TULOSSA 29.1. Itsenäisyyspäivän mielenosoitukset ja suomalainen poliittinen kulttuuri

Itsenäisyyspäivän mielenosoituksia on nähty viime vuosien aikana useita. Mitä ne kertovat suomalaisesta poliittisesta kulttuurista ja sen muutoksesta? Tohtoriopiskelija Samu Lindström tulee kertomaan ajankohtaista aihetta käsittelevästä tutkimuksestaan.

***
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana useana itsenäisyyspäivänä järjestetyt mielenosoitukset ovat aika ajoin herättäneet laajaa julkista keskustelua tapahtumissa käytettyjen radikaalien toimintamuotojen vuoksi. Väitöskirjatutkimuksessani olen tutkinut mielenosoitukset järjestänyttä yhteiskunnallista liikettä ja sen historiaa havainnollisena esimerkkinä tavoista, joilla kansalaisliikkeet vaikuttavat poliittiseen toimintaympäristöönsä.

Työnjakoon, yhteiskuntaluokkaan ja omistukseen perustuneita vanhoja sosiaalisia liikkeitä 1960-luvulta alkaen seuranneet uudet liikkeet ovat Suomessa pitkään pitäytyneet vanhoille liikkeille ominaisissa toimintatavoissa. Ilmiötä on selitetty erityisellä suomalaisella konsensushakuisella konfliktien välttämisen perinteellä, jolla on taustansa maan valtiollisen kehittymisen ajankohdassa ja ulkoisissa ehdoissa. Erityisesti 1990-luvulta alkaen uudentyyppistä radikalismia edustavat liikkeet ovat kuitenkin alkaneet irtautua kyseisestä perinteestä. Tutkimuksessani kuvaan itsenäisyyspäivän mielenosoituksia tämän radikaalin kentän keskeisenä ilmentymänä. Uusi radikalistinen liikehdintä Suomessa on näyttänyt lujan konsensuaalisen hengen säröilyltä, mutta missä määrin ja millä tavoin irtiotto itse asiassa on toteutunut? Tutkimukseni mukaan radikaaleilta vaikuttavista toimintamuodoistaan huolimatta kyseenomainen mielenosoitusliike on enimmäkseen samaistunut suomalaiseen järjestyshakuiseen perinteeseen, ja toiminut sen mukaan mukauttaessaan globaalin radikalismin vaikutteita paikallisen poliittisen ilmaisun pidättyvyyteen. Tässä mielessä kyseinen kansalaisliike on ollut tarkoituksenmukainen kohde selvittää, kuinka uudet liikkeet yhtäältä muokkaavat ja haastavat vakiintunutta suomalaista poliittista kulttuuria ja toisaalta toistavat sitä tietyiltä osin.

Tutkimuksessani tarkastelen mielenosoituksiin kytkeytyvän liikehdinnän sisäisen merkityksenannon ulottuvuuksia, joita peilaan suhteessa toteuttamaani valtajulkisuuden tarkasteluun. Sosiologian väitöskirjatutkimukseni on siis tapaustutkimus itsenäisyyspäivän mielenosoitukset järjestäneen yhteiskunnallisen liikkeen historiasta sekä sen sisäisen ja ulkoisen julkisuuden diskursiivisista ulottuvuuksista.

Artikkelilinkki: http://www.doria.fi/handle/10024/91075

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *