Viimeisen kurssikerran harjoituksen tarkoituksena oli etsiä itse aineistot ja tehdä niistä kartta tai karttasarja. Valitsin aineistoiksi tilastokeskuksen tilastot oppilaitoksista sekä väestöstä koulutusalan ja kunnan mukaan. Tarkastelin toisen ja korkea-asteen oppilaitosten jakautumista Suomen eri kuntiin. Päätin myös vertailla 20-24- vuotiaiden tekniikan alojen opiskelijoita jakaantumista 20-24- vuotiaisiin humanististen ja taidealojen opiskelijoihin.

Ensimmäisessä hieman sekavassa kartassa (kuva 1) pohjalla on toisen asteen oppilaitosten eli lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten jakautuminen Suomen eri kuntiin. Mitä tummempi väri kartalla on, sitä suurempi määrä toisen asteen oppilaitoksia siinä on. Kuvasin diagrammeilla lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välistä jakaumaa kunnissa, joissa on toisen asteen oppilaitoksia.

Kartassa minua jäi ärsyttämään se, että luokka rajat olivat esimerkiksi 0-0, koska laskin toisen asteen oppilaitosten määrän kokonaisluvuilla enkä desimaaliluvuilla, jolloin pienet erot eivät tulleet esille. Kuvasinkin kartalla kunnat, joissa ei ole yhtään toisen asteen oppilaitosta harmaalla. Myös luokkavälit esimerkiksi 0-1 ja 1-3 jäivät häiritsemään, koska nyt ei selviä kumpaan luokkaan kunta kuuluu jos siellä on 1% Suomen toisen asteen oppilaitoksista. En tiedä tai muista miten tämän olisi voinut korjata.

Seuraavassa (kuva 2) kartassa laskin uudestaan toisen asteen oppilaitosten osuuden tällä kertaa desimaaliluvuilla ja jätin diagrammit pois, jolloin karttaa on helpompi lukea.

Kolmannessa kartassa kuvasin samalla tavalla korkeakoulujen eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen jakautumista. Jätin sekä korkeakouluista että toisen asteen kouluista pois esimerkiksi erityisammattioppilaitokset ja poliisiammattikorkean, mikä saattaa jonkin verran vääristää tulosta.

Lopuksi halusin tutkia vielä, miten paljon 20-24- vuotiasta kunnissa asuvista ihmisistä opiskelee tekniikan alaa ja humanistista tai taidealaa (kuvat 4 ja 5). Lisäsin vielä yliopistojen lukumäärät palloilla, jotka ovat ehkä vähän liian pieniä, että niistä olisi nähnyt luvut kunnolla.

Kartoista ei ehkä selviä paljoa mitään hyödyllistä informaatioita. Oppilaitokset Suomessa keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja isojen kaupunkien lähistöille. Lukioita on toisen asteen koulutuksista suurin osa, kun taas ammattikorkeakouluja on enemmän kuin yliopistoja. Tekniikan ja humanistisetn sekä taidealojen opiskelijat ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti Suomen eri kuntiin, eikä yliopistojen läheisyys näytä vaikuttavan asiaan. Huomasin, että Inka Pellikka oli tehnyt hieman samasta aiheesta mielenkiintoisen kartan, jossa myös tutkittiin oppilaitoksia ja väestömäärää kunnissa.

Kaiken kaikkiaan kurssi oli mielenkiintoinen ja koen osaavani perusasiat qgis:n käytöstä. Blogimuotoinen suoristustapa ei ehkä ollut minulle paras ja motivoivin.

  

 

 

Lähteet:

Tilastokeskus (2020), 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusalan, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, 1970-2019, lainattu 29.3.2021 saatavilla: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__vkour/statfin_vkour_pxt_12br.px/

Tilastokeskus (2020), Koululaitoksen oppilaitokset, 2005-2020, lainattu: 29.3.2021 saatavilla: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__kjarj/statfin_kjarj_pxt_125j.px/

Pellikka I (24.3.2021), Kurssikerta 7: Suomea käsitteleviä karttoja lainattu: 29.3.2021 saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/pelliink/

Tilastokeskus (2020), Kuntapohja lainattu: 29.3.2021 saatavilla: https://www.stat.fi/org/avoindata/paikkatietoaineistot/kuntapohjaiset_tilastointialueet.html

Havainnollistin kartalla maanjäristyksien, tulivuorien ja mannerlaattojen sijaintia.  Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) on kuvattu yli 8 magnitudin maanjäristyksiä vuosina 1980-2021. Yli 8 magnitudin maanjäristykset ovat todella voimakkaita ja aiheuttavat mittavat tuhot.

Seuraavassa kartassa (kuva 2) on yli 7 magnitudin maanjäristykset vuosina 1980-2021. Näitä on jo selvästi enemmän kuin yli 8 magnitudin järistyksiä. Kartoilla voisi siis myös havainnollistaa sitä, että voimakkaita maanjäristyksiä tapahtuu harvoin, kun taas pienempiä maanjäristyksiä tapahtuu useammin.

