Uutiset / News

Julkaistu

Maantieteellinen saavutettavuus asukkaiden elämänlaadun edistämisen työkaluna

Maantieteellisella saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, miten helposti tiettyyn paikkaan pääsee matkustaen tai liikkumalla esimerkiksi eri kulkuvälineillä tai liikennevälineillä. Käsite perustuu siis ihmisten tai hyödykkeiden liikkumiseen tai palveluiden luokse pääsemiseen. Maantieteessä saavutettavuutta mitataan useimmiten matka-aikana, matkan pituutena tai matkan kustannuksena – ja juuri nämä rajoittavat omalta osaltaan ihmisten mahdollisuuksia osallistua aktiviteetteihin tai käyttää palveluita kodin ulkopuolella. Maantieteessä saavutettavuutta tarkastellaan tai analysoidaan usein paikkatietoanalyysien ja erityisten saavutettavuusanalyysien avulla.

Lähiöohjelmaan 2020-2022 kuuluva tutkimushanke Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) tutkii yhtenä yhdenvertaisten liikunnallisten elämäntapojen rajoittajana myös maantieteellistä saavutettavuutta. Alustavia maantieteellisen saavutettavuuden laskelmiamme voi tarkastella webkartoistamme kohdekaupungeistamme Jyväskylästä ja Helsingistä. Jos otamme tarkasteluun näistä kartoista yhden esimerkin, ja katsomme, että mitä maantieteellisen saavutettavuuden avulla aiheesta saadaan irti, voimme saada käsityksen tämän maantieteellisen tarkastelun mahdollisuuksista. Esimerkkitarkastelussa syvennymme uimahallien ja kylpylöiden eli sisäuimapaikkojen maantieteelliseen saavutettavuuteen (~spatiaalinen saavutettavuus) pääkaupunkiseudulla (Kuva 1).

Kuva 1. Matka-ajat autolla lähimpään uimahalliin tai kylpylään pääkaupunkiseudulla (Kuva: YLLI-projekti)

Liikenne ja liikenneverkosto tärkeässä roolissa

Esimerkin kartassa (Kuva 1) on esitetty pääkaupunkiseudun sisäuimapaikkojen (uimahallit ja kylpylät) sijainnit alueella sekä esimerkkinä matka-ajat niihin omalla autolla kuljettaessa. Koska sisäuimapaikat sijaitsevat harvassa ja monilta asuinalueilta on niihin pitkä matka, asukkaat tyypillisimmin ajavat niiden luokse autolla. Tällöin matka-aikoihin ja maantieteelliseen saavutettavuuteen vaikuttavat liikenneyhteydet. Liikenneyhteyksien tärkeimpiä tekijöitä ovat tieverkoston kattavuus sekä katujen ja teiden nopeusrajoitukset, mikä näkyy kartassa. Lähellä olevat asukkaat tyypillisesti kävelevät tai pyöräilevät lähimpään sisäuimapaikkaan. Uintia voi käydä esimerkiksi harrastamassa nuoret, joilla ei ole mahdollisuutta kulkea autolla, vaan he kulkevat välimatkat polkupyörällä tai kävellen. Jotkut taas suosivat joukkoliikennettä ekologisista syistä tai pyöräilyä liikunnallisista syistä. Meitä asukkaita on moneen lähtöön, ja meillä on liikkumiseen omat motiivimme. Arjen kiireessä saatamme usein valita helpoimman tavan liikkua eli omalla autolla kulkemisen. Kulkeminen muulla tavalla kuin omalla autolla voi tehdä paikoin matka-ajoista pidempiä kuin matka-aikakartassa (Kuva 1), ja liikuntapaikkojen maantieteellinen saavutettavuus on heikompaa kuin kartta esittää. Siksi laskemme tutkimushankkeessamme matka-aikoja 1) kävellen, 2) pyöräillen, 3) yksityisautolla ja 4) joukkoliikenteellä. Katso lisää alustavista webkartoistamme kohdekaupungeistamme Jyväskylästä ja Helsingistä.

