Kolmannen kurssikerran harjoitukset

Kurssikerran kolme ensimmäisessä tehtävässä tarkoituksena oli harjoitella erilaisia tietokantaliitoksia. Lopputuloksesta löytyi tieto monista eri muuttujista esimerkiksi timanttikaivosten kaivausten aloitusvuosi ja internetkäyttäjien. Saaduista tuloksista voidaan tarkastella ainakin sitä, vaikuttaako esimerkiksi timanttikaivosten määrä konfliktien määrään jossain valtiossa eli onko niillä yhteyttä.  Myös muiden muuttujien välisiä yhteyksiä voisi tarkastella tietokannasta ja visualisoida kartalle.

Toisessa tehtävässä oli tarkoituksena havainnollistaa valuma-alueiden tulvaherkkyyttä. Tätä varten laskettiin tulvaindeksi, joka kuvaa virtaaman vaihtelua valuma-alueilla.  Kartassa (kuva 1) tulvaindeksiä havainnollistettiin koropleettiteemakartalla. Kartalla näkyy myös eri valuma-alueiden järvisyysprosentti, eli kuinka suuri osa valuma-alueesta on järveä. Kartasta olisi saanut visuaalisesti miellyttävämmän, jos diagrammit eivät menisi koropleettikartan päälle peittäen siitä osan.

Valuma-alue tehtävässä tehdyn kartan perusteella voidaan huomata, että suurin riksi tulville on alueilla, joilla järviä on vähemmän. Varsinkin meren rantojen läheiset matalammat alueet ovat herkkiä tulville. Se voisi johtua ehkä siitä, että joet tulvivat helpommin.

Kuva 1 Kartta valuma-alueista. Koropleettikartalla on kuvatta valuma-alueiden tulvaindeksiä ja diagrammeilla järvisyyttä.

Toisen kurssikerran harjoitus

Harjoituksesta 2 tein tehtävän 1, jossa tarkoituksena ole vertailla eri projektioiden aiheuttamia vääristymiä pituuksissa ja pinta-aloissa. Vertasin eri projektioita Suomessa yleisesti käytössä olevaan ETRS89-TM35FIN projektioon. Vertailin myös projektioita myös kuvattuna tasolla (cartesian) ja ellipsoidilla (ellipsoidal). 

Gall sterographic projektio on lieriöprojektio, jossa pinta-alojen vääristymä kasvaa siirryttäessä kohti kartan pohjois- ja eteläreunaa. Taulukoista 1 ja 2 voidaan huomata, että verrattuna ETRS89-TM35FIN projektioon, se kuvaa Suomen paljon leveämpänä. Taulukko 3 havainnollistaa pinta-alojen eroa, joka on todella huomattava. 

Albers equal area kartioprojektiossa pinta-alat kuvautuvat oikein, mutta maanosien muodot saattavat vääristyä. Taulukoista voidaankin huomata, että Albers equal area projetio vastaa pituuden ja pinta-alan osalta todella hyvin ETRS89-TM35FIN projektioita. 

Robinsonin projektio ei kuvaa mitään ominaisuutta oikein, mutta se pyrkii minimoimaan virheet kaikissa ominaisuuksissa. Taulukoista voidaankin huomata, että kuvattuna tasolle sekä pituus, että pinta-ala kasvavat merkittävästi verrattuna ETRS89-TM35FIN projektioon. 

Lambert conformal kartioprojektio on oikeakulmainen projektio, mutta se vääristää pinta-alojaTaulukoista voidaan kuitenkin huomata, että Suomessa Lambert conformal projektio vastaa hyvin ETRS89-TM35FIN projektioita. 

 

Koordinaatiojärjestelmä  Pituus km (cartesian)  Pituus km (ellipsoidal) 
Gall stereographic  779,9  498,7 
Albers equal area  502,9  500,6 
Robinson  727,4  489,7 
Lambert conformal  502,6  500,7 
ETRS89-TM35FIN  500,5  500,6 

Taulukko 1 Pituuksien erot eri projektioissa. (QGIS)

 

Koordinaatiojärjestelmä  Pinta-ala km² (cartesian)   Pinta-ala km² (ellipsoidal 
Gall stereographic  13855,7  5369,8 
Albers equal area  5396,1  5409,7 
Robinson  7594,3  5369,8 
Lambert conformal   5814,8  5409,7 
ETRS89-TM35FIN  5388,6  5409,2 

Taulukko 2 Pinta-alojen erot eri projetioissa. (QGIS)

 

Koordinaatiojärjestelmä  Erotus km²  Prosentuaalinen erotus 
Gall stereographic  8467,1  157 % 
Albers equal area  7,5  0 % 
Robinson  2205,7  41 % 
Lambert conformal   426,2  8 % 
     

Taulukko 3 Pinta-alojen erotus ja prosentuaalinen ero verrattuna ETRS89-TM35FIN projektioon (cartesian). (QGIS)

 Projektio vaikuttaa paljon esitettävään tietoon. Esimerkiksi jos Suomen mittasuhteet vääristyvät niin, että Pohjois-Suomi näyttää isommalta kuin todellisuudessa, voi se vääristää kartalla esitettävää asiaa. Pohjois-Suomessa on paljon isoja kuntia ja jos karttaprojektio vielä leventää niitä, voi se korostaa Pohjois-Suomea virheellisesti ja Etelä-Suomen pienemmät kunnat vähemmälle huomiolle.