Viimeisessä kartassa (kuva 3) havainnollistin tulivuorten ja maanjäristysten sijoittumista samoille alueille. Kartalla on kuvattu yli 7 magnitudin maanjäristykset vuosina 1980-2021 ja vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret.

Opetuksessa karttoja voisi siis käyttää havainnollistamaan maanjäristysten ja tulivuorten sijoittumista maapallolle sekä niiden välistä yhteyttä. Myös litosfäärilaattojen sijoittumista ja hasardien yhteyttä niihin voisi kartoilla havainnollistaa esimerkiksi maanjäristysten sijoittumista litosfäärilaattojen reuna-alueille. Kartoilla voisi myös havainnollistaa Tyynenmeren tulirengasta eli aluetta, jossa on paljon tulivuoren purkauksia ja maanjäristyksiä. Voimakkaat maanjäristykset ja tulivuoren purkaukset sijoittuvatkin suurelta osin Tyynenmeren tulirenkaan alueelle.

Kartoista voisi tehdä vielä yksinkertaisempia ja selkeämpiä, jolloin niiden lukeminen olisi helpompaa myös ihmisille, joilla ei ole kovin paljoa ennakkotietoa aiheesta. Paljon informaatiota sisältävistä kartoista voi olla alkuun vaikea hahmottaa keskeisimpiä ilmiöitä. Myös kuvaavien symbolien valinnalla sekä mahdollisilla lisäyksillä esimerkiksi litosfäärilaattojen reunojen kuvaamisella ja Tyynenmeren tulirenkaan piirtämisellä saisi kartoista helpommin tulkittavia ja yhteyksiä olisi helpompi huomata.

Wikipediasta  löytyy ainakin kuva Tyynenmeren tulirenkaasta.  Seismologian instituutin sivuilta löytyy kattavasti kuvia ja infoa maanjäristyksistä ja niiden sijoittumisesta.

 

 

 

Ensimmäinen tehtävä

Ensimmäisessä tehtävässä tarkoituksena oli selvittää asukkaiden lukumäärää ja osuutta erilaisilla alueilla pääkaupunkiseudulla. Ensimmäisenä selvitettiin, kuinka monta asukasta asuu Malmin lentokentän läheisyydessä alle 1 ja 2 kilometrin etäisyydellä lentokentän kiitoradoista. Vastaukset löytävät taulukosta 1, josta voidaan päätellä, että alueilla asuu paljon ihmisiä.

Etäisyys Malmin lentokentästä	alle 1 km	alle 2 km
Asukkaat	9 041	58 770

Taulukko 1 Asukkaat  alle 1 km ja alle  2 km etäisyydellä Malmin lentokentän kiitoradoista.

Seuraavaksi selvitettiin Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä asuvien ihmisten lukumääriä. Poikkeuksellisen laskeutumissuunnan melualueella asuvat ihmiset on laskettu 7 km matkalta lentokentältä Tikkurilan suuntaan. Buffereita, clip-työkalua ja tietokantaliitoksia hyödyntäen sain tulokset, jotka löytyvät taulukosta 2. Myös Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä asuu paljon ihmisiä.

Etäisyys ja desibelimäärä Helsinki-Vantaan lentokentältä	alle 2 km	65 dp ja 2 km	Vähintään 55 db	Poikkeuksellinen laskeutumissuunta
Asukkaat	111 750	17	11 923	13 181

Taulukko 2 Asukkaat alle 2 km etäisyydellä Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoradoista sekä alle 2 km etäisyydellä ja yli 65 dp melualueella asuvat asukkaat. Myös vähintään 55 dp melualueella asuvat asukkaat ja poikkeuksellisen laskeutumia suunnan häiriölle alttiit asukkaat.

Lentokentistä siirryttiin seuraavaksi juna- ja metroasemien läheisyydessä asuvien ihmisten lukumäärien ja osuuksien tutkimiseen. Nämä tulokset löytyvät taulukosta 3. Tuloksista voidaan huomata, että suurin osa kaikista asukkaista ei asu alle 500 m päässä asemista.

Etäisyys juna- tai metroasemasta	Alle 500 m
Asukkaat	111 765
Asukkaat %	≈ 22
Työikäiset %	≈ 67

Taulukko 3 Alle 500m päässä juna- ja metroasemista asuvat asukkaat ja työikäisten osuus alle 500 m päässä asuvista asukkaista.

Myös taajamissa ja niiden ulkopuolella asuvia asukkaita tarkasteltiin taulukossa 3. Tuloksista voi päätellä, että alueella suurin osa asukkaista asuu taajamissa.

Asukkaat taajamissa %	≈ 96
Kouluikäiset taajamien ulkopuolella	1 849
Kouluikäiset taajamien ulkopuolella %	≈ 4

Taulukko 3 taajamissa asuvat asukkaat, sekä kouluikäiset asukkaat taajamien ulkopuolella.

