Maantieteellinen saavutettavuus asukkaiden elämänlaadun edistämisen työkaluna

Maantieteellisella saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten helposti tiettyyn paikkaan pääsee matkustaen tai liikkumalla esimerkiksi eri kulkuvälineillä tai liikennevälineillä. Käsite perustuu siis ihmisten tai hyödykkeiden liikkumiseen tai palveluiden luokse pääsemiseen. Maantieteessä saavutettavuutta mitataan useimmiten matka-aikana, matkan pituutena tai matkan kustannuksena – ja juuri nämä rajoittavat omalta osaltaan ihmisten mahdollisuuksia osallistua aktiviteetteihin tai käyttää palveluita kodin ulkopuolella. Maantieteessä saavutettavuutta tarkastellaan tai analysoidaan usein paikkatietoanalyysien ja erityisten saavutettavuusanalyysien avulla.

Lähiöohjelmaan 2020-2022 kuuluva tutkimushanke Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) tutkii yhtenä yhdenvertaisten liikunnallisten elämäntapojen rajoittajana myös maantieteellistä saavutettavuutta. Alustavia maantieteellisen saavutettavuuden laskelmiamme voi tarkastella webkartoistamme kohdekaupungeistamme Jyväskylästä ja Helsingistä. Jos otamme tarkasteluun näistä kartoista yhden esimerkin, ja katsomme, että mitä maantieteellisen saavutettavuuden avulla aiheesta saadaan irti, voimme saada käsityksen tämän maantieteellisen tarkastelun mahdollisuuksista. Esimerkkitarkastelussa syvennymme uimahallien ja kylpylöiden eli sisäuimapaikkojen maantieteelliseen saavutettavuuteen (~spatiaalinen saavutettavuus) pääkaupunkiseudulla (Kuva 1).

Kuva 1. Matka-ajat autolla lähimpään uimahalliin tai kylpylään pääkaupunkiseudulla (Kuva: YLLI-projekti)

Liikenne ja liikenneverkosto tärkeässä roolissa

Esimerkin kartassa (Kuva 1) on esitetty pääkaupunkiseudun sisäuimapaikkojen (uimahallit ja kylpylät) sijainnit alueella sekä esimerkkinä matka-ajat niihin omalla autolla kuljettaessa. Koska sisäuimapaikat sijaitsevat harvassa ja monilta asuinalueilta on niihin pitkä matka, asukkaat tyypillisimmin ajavat niiden luokse autolla. Tällöin matka-aikoihin ja maantieteelliseen saavutettavuuteen vaikuttavat liikenneyhteydet. Liikenneyhteyksien tärkeimpiä tekijöitä ovat tieverkoston kattavuus sekä katujen ja teiden nopeusrajoitukset, mikä näkyy kartassa. Lähellä olevat asukkaat tyypillisesti kävelevät tai pyöräilevät lähimpään sisäuimapaikkaan. Uintia voi käydä esimerkiksi harrastamassa nuoret, joilla ei ole mahdollisuutta kulkea autolla, vaan he kulkevat välimatkat polkupyörällä tai kävellen. Jotkut taas suosivat joukkoliikennettä ekologisista syistä tai pyöräilyä liikunnallisista syistä. Meitä asukkaita on moneen lähtöön, ja meillä on liikkumiseen omat motiivimme. Arjen kiireessä saatamme usein valita helpoimman tavan liikkua eli omalla autolla kulkemisen. Kulkeminen muulla tavalla kuin omalla autolla voi tehdä paikoin matka-ajoista pidempiä kuin matka-aikakartassa (Kuva 1), ja liikuntapaikkojen maantieteellinen saavutettavuus on heikompaa kuin kartta esittää. Siksi laskemme tutkimushankkeessamme matka-aikoja 1) kävellen, 2) pyöräillen, 3) yksityisautolla ja 4) joukkoliikenteellä. Katso lisää alustavista webkartoistamme kohdekaupungeistamme Jyväskylästä ja Helsingistä.

Matka-aikojen laskentamme huomioi keskimääräisen kävelyajan parkkipaikalle, keskimääräiset ruuhkat, liikennevaloristeyksien, risteyksien ja käännösten tyypilliset hidastamat sekä keskimääräisen ajan, joka menee parkkipaikan etsimiseen kohteessa. Kehittyneissä maantieteellisen saavutettavuuden laskennoissa ei siis nojauduta vain nopeusrajoitustietoon (vrt. kuva 2), koska käytännössä koko matkaa ei voi toteuttaa nopeusrajoituksen nopeudella.