Matka-aikojen laskentamme huomioi keskimääräisen kävelyajan parkkipaikalle, keskimääräiset ruuhkat, liikennevaloristeyksien, risteyksien ja käännösten tyypilliset hidastamat sekä keskimääräisen ajan, joka menee parkkipaikan etsimiseen kohteessa. Kehittyneissä maantieteellisen saavutettavuuden laskennoissa ei siis nojauduta vain nopeusrajoitustietoon (vrt. kuva 2), koska käytännössä koko matkaa ei voi toteuttaa nopeusrajoituksen nopeudella.

Kuva 2. Nopeusrajoitukset ja sisäuimapaikkojen sjainnit pääkaupunkiseudulla (YLLI-projekti).

Kun tarkastellaan maantieteellistä saavutettavuutta jollakin alueella tai jonkun palvelun käytön näkökulmasta, alueen liikenneverkolla on suuri merkitys. Liikkenneverkkoa pitkin kulkevat niin yksityisautot kuin joukkoliikenteen linja-autot. Lisäksi on raideliikenne ja kevyenliikenteen verkosto. Useimmiten suurimmilla teillä nopeusrajoitukset ovat korkeammat, mikä vaikuttaa myös sisäuimapaikkojen saavutettavuuteen yksityisautolla. Suuret tiet lyhentävät myös syrjäisten reuna-alueen asukkaiden matka-aikoja liikuntapaikkoihin. Tällaiset logistisen ja liikenneverkon analyysit ovat tyypillisiä analyystyökaluja maantieteilijän ja maantieteen tutkijan työkalupakissa – ja varsinkin, kun tutkija tai asiantuntija on erikoistunut paikkatietoon ja sen hyödyntämiseen.

Liikuntapalveluiden palveluverkoston spatiaalinen kattavuus

Esimerkkikartat kertovat meille, että sisäuimapaikkoja sijaitsee alueella melko tasaisin välimatkoin. Ainoastaan reuna-alueilla niitä sijaitsee vähemmän. Lisäksi kartta asukastiheydestä (Kuva 3) kertoo meille, että sisäuimapaikkoja sijaitsee alueella paikoissa, joissa asukkaita asuu enemmän. Tällaisten kalliiden liikuntapalveluiden kannattaa sijaita lähellä suurempaa määrää potentiaalisia asiakkaita. Maantieteessä puhumme palveluverkoston kattavuudesta tai sen spatiaalisesta kattavuudesta.

Kuva 3. Asukastiheys ja sisäuimapaikkojen sijainnit pääkaupunkiseudulla (Kuva: YLLI-projekti)

Asukastiheyskartasta nähdään, että alueella on asumattomia tai harvaanasuttuja alueita, joita ovat muun muassa teollisuusalueet, metsät, pellot ja niityt. Näitä paljon sisältävillä alueilla ei sijaitse sisäuimapaikkoja, koska potentiaalisia käyttäjiä ei olisi riittävästi. Sisäuimapaikat on siis sijoitettu lähelle potentiaalisia asiakkaita.

Asukastiheyskartta ei sellaisenaan kerro, missä uinninharrastajat asuvat tai ketkä todellisuudessa sisäuimapaikkoja käyttävät. Asukastiheyskartta esittää vain asukkaiden kokonaismäärän eri alueilla. Aineistojen pohjalta voidaan miettiä, asuuko eri alueilla esimeriksi eri ikäisiä asukkaita (esimerkiksi lapsiperheitä tai vanhuksia), jotka kenties harrastavat eri liikuntamuotoja.

