Hyvää päivää!
Matkoilla tulee silloin tällöin mutkia matkaan ja näin kävi minulle (myös) GIS-seikkailuni viidennellä viikolla. Kurssikerralla päästiin suhteellisen nopeasti itsenäisharjoitusten pariin. Olo oli hieman kuin sillä linnunpoikasella, joka heitettiin pesästä lentämään, mutta sen sijaan mätkähti suoraan reunalta maahan. Kivuliasta, mutta hengissä ollaan. Kipuun kuitenkin tottuu ja paikkailtuani itsetuntoani pari päivää kokeilin tehtäviä uudelleen tänään.
Mieleen on kurssin aikana jo jäänyt hataria muistikuvia erilaisista työkaluista ja niiden käytöstä, mutta käytännössä ohjelman käyttö on vielä hidasta. Ohjeiden avulla pääsee kuitenkin useimmiten maaliin. Vaikeimmaksi koen ehkä työkalujen löytämisen loputtomasta valikkosyöveristä: kuvakkeet näyttävät samanlaisilta ja nimistä muistaa yleensä vain ensimmäisen tavun. Ja ne menevät sekaisin pahemmin kuin fuksiystävien nimet orientaatioviikolla.
Tällä hetkellä fiilis on kuitenkin se, että visualisointityökalut ovat parhaiten hallussa. Se saattaa johtua siitä, että visualisointiin on helppo uppoutua ja sitä on tullut treenattua kurssin aikana jokaisen kartan kohdalla. Melko tutuksi on tullut myös attribuuttitaulun muokkaaminen erilaisilla toiminnoilla, joilla tietokantaa pystytään valmistelemaan ja karsimaan haluttua käyttötarkoitusta varten. Tähän soveltuvat hyvin valintatyökalut kuten Spatial Query ja Select By Expression, jotka myös Iina mainitsee blogissaan.
Tällä kurssikerralla käytettiin paljon aikaa puskurityökalun hyödyntämiseen. Sen avulla selvitettiin itsenäisessä harjoituksessa muun muassa lentokenttien meluvyöhykkeellä asuvien määrää. Käyttötarkoituksia puskurivyöhykkeille on kuitenkin monia: vyöhykkeiden avulla voidaan selvittää vaikkapa mihin olisi otollisinta perustaa uusia ruokakauppoja tai muita palveluita. Lisäksi niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ilmansaasteiden, säteilyn tai tulvien vaikutusalueita tutkiessa, kuten Julia mainitsee blogissaan.
QGISin avulla voidaan ratkaista ongelmia monipuolisesti. Rajoitteita antaa kuitenkin käyttäjän kokemus ohjelman käytöstä, sillä pahimmillaan käyttö voi olla hyvinkin hidasta ja epämukavaa. QGIS on kuitenkin melko yksinkertainen, ja kuten Ameliakin blogissaan toteaa, on sen käyttö mielekästä pienen harjoittelun jälkeen. Ongelmaksi käytössä nousee kuitenkin aivan liian usein Sininkin mainitsema ohjelman raskaus ja hitaus suurien aineistojen käsittelemisessä. Vaikea uskoa, että kurssilta löytyisi yksikään, jonka käsissä QGIS ei ole vielä kaatunut.
Alla vastauksia, joita sain viikon 5 tehtävistä. Ensimmäisissä tehtävissä bufferoitiin lentokenttiä ja selvitettiin melualueella asuvia ihmisiä. Seuraavaksia tutustuttiin asemien lähettyvillä asuviin ihmisiin myös puskurianalyysin avulla. Viimeisenä selvitettiin Helsingin yhtenäiskoulun oppilaiden jakaumia ja määrää tietokantaa tutkimalla. En ole lainkaan varma, että laskut menivät oikein, ja koenkin tarvitsevani vielä harjoitusta tämänkaltaisissa tehtävissä.
| Asukkaita 2 km säteellä Malmin kentästä | 57 695 |
| Asukkaita 1 km säteellä Malmin kentästä | 9140 |
| 1 km säteellä sijaitsevat rakennukset, jotka on rakennettu v. 1936 jälkeen | 726 |
| Asukkaita v. 1936 jälkeen rakennetuissa taloissa | 8942 |
| Asukkaita 2 km säteellä Helsinki-Vantaan kentästä | 11 577 |
| 2 km säteellä asuvista pahimmalla melualueella(65dB) asuvia | 0.25% |
| Vähintään 55 dB melualueella asuvia | 11 913 |
| Asukkaita, joita Tikkurilan yli suuntautuva lentoliikenne häiritsisi | 32 510 |
| Väh. 500m säteellä asemasta asukkaita suhteessa kaikkiin alueen asukkaisiin | 21.8% |
| Väh. 500m säteellä asuvia työikäisiä suhteessa kaikkiin alueen asukkaisiin | 14.9% |
| Taajamissa asukkaita suhteessa kaikkiin alueen asukkaisiin | 97.6% |
| Kouluikäisistä taajamien ulkopuolella asuvia suhteessa kaikkiin alueen kouluikäisiin | 2.6% |
| Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiirin alueella kouluikäisiä suhteessa kaikkiin alueen asukkaisiin | 8.4% |
| Uusia oppilaita seuraavana vuonna | 14 |
| Yläasteikäisiä seuraavana vuonna | 62 |
| Muunkielisiä kouluikäisiä | 9 |
Lähteet
Rusanen, I. ”Ongelmanratkaisua ja onnistumisia” (https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/2019/02/18/ongelmanratkaisua-ja-onnistumisia/) (luettu 25.2.2019)
Salmi, J. ”Bufferointia ja melusaastetta” (https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/2019/02/19/osa-5-bufferointia-ja-melusaastetta/) (luettu 25.2.2019)
Cardwell, A. ”Buffereita ja kertailua” (https://blogs.helsinki.fi/amca/2019/02/16/viikko-5-buffereita-ja-kertailua/) (luettu 25.2.2019)
Ahtinen, S. ”Ongelman ratkaisua” (https://blogs.helsinki.fi/ahtisini/2019/02/17/kurssikerta-5-ongelman-ratkaisua/) (luettu 25.2.2019)