Kuva 2. Nopeusrajoitukset ja sisäuimapaikkojen sjainnit pääkaupunkiseudulla (YLLI-projekti).

Kun tarkastellaan maantieteellistä saavutettavuutta jollakin alueella tai jonkun palvelun käytön näkökulmasta, alueen liikenneverkolla on suuri merkitys. Liikkenneverkkoa pitkin kulkevat niin yksityisautot kuin joukkoliikenteen linja-autot. Lisäksi on raideliikenne ja kevyenliikenteen verkosto. Useimmiten suurimmilla teillä nopeusrajoitukset ovat korkeammat, mikä vaikuttaa myös sisäuimapaikkojen saavutettavuuteen yksityisautolla. Suuret tiet lyhentävät myös syrjäisten reuna-alueen asukkaiden matka-aikoja liikuntapaikkoihin. Tällaiset logistisen ja liikenneverkon analyysit ovat tyypillisiä analyystyökaluja maantieteilijän ja maantieteen tutkijan työkalupakissa – ja varsinkin, kun tutkija tai asiantuntija on erikoistunut paikkatietoon ja sen hyödyntämiseen.

Liikuntapalveluiden palveluverkoston spatiaalinen kattavuus

Esimerkkikartat kertovat meille, että sisäuimapaikkoja sijaitsee alueella melko tasaisin välimatkoin. Ainoastaan reuna-alueilla niitä sijaitsee vähemmän. Lisäksi kartta asukastiheydestä (Kuva 3) kertoo meille, että sisäuimapaikkoja sijaitsee alueella paikoissa, joissa asukkaita asuu enemmän. Tällaisten kalliiden liikuntapalveluiden kannattaa sijaita lähellä suurempaa määrää potentiaalisia asiakkaita. Maantieteessä puhumme palveluverkoston kattavuudesta tai sen spatiaalisesta kattavuudesta.

Kuva 3. Asukastiheys ja sisäuimapaikkojen sijainnit pääkaupunkiseudulla (Kuva: YLLI-projekti)

Asukastiheyskartasta nähdään, että alueella on asumattomia tai harvaanasuttuja alueita, joita ovat muun muassa teollisuusalueet, metsät, pellot ja niityt. Näitä paljon sisältävillä alueilla ei sijaitse sisäuimapaikkoja, koska potentiaalisia käyttäjiä ei olisi riittävästi. Sisäuimapaikat on siis sijoitettu lähelle potentiaalisia asiakkaita.

Asukastiheyskartta ei sellaisenaan kerro, missä uinninharrastajat asuvat tai ketkä todellisuudessa sisäuimapaikkoja käyttävät. Asukastiheyskartta esittää vain asukkaiden kokonaismäärän eri alueilla. Aineistojen pohjalta voidaan miettiä, asuuko eri alueilla esimeriksi eri ikäisiä asukkaita (esimerkiksi lapsiperheitä tai vanhuksia), jotka kenties harrastavat eri liikuntamuotoja.

Liikuntapaikkojen maantieteellinen saavutettavuus vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun

Jos liikuntapaikat sijaitsevat lähellä asukkaiden koteja ja niihin on lyhyt matka, asukas todennäköisesti käyttää niitä useammin. Karkeasti voidaan sanoa, että mitä enemmän asukas liikkuu, sen terveemmin hän elää. Näin hän harrastaa enemmän liikuntaa. Toisaalta jos liikuntapaikalle on pitkä matka ja matkaan kuluu paljon aikaa, saattaa asukas olla harrastamatta liikuntaa. Tämä vähentää hänen harrastamansa liikunnan määrää. Toisaalta jos liikuntapaikat ovat kaukana ja niihin matkustetaan paljon omalla autolla joukkoliikenteen tai jopa pyöräilyn ja kävelyn sijaan, lisää se sekä kasvihuonepäästöjä että ilman pienhiukkasia. Pienhiukkasilla on kielteisiä terveysvaikutuksia.

