Helsingin yliopisto
Tämä on viimeinen kirjoitus neliosaisesta blogikirjoitusten sarjasta, jonka teemana on ”LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä – Analyysityökalu liikuntapaikkojen saavutettavuuden arviointiin”. Tässä kirjoituksessa avaamme käyttäjien esittämiä kehitystoiveita ja työkalun jatkokehitysaskelia.
Kirjoittaja: Tapani Laakso (Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti)
LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä -juttusarja
Kirjoitusten aiheet:
- Analyysityökalun jatkokehitys
Mikä analyysityökalu?
Analyysityökalu on Lipas.fi -palvelun työkalu liikuntaolosuhteiden tarjonnan ja saavutettavuuden arviointiin. Työkalun avulla on mahdollista vertailla olemassa olevien liikuntapaikkojen etäisyyttä ja matkustusaikoja suhteessa halutun alueen väestöön, muihin liikuntapaikkoihin sekä oppilaitoksiin.
Analyysityökalua on mahdollista käyttää rekisteröitymällä Lipas-palveluun.
Lipas-palvelun ja analyysityökalun käyttöohjeet on koottu omalle sivulleen: lipasinfo.fi
- Video Lipas-analyysityökalun käyttöönotosta
- Video liikuntapaikkojen saavutettavuustiedoista Lipas-palvelussa
Analyysityökalun jatkokehitys
Lipas-analyysityökalun betaversio avattiin rekisteröityneille käyttäjille elokuussa 2021. Julkaisun jälkeen Lipas-käyttäjille on tarjottu myös analyysityökalun käyttökoulutusta, mikä on ollut hyvä tilaisuus kerätä tuoreita ajatuksia työkalun käytettävyydestä. Tähän mennessä analyysityökalu on nähty hyvänä uudistuksena, joka osaltaan tarjoaa helposti pureskeltavaa tietoa yhdestä liikuntapalveluiden perusongelmasta: mihin liikuntapaikka tulisi sijoittaa tai millaisia palveluita eri kunnan alueilla on saatavilla kuntalaisen näkökulmasta. Työkalu siis täyttää sille asetetun tavoitteen.
Analyysityökalun antama tieto on nähty merkitykselliseksi pääasiallisen liikuntapaikkasuunnittelun lisäksi ”näkymättömässä”, arkipäiväisessä tiedonetsinnässä. Esimerkiksi kuntien liikuntapalveluissa vaihtelevia työtehtäviä varten analyysityökalua voidaan käyttää tiedon hakuun ja vertailuun (esim. liikuntaneuvonnan tukena tai liikuntapaikkaverkoston kartoituksessa). Tämän lisäksi analyysityökalua käytetään virallista päätöksentekoa varten valmisteltavien asioiden perusteluissa tai vaikkapa liikuntapaikkarakentamisen avustuksia haettaessa (perustelu liikuntapaikan tarpeellisuudelle).
Elämänlaatua ja sujuvaa käyttökokemusta
Järjestelmäkehitykseen kuuluu keskeisenä osana betavaihe, jota leimaa lievä kömpelyys ja toimintojen hiomattomuus. Tämä pätee myös Lipas-analyysityökaluun, johon on toivottu erilaisia käyttöä helpottavia parannuksia sekä ominaisuuksia. Tässä on mainittu muutama kaikkein keskeisin parannustoive, jotka seuraavaksi ratkaistaan. Tärkeimpänä parannuksena on toivottu usean eri saavutettavuusanalyysin ajoa samanaikaisesti. Eli mikäli on olemassa vaikkapa kolme vaihtoehtoista kohdetta uudelle liikuntapaikalle, niin analyysityökalun käyttöä helpottaisi, jos kohteet voitaisiin merkitä kartalle samanaikaisesti ja myös tiedot saataisiin ladattua kaikista kohteista yhdellä kertaa. Tällöin analyysityökalun antamia tietoja voitaisiin selailla välilehti-tyylisesti niin, että vain yksi kohde kerrallaan voi olla aktiivisesti valittuna, mutta muiden kohteiden tiedot olisivat napin painalluksella nähtävissä. Samalla kohteiden lisäämistä halutaan helpottaa niin, että useamman vedoskohteen luonti analyysitarkoituksia varten tapahtuisi nykyistä pienemmällä vaivalla vain lisäämällä karttakohteita haluttuun paikkaan.
