Tervetuloa kuulemaan erikoistutkija Heli Saarikoskea Suomen ympäristökeskuksesta perjantaina 4.3.2016. Saarikoski kertoo OpenNESS-hankkeesta, joka pyrkii kehittämään ekosysteemipalvelun käsitteestä toiminnallista mallia käytännön tarpeisiin. Saarikosken esitykseen pitää kommenttipuheenvuoron ympäristöalan neuvonantaja Matti Nummelin ulkoministeriöstä.

Tieteellisestä tiedosta toivotaan usein ratkaisua yhteiskunnallisiin kiistakysymyksiin, mutta tutkimustiedon ristiriitaisuudet ja politisoituminen saattavat myös kärjistää ristiriitoja. Näyttöperustaisen päätöksenteon (evidence based policy) lisäksi tarvitaan yhteistoiminnallista tiedon tuotantoa (co-production of knowledge), jossa osapuolet rakentavat jaettua tietopohjaa yhteisen ongelmamäärittelyn, tiedon keräämisen ja analysoinnin kautta. Yhteistoiminnallisen tiedontuotannon lähtökohtana on, että asiantuntijuus ei ole keskittynyt vain tutkijoille vaan myös käytännön toimijoilla, esimerkiksi maanviljelijöillä, on kokemusperäistä tietoa luonnonvarojen käytön hallintaan liittyvistä kysymyksistä. Sidosryhmien läsnäolo edellyttää tutkijoiden ja tutkimustulosten viestinnältä selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, jolloin tutkimustieto kääntyy paremmin päätöksenteon eväiksi. Lisäksi sidosryhmätahojen läsnäolo on tarpeen tiedon poliittisen hyväksyttävyyden ja hyödyllisyyden näkökulmasta: täsmällinenkään tieteellinen tieto ei auta ratkaisemaan ongelmaa, jos se vastaa väärään kysymykseen.

Yhteistoiminnallista tiedontuotantoa on sovellettu OpenNESS-hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda ekosysteemipalvelu-käsite käytännön suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hankkeessa on 27 tapaustutkimusta, jossa tarkastellaan ekosysteemipalveluja osana maankäytön ja vesienhoidon suunnittelua eri Euroopan maissa. Kullakin tapaustutkimuksella on sidosryhmätahoista ja/tai paikallisista tahoista koostuva ohjaustyhmä, jotka ovat osallistuneet kiinteästi tutkimuskysymysten määrittelyyn ja menetelmien valintaan sekä tulosten tulkintaan. Esimerkiksi SYKEn metsäbioenergia-tapaustutkimuksessa sovelletaan osallistuvaa mallintamista metsäbioenergian käytön syy-seuraussuhteiden tunnistamiseksi ja yhteisen kokonaiskuvan luomiseksi.

Taustatietona perjantain keskustelulle voi lukea aiemman Nature and Culture -lehdessä julkaistun artikkelin tiedon ja päätöksenteon suhteesta.