On hyvä myös muistaa, että kaikki eivät kulje liikuntapaikoille vain autolla, kuten esimerkkikartat esittävät, vaan monet kulkevat niille kävellen tai polkupyörällä, mikä lisää asukkaan harrastaman liikunnan määrää. Lisäksi lähellä sijaitsevat liikuntapaikat myös säästävät aikaa asukkaan arjessa, mikä vähentää kiirettä ja stressiä arjessa. Lisäksi kattava ja monipuolinen liikuntapaikkojen tarjonta asuinalueella tai sen lähellä lisää yleisesti asukkaiden harrastaman liikunnan määrää. Näin edistetään kattavammin alueen asukkaiden liikunnallisia elämäntapoja. On hyvä kuitenkin muistaa, että liikuntaa harrastetaan muuallakin kuin rakennetuilla liikuntapaikoilla. Monet asukkaat käyvät esimerkiksi kävelyllä, marjastamassa tai lenkillä lähimetsässä. Metsä on monille tärkeä virkistysympäristö.

Lisätietoja tutkimushankkeestamme Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) löydät hankkeen kotisivuilta https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/.

Kirjoittaja: Petteri Muukkonen, Helsingin yliopisto

YLLI-hanke hakee kahta tutkijatohtoria Helsingin yliopistoon (hakuaika 15.10.2020)

Tutkimushanke ”Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)” hakee kahta tutkijatohtoria 31.12.2022 asti kestäviin työsuhteisiin Helsingin yliopistoon. Nyt haetaan väitelleitä tohtoreita, joiden alana on geoinformatiikka, GIS , ihmismaantiede, kaupunkitutkimus tai muu soveltuva lähialan tausta.

– Toivomme runsaasti hyviä hakemuksia, ja haemme kahta tutkijaa, joiden osaaminen ja kiinnostuksen kohteet toivottavasti täydentävät toisiaan, kertoo tutkimuskonsortion johtaja Petteri Muukkonen Helsingin yliopistosta.

Hakuilmoituksessa hakijoilta toivotaan GIS-osaamista, ja kokemusta suurien aineistojen käsittelystä ja paikkatietoanalyysien automatisoinnista. Hakijoilta toivotaan myös erinomaista kykyä viestiä kirjallisesti englanniksi.


Hakuilmoitus: https://www.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat/two-postdoctoral-researchers-department-of-geosciences-and-geography

TWO POST­DOC­TO­RAL RE­SEARC­HERS, DE­PART­MENT OF GEOSCIENCES AND GEO­GRAP­HY

The University of Helsinki is a multidisciplinary research university that ranks among the best in the world and the top ten among European universities. The university has some 36,000 degree students.

The Department of Geosciences and Geography (https://www.helsinki.fi/en/faculty-of-science/faculty/geosciences-and-ge…) at the Faculty of Science is the leading research and education unit in its field in Finland. In addition to research in geology, geophysics and geography, research into seismology and official duties in the field of seismology is carried out at the department. The staff at the department numbers some 100.

Faculty of Science invites applications for

TWO POSTDOCTORAL RESEARCHERS

in geoinformatics, GIS, human geography, urban studies or a related field starting from November 2020 or as agreed for fixed-term employment contracts until December 31, 2022. A six-month trial period will be applied.

The postdoctoral researchers will work on the project Equality in Suburban Physical Activity Environments (Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/) led by senior lecturer Petteri Muukkonen. The research project is a co-project of geographers from the University of Helsinki and social scientists of sports from the University of Jyväskylä. The project studies active lifestyles, sports activities and especially residents’ equal possibilities to access sport facilities and places of activities in Finnish suburbs. The project develops novel methodological ways to understand the equal access to active lifestyles among suburban residents. The project combines qualitative and quantitative approaches and aims to provide scientifically interesting results, but also communicating them to stakeholders. The project is funded by the Lähiöohjelma 2020–2022, Ministry of Environment. The postdoctoral researchers will work as part of the Digital Geography Lab https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/digital-geography-lab led by professor Tuuli Toivonen and the newly established research group Geography of Well-being and Education https://blogs.helsinki.fi/geography-of-well-being-and-education/ led by senior lecturer Petteri Muukkonen.

We are seeking for two post-doctoral researchers to join the project team. To be successful in these positions, applicants should have a PhD in geoinformatics, GIS, human geography, urban studies or a related field, capability to handle large datasets and master GIS data analysis and modelling. The successful candidate will have fluency in Python (or R), strong geospatial skills, and a serious motivation to contribute to the development of the new research group. The post-doctoral researchers will be contributing to analyses of active lifestyles through big data mining (social media, mobile phones) and accessibility modelling. The specific focus of the positions will be agreed with the candidates depending on their scientific backgrounds and interest. Previous experience in GIS modelling, automating GIS processes or handling big data is an asset. The successful candidates are expected to have excellent scholarly communication and reporting skills in English, a proven publication record as well as the ability to conduct independent and creative research. While filling these two positions, the skills and the interests of candidates will be matched so that the two postdoctoral researchers will complement each other.