Muut pienemmät parannustoiveet keskittyvät pääasiassa ulkoasuun ja tiedon visualisointiin. Pyrimme selkeyttämään muun muassa ladattavien tiedostojen ulkoasua ja selkeyttämään analyysialueen ulkoasua sekä kartalla että taulukkografiikassa. Joka tapauksessa tätä loppuhiontaa tullaan tekemään vielä vuoden 2022 aikana.
Väestöennusteet ja ajantasainen tieto
Olemme ehtineet saada jatkokehitysajatuksia analyysityökalun kehittämiseksi. Ensinnäkin on toivottu väestötietojen pitämistä ajan tasalla, mutta sen lisäksi on kaivattu mahdollisuutta väestöennusteiden hyödyntämiseen saavutettavuuslaskennassa. Väestöennusteiden käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita. Tilastokeskus laatii kunnista väestöennusteet muutaman vuoden välein, mutta niissä käsitellään kuntia yksikköinä eli ne eivät tarjoa tietoa väestöruudukoittain tai asuinalue- tai postinumeroluokittain. Yksittäiset kunnat voivat toki tehdä omia, tarkempia ennusteitaan, mutta yhdenmukaista aineistoa ei ole mahdollista saada. Teknisesti tarkemmat väestöennusteet ovat tarvittaessa yhdistettävissä analyysityökaluun, mutta työstä aiheutuva kustannus jää tietoa kaipaavan maksettavaksi. Keskustelemme mielellämme mahdollisesta ratkaisusta kiinnostuneiden kanssa.
Toinen laajempi ajatus analyysityökalun kehittämiselle liittyy automatisoituihin laskelmiin. Analyysityökalulle on toivottu mahdollisuutta ladata alueellista tietoa liikuntapaikkojen saavutettavuudesta. Tämä tapahtuisi esimerkiksi postinumero- tai AVI-alueittain niin, että analyysityökalu laskisi saavutettavuustiedot käyttäjien haluamilla parametreilla alueellisesti. Tällaista alueellista tietoa voisi olla esimerkiksi:
1) montako liikuntapaikkaa on keskimäärin 30 min pyörämatkan sisällä tietyllä alueella tai
2) kuinka pitkän pyörämatkan päässä on keskimäärin tietty liikuntapaikkatyyppi tai jokin muu liikuntapaikka kyseisellä alueella.
Molemmat ajatukset ovat hyviä ja varmasti tärkeitä ja ne otetaan huomioon analyysityökalun ja Lipas-järjestelmän jatkokehitystä suunniteltaessa. Analyysityökalu tarjoaa nykymuodossaan hyvän alustan jatkokehitykselle, mihin toki tarvitaan myös jatkossa rahoitusta ja yhteiskehittämistä. Työkalun ensiaskeleet toteutettiin yhteistyössä YLLI-tutkimushankkeen kanssa, ja toiveena on löytää myös tuleviin kehitystoimenpiteisiin yhteistyötahoja eri toimijoista.
Monipuolisuuslaskuri
Osana YLLI-tutkimushanketta tullaan kehittämään menetelmiä liikuntapaikkojen monipuolisuuden arviointia varten ajatuksella: kuinka monta erityyppistä liikuntapaikkaa lähiympäristössä on? Asiasta on suunnitteilla kaksi artikkelia, joissa käsitellään mm. monipuolisuuslaskentaa varten kehitettyä monipuolisuusindeksiä kuvaamaan liikuntapaikkojen monipuolisuutta tietyllä alueella. Tämän tueksi Lipas-analyysityökalulle on kehitteillä laajennus, jossa saavutettavuuden ohella on mahdollista arvioida liikuntapaikkojen monipuolisuutta. Tässä yhteydessä emme kuitenkaan ahmi makeaa mahan täydeltä vaan palaamme monipuolisuuslaskuriin myöhemmissä blogikirjoituksissa, kun työ sen parissa on päässyt kunnolla vauhtiin. Pitäkääpä siis YLLI-blogia ja Lipas.fi-sivustoa silmällä myös jatkossa!
Lipas-projekti ja Ylli-hanke yleisesti:
Lipas.fi on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tutkimushanke ”Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)” on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen hanke, joka on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022.