina riippuvainen siitä, millaista liikuntapaikkatyyppien kategorisointia käytetään ja kuinka kattavasti liikuntapaikat on Lipas-järjestelmään tallennettuna. Työkalusta saadaan totuudenmukaisin kuva, kun kunnan omistamien kohteiden lisäksi tiedot löytyvät myös esimerkiksi yritysten tai yhdistysten omistamista liikuntapaikoista. Tällöin saadaan kokonaiskuva kaikista liikuntamahdollisuuksista, joita väestöllä on käytettävissään. Työkalu onkin tarkoitettu eri kuntien, kunnan sisäisten alueiden tai muiden kokonaisuuksien vertailuun joko nykytilassa tai pitkittäisaineistona niin, että monipuolisuusindeksit tarkistetaan säännönmukaisesti ja niiden kehittymistä seurataan. Samalla myös kunnassa tulee tehdä aktiivisesti töitä liikuntapaikkatietojen ylläpitämiseksi.

Analysoitavan alueen tiedot on saatavissa karttanäkymän lisäksi GeoJSON-formaatissa. Myöhemmin valmistuu excel-taulukkomuoto, jossa tiedot on mahdollista ladata.

Iäkkäitä maahanmuuttajia liikuttavat ympäristö ja omankieliset

Kirjoittajat: Elina Hasanen (JyU) ja Anna-Katriina Salmikangas (JyU)

YLLI-tutkimuksessa on valmistunut Jesse Ukkosen pro gradu  -tutkielma maahanmuuttajien liikunnan mahdollisuuksista ja esteistä Jyväskylän Huhtasuolla. Aihe on ajankohtainen, sillä yksi tämän hetken liikuntapolitiikan haasteista on parantaa kasvavan ulkomaalaistaustaisten joukon liikuntamahdollisuuksien yhdenvertaisuutta. Tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaiset, etenkin naiset, harrastavat liikuntaa vähemmän kuin kantaväestö. Kulttuuritaustaan liittyvää syrjintää ei myöskään ole saatu kitkettyä liikunnan ja urheilun kentiltä.

Tutkielmasta piirtyy koko lailla myönteinen kuva Huhtasuosta: venäläistaustaiset haastatellut viihtyivät alueella ja kokivat liikkumismahdollisuudet itselleen riittäviksi. Ulkomaalaistaustaisuuteen liittyviä esteitäkin liikkumiselle kuitenkin löytyi.

Tässä kirjoituksessa kerromme tutkielman päähavainnoista. Jesse Ukkosen liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma Venäjänkielisten maahanmuuttajien liikkuminen ja liikkumisen esteet Huhtasuolla kokonaisuudessaan on luettavissa täällä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210104823.

”Samalla seurustelua”

Aineistona tutkielmassa oli yhdentoista 45–83-vuotiaan venäläistaustaisen henkilön haastattelu. Heistä kymmenen oli iäkkäitä ja he olivat yhtä lukuunottamatta naisia. Kaikki haastatellut asuivat Huhtasuolla, jossa juuri venäläistaustaiset ovat suurin maahanmuuttotaustaisten ryhmä.

Venäjää puhuvien yhteisö omalla asuinalueella olikin tärkeä asia liikunnan kannalta. Kävelylenkeille, jumppaan ja pelaamaan lähdettiin usein omaa kieltä puhuvien ystävien kanssa. Liikunnalla oli sosiaalista merkitystä; sen kautta oltiin yhteydessä omaan venäläisyhteisöön. Paikallinen Monikko-yhdistys oli venäläistaustaisten iäkkäiden merkittävä liikuttaja ja arjen monipuolistaja.

Terveyden ylläpito korostui myös liikunnan merkityksissä. Liikunnan terveysvaikutuksia tunnettiin ja liikkumattomuuden seurauksia haluttiin välttää. Iäkkäillä haastatelluilla oli henkilökohtaista kokemusta päivittäisen ulkoilun ja kuntoilun vaikutuksista hyvinvointiinsa. Kotisohvalle jäämistä pidettiin kehnona ajanviettotapana, jopa laiskuutena, ja ideaalina liikkumista harrastuksissa tai edes arkisen asioinnin yhteydessä. Venäläistaustaisten iäkkäiden liikkumismuodot olivat tyypillisiä suomalaisille iäkkäille, kuten kävely, ulkoilu, sienestys ja marjastus.

Esteinä ”laiskuus”, terveysongelmat, kieli ja korona

Liikkumisen esteistä kysyttäessä asuinympäristöön liittyviä syitä ei paljonkaan mainittu. Kuten Ukkonen toteaa, ”Vaikka haasteltavat osasivat nimetä monia erilaisia henkilökohtaisia ja olosuhteisiin liittyviä liikkumisen esteitä, hyvin harvat niistä liittyivät Huhtasuon liikkumisympäristöihin”.

Esteiksi koettiin usein terveysongelmat tai yleisemmin hyvinvointiin liittyvä voimattomuus tai ”laiskuus” – ”minä itse vain”, kuten yksi haastateltu totesi. Osalle oli ilmaantunut vaivoja, jotka saattoivat estää henkilölle aiemmin tärkeät liikuntamuodot. Urheilutarkoituksessa liikkuminen oli monelle ollut osa nuoruutta, ja siihen peilatessa nykyinen liikkuminen oli heille rajoittunutta.

Kielitaidon puutteen on havaittu muutamissa aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa rajoittavan ulkomaalaistaustaisten liikuntaa. Niin oli tässäkin tutkielmassa. Ohjaus omalla kielellä oli toivottua ja sen puutteen koettiin rajoittavan uuteen lajiin pääsyä. Esimerkiksi kuntosaliharjoittelu olisi hankalaa aloittaa.

Koronapandemia oli myös keskeisesti rajoittanut haastateltujen liikuntaa. Moni iäkkäiden suosima liikkumismuoto, kuten ryhmäliikunta ja vesiliikunta, olivat tauolla, tai huoli tartunnan saamisesta esti liikuntapaikoille menemisen.

Huhtasuon liikkumisympäristöjen saavutettavuus ja sen kehittäminen

Lähiön liikkumismahdollisuuksien saavutettavuuteen vaikutettiin olevan pääosin tyytyväisiä. Tärkeää oli, että kodin lähiympäristössä sijaitsi luonto- ja virkistysalueita, joissa pystyi liikkumaan ympäri vuoden, eikä liikkumisympäristöjä tarvinnut lähteä etsimään kauempaa. Tavallisiin liikkumisen paikkoihin, kuten kävelyteille, lähimetsiin ja järveä ympäröivälle kuntoradalle, oli helppo päästä kävelemään. Maantieteellinen saavutettavuus siis oli hyvä ainakin niissä liikkumismuodoissa, joita haastatellut koronapandemian aikana harrastivat.

Tiedollisen saavutettavuuden ulottuvuudella vaikutti osalla haastatelluista olevan hieman haasteita. He olivat melko niukasti liikkuvia ja kokivat, etteivät tiedä riittävästi siitä, missä kaikkialla ja miten kaikin tavoin voisivat liikkua.

Varsinaisia liikkumismahdollisuuksien yhdenvertaiseen saavutettavuuteen liittyviä merkittäviä ongelmia ei aineiston pohjalta löytynyt, mutta Ukkonen tunnistaa useita toimenpiteitä, joilla saavutettavuutta voisi parantaa. Seuraavaan olemme poimineet näitä suosituksia.

Iäkkäiden maahanmuuttajien liikkumisen edistämiseksi tarvitaan:

  • Monikanavaista ja monipuolista tiedottamista, jossa hyödynnetään maahanmuuttajien yhdistyksiä ja järjestöjä. Yhdistyksiin kuulumattomien maahanmuuttajien tavoittaminen on haaste.
  • Monipuolisten matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien tarjoamista, sillä fyysisistä vaivoista huolimatta on halua löytää toimintaa, johon pystyy osallistumaan.
  • Omankielistä ohjausta liikuntaharrastuksen aloitusvaiheessa.
  • Kevyen liikenteen väylien hyvää kunnossapitoa asuinalueilla, sillä lähiympäristön kävelymahdollisuudet ovat päivittäisen aktiivisuuden kannalta keskeisiä.
  • Uusia toimenpiteitä liikuntatoiminnan uudelleen aktivoimiseksi koronapandemian jälkeen.
  • Yhteistyötä kuntien ja yhdistysten, erityisesti maahanmuuttajien omien yhdistysten, välillä.