Finland is a member of EU, has high quality free schooling (also in English), generous family benefits and healthcare, and was recently ranked as the best country in the world for expat families and in the world’s top ten most livable cities. Finland and the Helsinki region possess top expertise in sciences in terms of a vibrant talent pool, leading research, strong support services and functioning collaboration networks. For more information about working at the University of Helsinki and living in Finland, please see https://www.helsinki.fi/en/university/working-at-the-university.

The starting salary of the postdoctoral researcher will be ca. 3300–3700 euros/month, depending on the appointees’ qualifications and experience. Furthermore, the University of Helsinki offers comprehensive services to its employees, including occupational health care and health insurance, sports facilities, and opportunities for professional development

How to apply

Please submit your application consisting of (1) a cover letter, (2) a curriculum vitae and a publications list, and 3) a research plan in a single pdf file using the University of Helsinki Recruitment System by clicking the Apply for the position button below. Applicants who are employees of the University of Helsinki must submit their applications via the SAP HR portal. Deadline for applications is 15th October 2020.

For further information, please contact Senior lecturer Petteri Muukkonen, petteri.muukkonen(at)helsinki.fi or Professor Tuuli Toivonen, tuuli.toivonen(at)helsinki.fi.

Dead line for applications: 15.10.2020 23:59 EEST

Apply to these positions

Maan­tie­tei­li­jät ja lii­kun­ta­tie­tei­li­jät aloittavat tut­ki­maan lii­kun­nan yh­den­ver­tai­suut­ta lä­hiöis­sä

Lähiöiden asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen ja arkiliikkumiseen aletaan tutkia Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston laajassa yhteishankkeessa. Helsingin yliopiston maantieteilijöistä ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöistä koostuvan tutkijaryhmän hanke on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022.

Hanke Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) on laaja, yli miljoonan euron tutkimushanke, joka kartoittaa esimerkkilähiöiden Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan asukkaiden liikkumista ja erityisesti yhdenvertaista mahdollisuutta erilaisiin liikuntaharrastuksiin, aktiivisiin kulkumuotoihin ja liikunnalliseen elämäntapaan.

– Hankkeen lähtökohtana on segregaation ja eriarvoisuuden ehkäiseminen ja lähiöiden elinvoimaisuuden lisääminen yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien kautta. Kehitämme paikkatietoanalytiikkaan pohjautuvia menetelmiä suunnittelun ja kehittämisen tueksi, kertoo hankkeen johtaja, dosentti Petteri Muukkonen Helsingin yliopistosta.

– Tutkimuksella tuotamme tarvittavan tieteellisen tietopohjan, josta jalostamme yhdessä kaupunkien kanssa julkiseen käyttöön jääviä työkaluja. Niiden avulla voidaan kehittää liikunnan palveluverkkoa ja liikkumisympäristöjä eri väestöryhmien tarpeisiin, kertoo yliopistonlehtori Mikko Simula Jyväskylän yliopistosta.

Aineistoina käytetään monipuolisesti sosiaalista mediaa, haastatteluja, kyselyjä, tutkijoiden tekemää havainnointia sekä olemassa olevia paikkatietoaineistoja. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat Digital Geography Lab sekä LIPAS-palvelu. Tutkimushanke alkaa 1.9.2020 ja jatkuu 31.12.2022 asti.

Ympäristöministeriön koordinoimassa Lähiöohjelmassa 2020-2022 ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja oikeusministeriö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

• Linkki Lähiöohjelmaan 2020-2022: www.ym.fi/fi-FI/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Lahioohjelma
• Ohjelman rahoittamat hankkeet (uutinen): www.ym.fi/fi
FI/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Lahioohjelma/Lahioohjelman_rahoittamat_kohteet_valitt(57768)

Lähteet ja alkuperäiset uutiset: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyvinvointiyhteiskunta/maantieteilijat-ja-liikuntatieteilijat-tutkimaan-liikunnan-yhdenvertaisuutta-lahioissa https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/06/maantieteilijat-ja-liikuntatieteilijat-tutkimaan-liikunnan-yhdenvertaisuutta-lahioissa