Liikuntapaikkojen maantieteellinen saavutettavuus vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun

Jos liikuntapaikat sijaitsevat lähellä asukkaiden koteja ja niihin on lyhyt matka, asukas todennäköisesti käyttää niitä useammin. Karkeasti voidaan sanoa, että mitä enemmän asukas liikkuu, sen terveemmin hän elää. Näin hän harrastaa enemmän liikuntaa. Toisaalta jos liikuntapaikalle on pitkä matka ja matkaan kuluu paljon aikaa, saattaa asukas olla harrastamatta liikuntaa. Tämä vähentää hänen harrastamansa liikunnan määrää. Toisaalta jos liikuntapaikat ovat kaukana ja niihin matkustetaan paljon omalla autolla joukkoliikenteen tai jopa pyöräilyn ja kävelyn sijaan, lisää se sekä kasvihuonepäästöjä että ilman pienhiukkasia. Pienhiukkasilla on kielteisiä terveysvaikutuksia.

On hyvä myös muistaa, että kaikki eivät kulje liikuntapaikoille vain autolla, kuten esimerkkikartat esittävät, vaan monet kulkevat niille kävellen tai polkupyörällä, mikä lisää asukkaan harrastaman liikunnan määrää. Lisäksi lähellä sijaitsevat liikuntapaikat myös säästävät aikaa asukkaan arjessa, mikä vähentää kiirettä ja stressiä arjessa. Lisäksi kattava ja monipuolinen liikuntapaikkojen tarjonta asuinalueella tai sen lähellä lisää yleisesti asukkaiden harrastaman liikunnan määrää. Näin edistetään kattavammin alueen asukkaiden liikunnallisia elämäntapoja. On hyvä kuitenkin muistaa, että liikuntaa harrastetaan muuallakin kuin rakennetuilla liikuntapaikoilla. Monet asukkaat käyvät esimerkiksi kävelyllä, marjastamassa tai lenkillä lähimetsässä. Metsä on monille tärkeä virkistysympäristö.

Lisätietoja tutkimushankkeestamme Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) löydät hankkeen kotisivuilta https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/.

Kirjoittaja: Petteri Muukkonen, Helsingin yliopisto

Julkaistu

Web maps about geographical accessibility of official sports facilities now available for the city of Jyväskylä

We have now published online our first set of research outputs – web maps about geographical accessibility of official sports facilities now available for the city of Jyväskylä.

One of the aims in YLLI-project (Equality in suburban physical activity environments) (which is part of the Lähiöohjelma 2020-2022 programme to promote suburbans) is to analyse the geographical accessibility of sport facilities. Maps of geographical accessibility (travel times) for official and built sports facilities are now available for the city of Jyväskylä in the project’s web pages. The maps show the travel-time based potential accessibility of different types of sport facilities. The calculations have been carried out separately for four different travel modes: walking, cycling, via public transportation, and driving (private car). The sport facilities are retrieved from Lipas database during spring 2021.

Next we will publish maps for the city of Helsinki.

More information: Marisofia Nurmi & Petteri Muukkonen (marisofia.nurmi@helsinki.fi, petteri.muukkonen@helsinki.fi)

Julkaistu

LIPAS-palvelun saavutettavuuslaskenta on demovaiheessa

Lähiöohjelmaan 2020-2022 kuuluva YLLI-hankkeemme tutkijat ovat avustaneet LIPAS-palvelua saavutettavuuslaskentojen demoamisessa osaksi palvelun toiminnallisuuksia. Tavoitteena on kehittää analyysityökalu, jonka avulla LIPAS-palvelun käyttäjät voivat tulevaisuudessa analysoida matka-aikoja liikuntapaikoille eri liikkumismuodoilla. Lisäksi tavoitteena on, että käyttäjät voivat verrata näitä väestötietoihin. Analyysityökalun betaversiota esiteltiin kaupunkien edustajille ja liikuntapaikkasuunnittelijoille esittelytilaisuudessa 10.6.2021. Tällä hetkellä analyysityökalun betaversio on vain kirjautuneiden käyttäjien käytössä.