Toinen tehtävä

Toisessa tehtävässä selvitettiin Helsingin yhteiskoulun koulupiirissä olevien lasten lukumääriä ja osuuksia koulupiirin kaikista asukkaista. Seuraavana vuonna koulun aloittavat ovat tänä vuonna 6-vuotiaita, joten laskin 6-vuotiaiden määrän koulupiirin alueella. Yläasteikäisiä seuraavana vuonna olevat ovat tänä vuonna 12-14-vuotiaita. Tulokset löytyvät taulukosta 4. Koulupiiri on pieni, jos laskin lasten kouluikäisten määrät oiken.

Uusia oppilaita ensi vuonna (aineiston keräysvuonna 6 v.), lukumäärä	14
Yläasteikäisiä ensi vuonna (aineiston keräysvuonna 12-14 v.), lukumäärä	62
Kouluikäisten 7-15 v. lukumäärä	159
Kouluikäisiä 7-15 v. %	≈ 8

Taulukko 4 Helsingin yhteiskoulun koulupiirin alueella asuvat kouluikäiset ja aineiston keräystä seuraavana vuonna ala- tai yläasteen aloittavat.

Virheet asukkaiden määrien laskemisessa ovat hyvin mahdollisia. Tehtävää tehdessäni huomasin, että jotkin asukkaiden määrät tuplaantuivat join attributes by location-toiminnon yhteydessä. Yritin todennäköisesti liittää vääriä tietoja yhteen tai samoja tietoja uudemman kerran. Puskurivyöhykkeiden tekeminen sujui muuten tehtäviä tehdessä hyvin ja sitä voisi hyödyntää esimerkiksi kauppakeskusten lähialueiden asukkaiden selvittämisessä.

Tällä hetkellä QGIS käytön osaaminen ei ole minulla, kovin hyvää ja olisi vaatinut enenemän harjoittelua. Koen kuitenkin jotenkin hallitsevan perusasiat esimeriksi koropleettiakrttojen teon sekä select, buffer tms. perustoimintojen käytön. Paikkatieto ja sen mahdollisuudet ovat minusta mielenkiitoisia ja myös tämän kurssin aiheet ovat olleet kiinnostavia. Tällä kurssilla töiden julkaiseminen blogiin ei ehkä ollut se kaikista motivoivin suoristusmuoto minulle, vaan aiheutti turhia paineta vaikka muiden opiskelijoiden blogien lukeminen olikin mielenkiintoista!

Ensimmäinen tehtävä

Tarkastelin kartassa eläkeikäisten eli yli 65-vuotiaiden osuutta pääkaupunkiseudulla ruututeemakartalla. Käytin ruutukokoa 500mx500m. Teemakartasta (kuva 1) huomaa, että eläkeikäiset asuvat hajallaan pääkaupunkiseudulla, ja ruudut, joissa eläkeikäisten osuus on lähes 100 % ovat suurelta osin sellaisia, joissa asuu alle viisi ihmistä. Esimerkiksi 6 asukkaasta 3 eläkeläistä on 50% ja 500 asukkaasta 50 eläkeläistä 10 %. Kun teemakartalla kuvataan eläkeläisten osuutta, korostuvat ne alueet, joilla eläkeläisten osuus on suurin, mutta absoluuttinen määrä ehkä pieni. Mikään tietty alue ei korostu kartalta. Jos eläkeläisten määrä olisi tarkastellut absoluuttisina arvoina, kartta näytti hyvin samalta kuin kaiken ikäisten asukkaiden määrää tarkasteltaessa. On kuitenkin aina mahdollista, että laskin eläkeläisten määrän tai osuuden väärin ja kartta on sen takia virheellinen.   

Ruututeemakartan esittämä informaatio on tarkempaa verrattuna koropleettiteemakarttaa, koska ruudut ovat yleensä pienempiä kuin koropleettikartan alueet esimerkiksi kunnat.  Ruututeemakartta voi kertoa tarkemmin esimerkiksi asutuksen jakautumisesta kunnan sisällä. Ruututeemakartalla voi myös periaatteessa esittää absoluuttisia arvoja, koska ruudut ovat samankokoisia, mutta absoluuttiset arvot eivät välttämättä kerro ilmiön merkittävyydestä alueella Pisteteemakartta on vielä tarkempi kuin ruututeemakartta, mutta se saattaa varsinkin pienemmällä mittakaavalla tarkasteltuna olla sekava eikä pisteitä erota toisistaan. Myös pisteiden suuri määrä heikentää pisteteemakartan luettavuutta.

Toinen tehtävä

Korkeuskäyrät vastaavat suunnilleen toisiaan, mutta Paitulista ladatun kartan korkeuskäyriä on pyöristetty ja yksinkertaistettu verrattuna QGIS:llä tehtyihin korkeuskäyriin. Jotain pienipiirteisimpiä kohteita on myös jätetty pois.  Valitettavasti tästä tehtävästä ei ole todistusaineistoa, koska en unohdin tallentaa korkeuskäyrätason ja QGIS:llä menee kauan sen tekemiseen.