Liikuntapaikkojen tarjonta 30 min kävelymatkan päässä
Väestöjakaumaa ja minkä ikäistä väestöä asuu 10, 20 ja 30min kävelymatkojen etäisyydellä esimerkkiliikuntapaikasta.
Oppilaitosten lukumäärä eri etäisyyksillä esimerkkiliikuntapaikasta.

Kuvat: Valtteri Harmainen, LIPAS

Julkaistu

Twitteristä uutta tietoa liikunnasta pääkaupunkiseudulla

Miksi tutkia liikuntaa sosiaalisen median avulla?

Liikunta on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa. Liikunnan tiedetään ehkäisevän ylipainoa ja siten se pienentää riskiä sairastua moniin (kroonisiin) sairauksiin. Maailmanlaajuisesti liikkumattomuus on todettu neljänneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi. Jopa Sanna Marinin hallitus on noteerannut liikunnan tärkeyden kirjaamalla hallitusohjelmaan tavoitteita liikunnan edistämiseksi ja urheilun tukemiseksi.

Alueellista tutkimusta siitä, miten eri puolilla pääkaupunkiseutua liikutaan, on tehty yllättävän vähän. Harva liikuntapaikkakaan kerää tarkkaa tietoa kävijämääristä ja usein nämä tiedot eivät ole avoimesti saatavilla. Siksi päätin tutkia aihetta sosiaalisen median datan kautta. Halusin selvittää, miten missäkin päin pääkaupunkiseutua liikutaan ja mitkä alueelliset tekijät vaikuttavat urheilu-aiheisten päivitysten määrään.

Tilastokeskuksen mukaan 80% suomalaisista seuraa sosiaalista mediaa, ja alle 45-vuotiaiden keskuudessa luku on yli 95%. Sosiaaliseen mediaan päivitetään usein itselle tärkeistä aiheista tai mieluisista aktiviteeteista, kuten esimerkiksi liikunnasta. Whatsapp (68% suomalaisista käyttää), Facebook (55%) ja Instagram (33%) ovat suosituimpia sosiaalisen media alustoja Suomessa. Nämä alustat eivät kuitenkaan jaa dataansa tutkimuskäyttöön, toisin kuin mikroblogialusta Twitter. Twitteriä käyttää reilu kymmenesosa suomalaisista.

Miten liikuntaa voidaan tutkia twiiteistä?

Tehdessä tutkimusta sosiaalisen median datalla etuna on, että päivityksiä on saatavilla valtavasti. Tässä tutkimuksessa analysoin 38,5 miljoonaa twiittiä. Valtava datan määrä aiheuttaa myös haasteita data tehokkaalle käsittelylle. 

Ensin halusin poimia aineistosta vain liikuntaan ja urheiluun liittyvät twiitit. Siksi prosessoin kaikki twiiteissä olevat sanat niiden perusmuotoon luonnollisen kielen käsittelyn metodeilla (NLP). Sitten tarkistin ohjelmoinnin avulla sisältävätkö twiitit samoja sanoja kuin kokoamassani urheilu-avainsanojen listassa.

Kun aineisto oli rajattu teeman mukaan, halusin vielä rajata sen alueellisesti Suomen pääkaupunkiseudulle. Osa twiiteistä (noin 1 %) sisältää valmiiksi geotägin, eli tiedon paikasta, jossa se on julkaistu. Geotägätyistä twiiteistä valitsin analyysiin ne, jotka olivat pääkaupunkiseudulta. Twiiteistä, joissa ei ollut geotägiä, etsin pääkaupunkiseudulla olevien paikkojen nimiä ohjelmoinnin avulla. Jos paikan nimi löytyi, lisäsin twiittiin tiedon kyseisen paikan koordinaateista. Lopulta jäljellä oli 20 599 twiittiä, joista kaksi kolmasosaa oli käyttäjien geotägäämiä ja kolmasosaan olin itse lisännyt tiedon paikasta vastaavan paikan nimen avustuksella. Jatkoanalyysissä ryhmittelin twiitit niiden mainitseman urheilun mukaan ja käytin tilastollisia metodeja twiittien määrän ennustamiseen.

Eri urheilulajien twiitit sijoittuvat eri puolille pääkaupunkiseutua

Urheilu- ja liikunta-aiheiset twiitit ovat keskittyneet Helsingin niemelle. Myös muita asumis- ja urheilukeskittymiä on havaittavissa, kuten Tapiola, Leppävaara ja Tikkurila. Postinumero alueisiin aggregoituna ja asukaslukuun suhteutettuna urheilutwiitit eivät kuitenkaan ole klusteroituneet, vaan jakautuneet tasaisemmin.

Käyttämistäni muuttujista parhaiten urheilutwiittien määrää mallinsivat liikuntapaikkojen lukumäärä per henkilö, työllisyysaste ja lapsien (0-14 vuotiaat) osuus postinumeroalueella. Liikuntapaikkojen määrä per henkilö sekä työllisyysaste vaikuttivat positiivisesti twiittien määrään per henkilö kun taas lapsien osuus asukkaista vaikutti negatiivisesti. Yhteensä nämä muuttujat selittivät 38% twiittien määrän henkilöä kohden variaatiosta.

Eri urheilulajeista tuli esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yleisesti urheilua koski noin 20% twiiteistä (avainsanat: urheilu, liikunta, treeni, hiki jne.). Toiseksi eniten twiittejä oli juoksusta ja kolmanneksi eniten kävelystä. Harrastajamääriin suhteutettuna salibandysta, jääkiekosta ja jalkapallosta puhuttiin twiiteissä enemmän kuin niillä on harrastajia. Tämä voi johtua siitä, että lajeja seurataan aktiivisesti penkkiurheiluna. Uintia ja hiihtoa taas harrastetaan enemmän kuin niistä twiitataan.

Urheilulajit ovat jakautuneet pääkaupunkiseudulle eri tavoin. Useilla lajeilla on twiittien keskittymä Helsingin keskustassa ja muissa asuin- ja urheilukeskittymissä. Tiettyjen urheilulajien twiitit ovat taas keskittyneet urheilupaikkojen ympärille. Hiihtotwiittejä löytyy eniten Olarista, Paloheinästä, Leppävaarasta, Hakunilasta ja Tikkurilasta, joissa on hyvät ladut. Mailapelitwiitit (tennis, sulkapallo, squash ja pingis) ovat keskittyneet Smash-centeriin Myllypurossa ja Talin tenniskeskukseen. Vesiurheilutwiittit (melonta, soutu ja purjehdus) ovat asettuneet tasaisesti pitkin rannikkoa ja hotspot löytyy Nuuksiosta.

Johtopäätökset

Tutkimuksesta saatiin uutta tietoa siitä, mikä vaikuttaa urheilu- ja liikunta-aiheisten twiittien määrään ja miten twiitit jakautuvat pääkaupunkiseudulla. Urheilutwiitit ovat jakautuneet pitkälti samoin kuin asukkaat, enemmän twiittejä löytyy todennäköisesti sieltä, missä on paljon urheilupaikkoja ihmisiä kohden.

Osa urheilulajeista on twiiteissä yliedustettuna ja osa taas aliedustettuina harrastajamääriin nähden. Tähän vaikuttavat todennäköisesti kuinka suosittu laji on penkkiurheilijoiden kesken, lajin trendikkyys ja harrastajien ikäjakauma sekä aktiivisuus Twitterissä. Joidenkin lajien twiittien alueelliseen jakautumiseen urheilupaikoilla on suurempi merkitys kun toisilla lajeilla. Esimerkiksi juoksua ja kävelyä voi helposti harrastaa missä vain, kun taas hiihtäjät tarvitsevat usein hoidetun ladun ja mailapeliharrastajat kyseisen lajin kentän.

Kirjoittaja: Sonja Koivisto, Helsingin yliopisto